Kärsivällisyys ei ole mun hyve!

[Vilukissa]

Pakko hieman vuodattaa pään sisältöä: jätin pillerit pois joulukuun alkupuolella ja nyt toivomme omaa pikkuista :) Laskeskelin hieman koska mahdollinen ovulaationi olisi ja viimeistään tänään on se päivä kun "puolukkapäivien" pitäisi yleensä alkaa. Mutta näin siis pillereitä syödessä, eli tiedä sitten mikä se luonnollinen kierto on... Mutta miten sitä malttais odottaa vielä, ettei testaile turhaan! Ja kuvittele itselleen jo vaikka mitä oireita, jospa sitten pettyykin... Argh!  

 

[Hiutale]

Tämä taitaa olla aika yleinen keskustelunaihe täällä lasta toivovien "kuumeilijoiden" joukossa. Kuinka malttaa odottaa, ettei kulu testejä nippukaupalla ja kuinka pitää hermonsa ja päänsä kurissa päivistä, kuukausista ja tunneista toiseen, kun ajatuksissa pyörivät vain päivät (alkukierto, ovulaatio, vuoto jne... missä mennään milloinkin). Toiset ovat kuin kuumilla hiilillä monta kuukautta, toiset jo kokevat pientä luovuttamisen tunnetta vuosien jälkeen. Kuitenkin aina tiettyyn aikaan kuusta herää pieni toivon kipinä ja mahanpohjassa kutkuttaa. Testejä testien perään... Toiset malttavat mielensä ja tekevät testejä harvakseltaan, toiset taas eivät malta odottaa ja testailevat jatkuvasti. Jos tuntuu siltä, että repeää liitoksistaan ja testi antaisi jotain varmuutta edes hetkeksi, niin ei muuta kuin tilaamaan netistä kasa testejä, jotta niitä voi tehdä, kun siltä tuntuu. Sitten on vastassa "haamujen" arvailu jne. Ei ole helppoa...ei.