Joulukuun jorinat

TaTaa, loistojuttu! Toivottavasti sait kivuttoman päivän. Mulla se iskiasvaiva oli ja meni ja nyt oon taas saanu olla huoleti sen suhteen. Joka tapauksessa nyt tuntuu, että mahanahka oikeasti repeää eli tosi ärsyttävä olo mahassa. Arpiakin näyttää tosiaan nyt tulevan, vaikka niiltä edellisellä kerralla vältyin. No ei tuo maha kovin paljon rumemmaksi tuon hätäsektioarven jälkeen voi mennä. En oikeesti tiiä, mihin suuntaan tää vauva enää voi kasvaa, ku oon ollu tosiaan jo pari kuukautta sen näkönen, että synnytän minä hetkenä hyvänsä. Kauhistuttaa kyllä se, miten sitä palautuu enää tässä iässä vai palautuukokaan koskaan...
 
Eilen tuntu neuvolan jälkeen, että tää lapsi haluaa ulos just nyt. Mulla ei oo katottu kohdunkaulan tilannetta, ku alussa. Ois ihan kiva tietää, onko mitään merkittävää tapahtunu. No reilun viikon päästä sit äitiyspolilla. Toivon niin kovasti, että tää syntyy vasta tammikuun puolella, mutta on jotenki sellainen tuntu, että etenki jos sektioaika sovitaan niin syntyy ennen. Toivottavasti olen väärässä.
 
Sama tilanne täällä, suunniteltu sektio ois tarkoituksena , mutta neuvolatäti varoitteli eilisellä käynnillä että voi syntyä koska vain ... kun mulla on jo kohdunsuu pehmentynyt supistelujen johdosta ja nyt pitäis olla ihan rauhallisesti että saatais meneen viikko kerraallaan eteenpäin. Ens viikolla on taas kontrolli äippäpolilla. Oon yrittänyt ottaa rauhallisesti, mutta mulla ois vielä niin paljon jouluhössötystä ja lahjojen hankintoja tekemättä ja tietty vauvaa varten hankintoja on vielä paljon! Toivon kans et pienokainen syntyis ens vuoden puolella!
 
Testin mukaan olen Sylvian joululaulu! Aika osuva minulle, tykkään laulusta ja joulurauhasta!

Nyt on sitten virallisesti ankka-kävely täällä! Jouduin kävelemään pitkää käytävää jonka päässä oli iso peili! Voi kiesus.... Kun vaan olis voinu kävellä silmät kiinni eikä ois tarvinnu nähdä sitä vaappuvaa askellusta!!
 
Laitoin kranssin oveen. Mutta kyllä sitä muutakin joulujuttua tulee. Pesen verhot...
jos la olisi 1.1, toivoisin että vauva syntyisi NYT tai milloin vain vuodenvaihteen jälkeen (mieluusti en halua sitä 42 viikkoa odottaa).
Synnytystapa-arvio viikolla 36 ja siitä viikon päästä se saisi periaatteessa syntyä. Ajatus tuntuu hurjalta. Synnyin itse 2,5 viikkoa etuajassa, mutta isoveljeni syntyi laskettuna päivänä. Toisaalta, silloin ei ollut ultria käytössä varmistamassa la, mutta uskoisin, että menivät aika oikein. Eli toivon todella, että synnytyksenkin lähtisi käyntiin viimeistään laskettuna päivänä.

En kadehdi teitä joille tulee (varmasti) sektio, mutta varmuus siitä, että lapsi syntyy viimeistään tiettynä päivänä olisi kiva.
 
Kään!! Kävin lueskelemassa tuota joulukuisten syntyneiden listaa ja jännitys iski :) Kohta meilläkin alkaa lista täyttymään syntyneistä!! Ihanaa ja sit samalla vähän hirvittää tuleva synnytys <3
 
mä olen myös käynyt lueskelemassa joulukuisten listaa, mutta eka taisi syntyä jo lokakuussa ja kolme seuraavaa marraskuussa, ja nyt niitä poksahtelee maailmaan urakalla. Oikeastaan tosi jännä (ja hyvä!) ettei meistä ole kukaan vielä synnyttänyt. Mutta eiköhän piakkoin, kun viikot alkaa osalla jo olla niin pitkällä.
 
