Joulukuun tohinat

M

MPOP

Kommentoinnin ninja
Noniin, nyt on kuukausi vaihtunut! Itsellä se alkoi melko mielenkiintoisissa merkeissä, kuviteltiin, että hitsi vie, nyt se vauva ilmoittaa tulostaan, yöllä supisteli ja oli aika koviakin kipuja, niitä kärsin kotona n. 4 tuntia kun odotin, että jos ne laantuvat, mutta ei ne menneet minnekään ja yltyivät vaan. No sitten mentiin sairaalaan käymään joskus puol 7 aikaan aamulla ja laitettiin käyrille. Siellä ei sitten kummoisia supistuksia piirtynyt, jotain pientä vain. Sitten kivut hellitti kokonaan ja pääsinkin jo samana päivänä pois. Että tämmöstä. Vaavi huijas meitä! :D
 
MPOP: vauva vain tarkisti että olethan varmasti tietoinen siitä että hän sitten jonain päivänä on tulossa ulos kohdustasi, täytyyhän sitä vauvankin tietää että äiti ymmärtää sitten toimia oikein kun on tosi kyseessä emoticon ettei vallan tule yllätyksenä se vauvan ulostulo-päätös.
 
Hehe niin ilmeisesti! :D Se näyttää olevan samanlainen jekkuilija kun isänsäkin. :)
 
Aivan epäreilua tuommonen huijaaminen
Mulla tänään neuvola ja eipä mitään ihmeitä vieläkään. Vauva oli vihdoin laskeutunu ja neuvolatäti arveli, että on jo kiinnittyny. Muuten ei ole vauva antanut mitään merkkejä, että olisi tuloillaan ainakaan ennenaikaisesti. Mutta ehkä se nyt ens viikolla syntyis!

Nyt siis 38+5 ja ei mitään merkkejä että synnytys olis lähellä. Eiku odotellaan ja odotellaan. Vieläkin pystyn nukkumaan 11h yöunia käymättä vessassa, en sitten tiedä missä mulla virtsarakko oikein on kun ei vauva sitä paina :D
 
Hilla83: Hehe! Mullakaan ei esikoista odottaessa ollu minkään sortin ongelmia tuon rakon kanssa. Nyt sitten toista odottaessa on huomannu, että pikkasen tiheemmin on käytävä veskissä, kun aiemmin, mutta ei vieläkään onneksi hirveästi elämää hankaloita.

Mulle iski tänään oikein kunnolla semmonen lievä pakokauhua muistuttava tunne, että miten ikinä minä selviän kahden lapsen kanssa...varsinkin, kun tuo esikoinen on välillä niin kovapäinen, ettei usko mitään. Miten kauppareissut? Ulkoilut? Päiväunet? Apuva... Mutta eipä kai se muu auta, kun odottaa, että tuo vauveli tuolta putkahtaa ulos ja katsoa miten homma rupeaa sujumaan...

Toissayönä ja vielä aamullakin tuli semmosia pikkukipeitä supistuksia. Ei ne ollu lähelläkään synnytyssuppareita, mutta kipeitä kuitenkin. Hetken jo ehdin toivoa, että siitä se synnytys lähtisi, mutta eipä näköjään. Jospas viikonloppuun mennessä jo sitten tapahtuisi... :)
 
Heippa!

Laskettu aika se vaan lähenee vauhdilla! Jännittääkö/ pelottaako teitä tuleva synnytys ? Ootteko jo miettineet, mitä halautte kivunlievitykseksi ? Mä oon nyt alkanut vähän jännittämään, mutta toisaalta taas odottaa mielenkiinnolla mitä tulevan pitää, kun siis ensimmäinen synnytys on edessä :) Kivunlievityksistä oon myös kuullut ja lukenut, mutta ajattelin, että antaa kaiken mennä omalla painollaan.. kun ei siihen kuitenkaan paljoo itse voi vaikuttaa, miten se synnytys etenee ja minkälaisiksi ne kivut sitten yltyvät.
Mites muuten jo synnyttäneet, ootteko saaneet/ pyytäneet peräruiskeen ennen synnytystä ? Kun eikös se niin ole, jos suoli ei ole tyhjä synnytyksen aikana, niin sehän sitten tyhjenee ponnistusvaiheen aikana.. Kyllä mä ainakin ajattelin sen pyytää, jos vatsa ei oo toiminut kunnolla ennen synnytystä.
 
Mymmeli-85: täällä vähän sama tilanne siltä osin, että meillä samanikäinen esikoinen. Kovasti odotan kuopuksen syntymää mutta samalla vähän jännittää miten esikoinen suhtautuu vauvaa ja miten normaali arki alkaa sitten pyöriä kun jään lasten kanssa kotiin miehen isyysloman jälkeen. Mutta eiköhän kaikki suju hienosti kahden pienen kanssakin :) Ja kokoajanhan nuo esikoiset kasvaa isommaksi ja osaavat jo hieman auttaakin vauvan kanssa.

