Kakkosen odottajat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Libra
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jep. Meillä rynnätään melkein joka kerta, eikä kieltoja kuunnella. Pitää olla aina niiin hereillä ja lähellä.

Toivotaan, et seuraavat olis edes hiukka rauhallisempia ;-) Saa nähdä.
Ei malta odottaa...
 
Miten teillä sujuu suhteet isovanhempiin? Muuttiko esikoinen niitä? Uskotteko että kakkonen (tai kolmonen tai ...) muuttaa mitään?

Meillä molempien vanhemmat asuvat kaukana, mutta ovat tosi lapsirakkaita. Aina kun näkevät he viettävät aikaa tytön kanssa. Välit ovat olleet hyvät eikä mitään kummempia skismoja ole ollut. Mitä nyt välillä vanhemmat käyvät hermoille. ;)

Nyt huomaan, kun olen raskaana ja normaalia sisäänpäinkääntyneempi, että anoppini käy hermoilleni ihan todesta. Yritän olla perusystävällinen, mutta hän on muutaman kerran tölväissyt juttuja, Kotka saavat vereni kiehumaan. Raskausoireena ylireagointi ei ainakaan auta asiaa. Ja mieheni on ikävässä välikädessä, kun anoppi valittaa hänelle minusta ja minä ihmettelen anopin käytöstä.

Todella harmi, etten välillä kertakaikkiaan ymmärrä anoppiani ja että hän tuntuu muodostaneen minusta tietyn käsityksen. Tätä käsitystä hän sitten ruokkii väärinkäsityksillä. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että olemme luonteeltamme molemmat vahvoja, mutta hyvin erilaisia. Anoppini on tottunut olemaan perheen pää, jota muut kuuntelevat ja jonka pullon mukaan tanssitaan, kun taas minä olen tottunut puhumaan asiat suoraan enkä pelkää sanoa ei tai puolustaa omaa mielipidettäni. Toivon, että opimme molemmat antamaan toisille tilaa ja olla egoilematta. :)
 
Moikka kaikille!
Nyt sitten määki uskaltaudun tänne kirjottelemaan. Elikkäs tosiaan pikku kakkosta täällä odotellaan. 1/2012 syntynyt prinsessa on jo menossa mukana. Nyt viikkoja 13+2. Ja tällä ekalla on tosiaan eri isä ku tällä tulokkaalla. Eli siis mulla toinen kierros, avomiehellä ensimmäinen..
 
Heip, täällä myös pikkukakkonen tulossa. Ikäeroa tulossa 1v9kk.
Paljon on mietteitä tulevasta, vaikka esikko onkin ollut hyvin helppo tapaus tähän mennessä.
Meillä isovanhemmat asuu kaikki kymmenen kilometrin sisällä ja on paljon tekemisissä tytön kanssa. Mikä on kyllä ihanaa!
Tuli viikko sitten tosin tokaistua aika suoraan kaikille, että kiitos osaan hoitaa tän raskauden ihan itse.. :D
Voi luoja, että voi olla niin yli-innokkaita edelleen. Edes laskettua aikaa ei oo voinut paljastaa, tai itseasiassa sanottiin kaksi viikkoa myöhempään. Viimeksi kun sain vikoilla viikoilla monta kertaa päivässä puhelun, "missäs olette?".
 
^ Tiedän mistä puhut valitettavasti! :D Oma äiti ei ole tungetteleva, mutta keskenmenojen jälkeen en saisi kantaa edes laatikollista dubloja huoneesta a huoneeseen b. Anoppi vetää sitten ihan omassa sarjassaan niin hyvässä kuin pahassa. En osaa muuta kuin huvittua hänen tekemisistään, muttä välillä kyllä vähän pinnaa kiristää. Hyvänä esimerkkinä kerroinkin jo toisaalla, että kun synnytys käynnistyi esikoisesta, anoppi oli kuskina ja odotti auton kanssa ovella meitä jotta saadaan kenkää jalkaan ja sairaalakassia olalle, niin siinä ajassa oli ehtinyt yhdelle meidän naapureista kertoa mikä on homman nimi ja jopa pysäytti viattoman ohikulkijan vain kertoakseen, että minä oon menossa nyt synnyttämään. :D

Harkitsen ihan vakavissani tämän vauvan sukupuolen salaamista loppuun asti, sikäli mikäli se edes selviää, jotta välttyisi kaikelta ylimääräiseltä hössötykseltä. Ihanaahan se on, että vähän hössötetään, mutta sitten kun ruvetaan keksimään nimiä ja että miltä se näyttäis ja mikä päivä syntyis sun muuta, niin ei jaksa edes kuunnella..
 
Täällä myös kakkosta odotellaan, ikäeroa tulee olemaan 3v. Vähän jännittää esikoisen suhtautuminen uuteen tulokkaaseen, kun tottunut nyt olemaan yksin äidin silmäterä. Pikkuhiljaa oon yrittänyt esikoiselle kertoa, että äitin mahassa vauva jne...
Uusi tuleva arki toki jännittää esikoisen ja vauvan kanssa, kun kummankaan isä ei kuitenkaan asu samassa taloudessa. Eli periaatteessa olen yksin lasten kanssa.
Tää raskaus on ollut melko samanlainen ainakin tähän asti kuin esioiseltakin, tosin nyt oli pikkusen enempi ja huonompi olo sillon alussa ja mieliteot on ollut jotain ihan muuta kuin esikoisen aikana (esikoinen on poika).
 
Täällä kans toinen tuloillaan, ikäeroa ehtii tulla aika tarkalleen kaksi vuotta. Meillä myös edessä isojen sänkyyn siirto esikoisen kohdalla, jota jo vähän jännitin, mutta päiväkodista eivät ole sanoneet, että oisi sängystä vielä onnistunut päiväunilla tippumaan. Ehkä siis huoleni on turhaa :) Koska esikoinen on tottunut saamaan molempien vanhempien huomion sekä isovanhempien huomion, kun olemme heidän kanssaan tekemisissä, mietityttää toki, kokeeko sitten jäävänsä varjoon, kun seuraava lapsi maailmaan tulee. Toki nämä on aivan luonnollisia asioita ja huolenaiheita, että ei varmaan pitäisi turhaan näillä päätään vaivata. Nyt on keskusteltu jo vähitellen, että äidin masussa on vauva ja tänään antoikin masulle halauksen, kun opetin, että niin voi tehdä (mahan päällä pomppimisen/rymyämisen sijaan).
 
Meillähän tämä on jo kolmonen.
Esikoinen on jo 7v eli ekalla, hänestä tulee isoveli jo toistamiseen ja tyttö taas täyttää helmikuussa kuusi vuotta, heillä on ikäeroa 1.5v ja kuin paita ja peppu menevät yhdessä.
Tyttö on ihan liekeissä ja poikaa taas huolettaa haiseeko vauva pahalle.
Isovanhemmat eivät oikein millään olleet tulevasta vauvasta, anoppi ei ole edes sanalla maininnut vauvaa minulle. Mieheltä toisinaan kyselee vointia, käy mulle.
Uskon kuitenkin että tämäkin vauva saa hyvin huomiota isovanhempien osalta.
 
Takaisin
Top