Mäkin oon käyny kyyläilemässä joulukuisia :D Ja jännä toisaalta kun meillä ei vielä oo kukaan synnyttänyt, tosin jouluna/joulun jälkeen voi olla toisin :p
Ja oha marraskuussa syntyny varmaan kymmenisen vauvvelia joulukuisilla..
 
Niinpä! Täytyy toivoa, että kaikki pääsee "hyville" viikoille ensin. Mä jotenkin aina hetkittäin tiedostan sen, että kohta mun pitäis synnyttää tämä masuasukki :) Esikoisen kanssa tajusin asian ehkä sillon, kun sairaalassa sanovat, että nyt mennään synnytyssaliin :p
 
Heh, tällä viikolla olen miehelle puhunut, että synnytystapa-arvio on 3 viikon päästä ja siitä viikon päästä ollaan normaaleilla synnytysviikoilla, ja nyt tajusin että synnytystapa-arvio on 2 viikon + viikonlopun päässä, mikä toisaalta tarkoittaa myös sitä, että joulu on ihan pian ja lahjat on hankkimatta. Tunnun myös uskovan, että jouluruoat hoitavat itse itsensä.

Tiedän aika pitkälti, mitä hankin miehelle lahjaksi. Omat vanhemmat + veli on vaikeampi juttu. Lahjakortti? Jalkahoito, kun kaikilla on diabetes? Siis semmonen kunnon jalkahoito, ei mitään hierontaa ja rasvausta vaan ohjaukset ym. mukaan. Ei kyllä kovin hehkeä lahja, mutta kun eivät itse itselleen sellaista hoida. Vaihtoehtoisesti joku kylpylälahjakortti, tavaraa eivät oikein tarvitse tai jos tarvitsevat, en tiedä mitä.

Tänään pitäisi siivota, kun huomenna pidän pienet syntymäpäiväjuhlat. Huomenna sitten teen ruoat = kaupassa pitää käydä mieluiten tänään. Onneksi mies on hyvä ja tehokas siivooja.. Saa hoitaa loput siivoukset kun väännän ruokia. Kysyi eilen, että haluanko lahjani nyt vai vasta syntymäpäivänä. Tietenkin vasta syntymäpäivänä..

Mutta josko aloittaisin sen synnärikassin pakkaamisen? Toisaalta en kyllä usko että mitään äkkilähtöä sairaalaan tulee. Nyt on selkeästi liikaa aikaa pohtia näitä juttuja :grin
 
Toi jalkahoitolahjakortti on tosi kannatettava idea. Ostin sellaisen omalle miehelle viime vuonna (siis ihan oikealle jalkahoitajalle, ei millekään hömpönhöölle). Kauan kesti, ennen kuin hän sinne meni, mutta oli ihan valtavan tyytyväinen tullessaan. Tänä jouluna samanlainen lahjakortti olikin hänen toivelistallaan.
 
Aah, siinä se on. Joulu tuli etukäteen. Ja juuri kun entinen puhelin sano sopparin irti. Ihana Samsung Galaxy S5. Mun mies on ihq :Heartred

Mulle jos ostaa tekniikkaa, niin se tekee taatusti vaikutuksen :santa
 

Liitteet

  • 20141205_150153.jpg
    20141205_150153.jpg
    127.5 KB · Katsottu: 26
Mä oon niiiiiin lomalla! :talk017
Toki virallisesti kesälomalla mut anyway! Happy happy happy, ihanaa kun ei tartte tehdä mitään jos ei jaksa!
Ja lääkärin mukaan ei oikeen saisikaan mut :signs017. Tokikaan en mitään riskeeraa vauvan takia mutta ihanaa kun saa askarrella joulujuttuja, paketoida lahjoja, kuunnella joululauluja ja mussuttaa enkelisuklaata ja kutoa vielä viimeisiä lahjoja. Ja silitellä vielä viimeisiä vauvalle hankittuja vaatteita valmiiksi lipastoon ja hypistellä vauvantavaroita muutenkin, heijasta vähän kokeeks vaunuja välillä ja ja ja...
 