Minua ei ole jäänyt ensimmäisestä synnytyksestä mikään asia vaivaamaan, joten hyvin avoimin mielin lähden uudestaan synnyttämään. Synnytys etenee omalla painollaan joten sitä on turha liikaa etukäteen suunnitella. Kivunlievitystä otan vastaan mielelläni, mutta katsotaan pärjäisikö sitä tällä kertaa ilman epiduraalia vai pyydänkö sitten sitäkin. Eniten tuntuu jännittävän se, milloin ja missä supistukset/synnytys alkaa. Olenko kotona, kaupassa vai missä? Onpa jännittävät hetket taas edessä :)  
 
Mulla ei enää edes jännitä kun sitä vaan odottaa että pääsis sinne synnytyssaliin. Tänään siis laskettu aika ja mitään ei tapahdu, turhauttavaa. Olen nyt kahtena yönä nukkunu hyvät 12h yöunet niin luulis, että voimia on nyt kerätty ja lapsi voisi syntyä!
 
Mua jännittää hirveesti tuleva synnytys. Jännittää lähinnä se että koska ja missä synnytys käynnistyy ja kuinka siihen sitten reagoi, toivottavasti en mee ihan paniikkiin ja oo samantien säntäämässä sairaalaan :D Kotona yritän olla mahdollisimman pitkään, niin kauan kun kivuilta pystyy. Kivunlievityksen suhteen aion mennä tilanteen mukaan, mutta toivoisin saavani epiduraalin ja aluksi voisin koittaa hönkiä ilokaasua. Turha sitä on kuitenkaan kauheasti miettiä kun ei se kuitenkaan mene niin kuin suunnittelee.
Oon nyt parina yönä herännyt kamalaan menkkakipuun, semmoseen jatkuvaan. Kestää jonku 10-20 min ja sitten loppuu ja ainakin tähän asti oon aina nukahtanut uudestaan ja aamulla herännyt omasta sängystä :D Kaippa noikin jotenkin valmistelee paikkoja, toivottavasti. Tänään olin neuvolas ja sain seuraavan ajan ens keskiviikolle, terkkari sanoi että katsotaan silloin kohdunsuun tilanne. Toivottavasti ei tarvis enää neuvolaan vaan olisin jo synnärillä/vauvan kanssa kotona! Mikä ihana ajatus :)  Vauvan pää on kuulemma todella alhaalla, koitti ensin käsin ja sitten vielä katsoi ultralla. Sen kyllä tunteekin että tosi alhaalla on, alavatsa on ihan arka ja kävely kivuliasta. Alaselkäkivutkin on pahentunut ja supistelut lisääntynyt. Välillä kun supistaa tuntuu jalkojen välissä kamala paine. Hyviä merkkejä siis, jotka eivät siltikään välttämättä meinaa kyllä sitä että tää piakkoin olis tulossa!

Jaksamisia kaikille viimeisiin päiviin/viikkoihin, ei enää kauaa kenelläkään! :)
 
Minä ehkä kans haluaisin yrittää ilman epiduraalia, mutta en aio tehdä asian suhteen mitään periaatepäätöstä, vaan mennään sitten tilanteen mukaan. Toivon toki, että synnytys ois jo kohtuu pitkällä, kun sairaalaan sitten viimelopuks menee, ettei joudu kauhean pitkää aikaa siellä svo:lla tai synnytyssalissa viettämään. Minä myös haluaisin melko nopeasti kotiinkin, vaikka samana tai seuraavana päivänä, jos vaan päästävät... :D

Tuo peräruiske on ihan kiva juttu. Sain sen silloin esikoista synnyttäessä, kun vatsa ei just ollu toiminu. Vähän jotain rippeitä tuli sitten synnytyksen aikana vielä pihalle, mutta kätilö hoiti homman kyllä nätisti pois päiväjärjestyksestä... :) Nyt on tässä jo muutaman päivän ollu tuo suolentoiminta melko aktiivista, että voisko olla merkki lähestyvästä synnytyksestä?! Silti kyllä aion taaskin sen peräruiskeen ottaa, että onpahan sitten suoli mahdollisimman tyhjänä, kun ponnistamisen aika koittaa...
 
alko kyllä nyt pikkasen jännittää, maanantaina sektio aika, enään siis muutama päivä ja vauva on maailmassa :O justhan oli vasta muutama viikko.. viel vaan tarttis saada järkättyä koirille hoitopaikka, ku en mää haluis et ne olis yli 10tuntia päiväs yksin ku mies on töis, eikä mies oo koskaan niitä hoitanu tai ulkoiluttanu ilman mua :/
 
Mulla irtosi eilen illalla limatulppa! Onko muilla irronnut ? Sehän toki voi irrota päiviä tai vissiin jopa viikkoja ennen synnytystä. Mutta, tuli tosiaan muistutuksena, että se synnytys voi alkaa koska tahansa.. pitäis vissiin saada pakattua tänään sairaalakassi valmiiksi :) Siskolla esikoinen syntyi vuorokauden kuluttua limatulpan irtoamisesta, mutta eipä mulla mitään muita oireita oo ollu. Kohta neuvolaan!
 
