Kaisa sai lapsen lahjamunasolulla - oletko sinä luovuttanut munasoluja?

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Täällä foorumillakin kirjoitteleva Kaisa on saanut lapsen lahjamunasolulla. Voit lukea täältä Kaisan tarinan.

Oletko sinä luovuttanut munasoluja?

Tai oletko sinä joutunut miettimään lapsen hankkimista lahjasukusolulla? Tai jopa saanut lapsen sillä tavalla?

Itse en ole luovuttanut munasoluja. Voisikin tutustua asiaan, jos siten tekisi jonkun onnelliseksi. :) Toisaalta en tiedä, onko omat soluni kelpoja luovutettavaksi. Ainakin esikoisen saamisessa kesti kauan ja parhaillaan on käytössä jokapäiväinen lääkityskin ja voisin kuvitella että lahjoitussoluiksi kelpuutetaan vain ns. priimaa.
 
Olisin halunnut luovuttaa, mutta perussairauteni on valitettavasti este sille.

Omat lapset ovat omista soluista tulleet.
 
Täytyy myöntää että en ole aiemmin edes ajatellut asiaa. :oops: Mutta nyt kun luin, kuinka onnelliseksi luovutettu munasolu on Kaisan tehnyt, päätin ottaa selvää miten se käy. :)
 
Olen harkinnut luovuttamista ja haluaisin sen tehdä jossakin kohtaa. Mielestäni ihana ajatus. Toisaalta kyllä haluaisin sitten myös tietää, jos munasoluni käyttöön päätyvät, en tarkkoja tietoja, mutta sen, että joku olisi niitä tarvinnut/oikeasti lapsen sitä kautta saanut.
 
Olen harkinnut luovuttamista ja haluaisin sen tehdä jossakin kohtaa. Mielestäni ihana ajatus. Toisaalta kyllä haluaisin sitten myös tietää, jos munasoluni käyttöön päätyvät, en tarkkoja tietoja, mutta sen, että joku olisi niitä tarvinnut/oikeasti lapsen sitä kautta saanut.

Käsittääkseni tämän tiedon luovuttaja saa. Tai ainakin sen, jos munasolun avulla syntyy lapsi. Ainakin munasoluja luovuttanut tuttavani sai tämän tiedon.
 
En ole luovuttanut munasoluja, mutta olen paristikin selvitellyt asiaa ja ollut aikeissa sen tehdä. Nyt hommaa jarruttaa se, että luin, ettei luovuttajalle suositella raskasta liikuntaa 3-6 viikon ajan prosessin jälkeen. Olen nyt niin innostunut treeneistäni, etten ehkä kestäisi noin pitkää aikaa ilman. Ja sitten tuntuu tosi itsekkäältä ajatella näin. :sad001 Luovutusikää on jäljellä vielä reilut pari vuotta, joten katsotaan, josko sen tekisin jossain vaiheessa.
 
Olen pitkään harkinnut munasolujen luovutusta. Kun toinen lapsemme on syntynyt, aion sen tehdä. Tai kai siinä jokin aika täytyy odottaa synnytyksen jälkeen. Vaikuttaako imetys asiaan? Otanko asian puheeksi neuvolassa vai minne olen yhteydessä, jotta asia etenee? Auttakaa kokeneemmat! :)
 
Imetys on este luovutukselle, joten ensin pitää odottaa imetyksen loppumista.

Suurin piirtein jokaisella lapsettomuusklinikalla on oma sukusolupankki. Julkisella puolella soluja keräävät nyt TAYS ja HUS, ensi vuonna keräämisen aloittavat myös TYKS, OYS ja KYS.
Yksityisellä puolella on useampi lapsettomuusklinikkaketju, Ovumia-Fertinova, Dextra, Mehiläinen-Felicitas, yms.
Kannattaa ottaa selvää, mikä klinikka on itseä lähimpänä ja ottaa yhteyttä sinne suoraan, neuvolat tuskin tietävät asiasta mitään.
 
Hei. Minä olen luovuttanut 4 kertaa yksityisen klinikan kautta. Eka kerta oli kesällä 2018 ja siitä sitten tasaisesti luovutellut ja viimeisin kerta oli 2kk sitten.
Minulla jokaiset luovutus kerrat ovat olleet erilaisia.Olen muninut vähän, joten joka kerta on yritetty jotain uutta hoitoa/lääkettä, että saatais aktivoitua laiskaa tuotantoa. Vastaanottajat ovat olleet aina tietoisia siitä, että minulta tulee melko varmasti vain 3-7 munasolua.
Mutta se miksi määrästä huolimatta sovin luovuttajaksi hyvin on munasolujen rautainen laatu. Ainakin 2 kerrasta on alkanut raskaus.

Luovuttamisesta on aina tullut hyvä olo ja klinikalla oleva henkilökunta on tullut tutuksi. Hoidon aikana usein ajattelen vastaanottajaa ja toivon alkavaa raskautta.
Sen jälkeen kun keräys on ohi oma elämä jatkuu normaalisti.

Punktio on nopea, mutta ei täysin kivuton. Yksi kerta oli jostain syystä enemmän tuntuva. Yritän aina ottaa minimi määrän lääkettä, koska kerran kun lyötiin enemmän oksensin.
Piikityksiin tottuu vaikka kärsin neula kammosta.
Myöskin punktion jälkeinen olo ja kyky liikuntaan on vaihdellut kerroittain. Yleensä jo 2 päivän päästä tuntemuksia ei ole ja elämä jatkuu normaalisti. Minulla on hyvin fyysinen työ ja en ole yleensä ottanut sairaslomaa punktio päivää enempää.

Ota huomioon ennen luovutasta:
Klinikalla saattaa joutua käymään hoidon aikana useasti. Lähinnä ultrassa. Klinikka tekee parhaansa, että saisivat järjestettyä sinulle hyviä aikoja. Mutta toki heillä on melko ruuhkaisia päiviä.
Tämän ravaamisen takia jokainen luovutus kerta on ollut työnantajan tiedossa. En olisi halunnut keksiä valkoisia valheita.
Itse petyin ekalla kertaa siihen, kun munasoluja tuli niin vähän. Myöhemmin opin sen,että määrä ei voita laadussa. Mutta tähän on hyvä varautua ettei pety suotta ja tipu jostain korkealta.
Toki ne hormonaaliset oireet on otettava huomioon. Itsellä keho ei ole oireillut, kun vasta pari päivää ennen punktiota ja oireet muistuttavat alkuraskautta ja vessassa on ravattava. Rinnat ovat turvonneet.
Kumppanin hyväksyvä suhtautuminen on tärkeää. Tein kaksi luovutuskertaa sinkkuna ja nyt kaksi viimeisintä parisuhteessa. Viimeisimmällä kerralla mies herkistyi kovasti toimenpiteen jälkeen ja sanoi ettei halua enää nähdä minun kipua.
 
Takaisin
Top