^Ei edes ole täällä tulpat irronnu. Ei sitten mitään. Ahistavaa kyllä ja pitää visiin alkaa varautua että menee ens viikolle koko synnytys.
 
Tänään olis laskettu aika mutta eipä tuolla näytä olevan mikään kiire tähän maailmaan. Keskiviikkona oli neuvola ja tehtiin vähän rajumpi sisätutkimus, toivoin että olis saanut aikaan supistuksia mutta ei niin ei.. No paikat on kuitenkin jo melko kypsät, 2 sormelle auki ja vaan vähän kanavaa jäljellä. Kalvopussi kuulemma tuntui hyvin :D
Öisin on edelleen menkkamaista juilimista mutta päivällä ei sitten olekaan, tiukempia harjoitussupistuksia vaan. Vauva tosiaankin taitaa tulla sitten kun on valmis, ei tämä ainakaan siivouksen, saunan tai seksin seurauksena oo vielä ulos tullut! :)
 
Meille tulikin sitten oma nyytti hieman etuajassa, pikkuinen tyttö syntyi rv 37+1 korkean vedenmenon ja lievän raskausmyrkytyksen johdosta alkaneen käynnistelyn johdosta 11.12.! Synnytys oli aika nopea, koko rumbassa meni sitten alle 6 tuntia kun synnytys pääsi kunnolla vauhtiin. Eli aika rytinällä tuli pikkuinen maailmaan! Tässä sitten on joulukuu vaan opeteltu tätä vauvan hoitoa ja tutustuttu. Ei kyllä huominen jouluaatto tunnu joululta ollenkaan, kun on ihan pöpipää yövalvomisten kanssa ja hormonit tietenkin herkistää + ihanaakin ihanempi sammas vauvan suussa ja minun rinnoissa, joka tekee imettämisestä helvettiä. 
 
Huh, hah, hei!

Kohtahan se on joulukuu jo ohi. Täällä on nyt viikon verran opeteltu uutta arkea, kun tuo pikkumies vihdoin ja viimein päätti tulla tutustumaan masun ulkopuoliseen maailmaan. Kerrassaan ihastuttava tapaus. Kovin on saman oloinen, kuin tuo isoveljensä. Mahdottoman rauhallinen, hyväruokainen ja -uninen! :) Äiti kiittää.

Toistaiseksi ei ole ollut mitään suurempia ongelmia, tosin nyt on ehkä eilen ja tänään ollut pieniä vatsanväänteitä, ettei oikein ole tyytyväinen muuten, kuin sylissä. Mutta onneksi sylissä tosiaan viihtyy hyvin, eikä tarvitse koko ajan kitistä tai itkeä. Veikkaan, että suurin syy ongelmiin on tuo meikäläisen maidontuotanto. Ressukka on välillä ihan pulassa, kun maito tursuaa suupielistä pihalle. Varmaan menee ihan jonkin verran ilmaakin sitten maidon mukana mahaan, kun joutuu hätäisesti nielemään. Pari kertaa on vetäny maitoo henkeenkin. Ei kiva. Mutta on tässä sekin hyvä puoli, ettei tartte arvailla riittääkö maito. :)

Tänään kokeilin ensimmäistä kertaa laittaa kaverin kantoliinaan, mutta ei siitä oikein mitään tullu. Tuntuu jotenkin, että tuo on vähän liian iso siihen kehtoasentoon, enkä taida uskaltaa vielä laittaa pystyasentoon, kun sitä suositellaan neliviikkoisesta eteenpäin...

Mites muiden vauva-arki rullaa? Ja mitenkäs vielä masun kanssa elelevät jakselee? Oliko kaikilla mukava joulu? :)
 
Mymmeli, kyllä mun mielestä uskaltaa laittaa liinaan pystyasentoon ennen kk:n ikää, ainakin jos on jäntevä vauva :) masu vasten masua, ja liina sillä tavalla että tukee niskaa repsahtamiselta, eli aika tiukka sidonta. Meillä esikoinen viihtyi siinä asennossa, mutta sitten juuri siinä kk:n iässä ei enää viihtynytkään kun ei nähnyt ympäristöä. Uteliaisuus voitti...
 
Kiitos Ramana! Jostain jo luinkin, että voisi pistää pystyyn, kunhan vain varmistaa, että tuki on hyvä ja vauvan selkä pysyy pyöreänä. :) Täytyypi tässä illan mittaan ehkä kokeilla uudelleen. Liinan sidonta tuntui onnistuvan jopa yllättävän helposti, mikä yllätti, kun tuntuu, että tuota kangasta on ihan mahdottoman paljon! :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top