Tän päivän suunnitelmat:
Aamulla kauppaan, sit ompelua ja siivoilua, illalla joku leffa. (Mies firman pikkujouluissa)
Toteutus:
Pitkäksi venynyt aamiainen, n.tunnin kävelylenkki ystävän kanssa +kauppareissu, toinen aamiainen, pari tuntia taju pois, kolmas aamiainen ja kohta ystävän kanssa baariiin.
Ei kai tää huonosti menny näinkään! ;)
 
Me ollaan pienellä porukalla valmisteltu isohkoja pikkujouluja tää viikko. Viimiset 2 yötä mennyt parin tunnin unilla, kun on leivottu ja paistettu ja koristeltu ja askarreltu.. nyt ne kemut takana, saatiin kauheesti kehuja ja kiitosta! :) itsellä oli kivaa ja muutkin näytti viihtyvän. Nyt oon ihan totaaliuupunut. Tunnin päästä alkaa duunin pikkujoulut, joissa onneksi roolini on vaan olla vieraana ja seurustella kollegoiden kanssa. Samoissa juhlavermeissä ja meikissä meen kun näissä iltapäivän juhlissakin, reilu puol tuntia vielä aikaa vaan maata ja levätä, ah mikä onni ja autuus!

Taitaa ens yönä uni maittaa. Tuskin noissa duunin juhlissa kovin myöhään jaksan olla, kotiin nukkumaan heti kun virallinen ohjelma on ohi. Huomenna kummitytön 5-vuotissynttärit ja sit toki itsenäisyyspäivän valvojaiset.. :) jaksaa jaksaa!
 
Minä taas oon ollu jo viikon virallisesti äitiyslomalla, mutta on vielä työhommia. Onneksi saa kotoa käsin tehdä ne ja omaan tahtiin. Jospa ens viikolla pääsis joulusiivousta tekeen.

Meillä on lapselle ostettu joululahja tai kaks, mutta muille ostamatta. No yhdelle kummilapselle on. Ei laitetakaan ku kummilapsille ja omalle.
 
Täälläkin se viikko äippälomaa mennyt, ja jotain hommia tehty kotoa käsin (vähän laiskanlaisesti = ei tilaajan aikataulussa), ja tänään olin oikein vielä ihan oikeesti opastamassa nuorta kollegaa kohteessa. Hyvin jaksoi 4,5 tuntia eikä lapsikaan pistänyt hanttiin.

Yks änkyräkollega aamulla sano, että kai nyt tajuutte että jos mulle käy jotain vahinkoa niin ei vakuutukset korvaa. lälläslää - pääsin sanomaan, että nää on selvitetty ja työnantajan vakuutukset on koko äippävapaan ajan voimassa, ja töitä saa tehdä kun vaan kelalle ilmoittelee.

Nyt lähen kiikuttaan olohuoneeen isoja mattoja pesulaan. Saa nähdä peseytyykö lattia vielä tänään illalla vai vasta huomenna aamulla.
 
Osuu kyllä hyvään ajankohtaan tämä äitiysloma, kun oon niin jouluihminen, et tykkään ajan kans kaikkee laittaa.. Ja nyt on aikaa. Tosin eka päivät makasin sohvalla, kudoin sukkia ja kattoin housea. Mutta näin se aloitus oli tarkoitus ottaakin, ensin rentoutua pari päivää :-) Joululahjat oon kerrankin hoitanut kaappiin valmiiksi ajoissa, mutta paketointihommat tehdään isojen lasten kanssa lähempänä joulua. Meillä on ollut tapana pitää joululahjavalvojaiset, myöhään illalla kun pienemmät nukkuu, paketoidaan, otetaan glögit, kuunnellaan joululauluja ja päälle yleensä katsotaan saiturin joulu tai joku muu jouluelokuva.
Tarkoitus olisi ens viikolla vielä osallistua työpaikan jouluruokailuun, mutta sen näkee sitten voinnin mukaan. Olotilat vaihtelee hurjasti eri päivinä. Välillä on ihan veto pois, kaikki tuntuu ylivoimaisen raskaalta. Välillä taas pystyy tekeen mitä vaan. Onko muilla tällaista vaihtelua, vai menettekö tasaisesti eteenpäin? Öisin vetää välillä tosi rajusti jaloista suonta, mutta onneks pääasiallisesti saa vielä nukuttua hyvinkin muutaman tunnin pätkiä. Pitkä odotus on kuitenkin vielä edessä, toivottavasti.. Vaikka alkaa olla liikkuminen hankalaa, jaksan kyllä tätä kuopusta odottaa ihan rauhassa.
 
Mul on nyt varmaan se virtavaihe. Huvittais tehä vaan kaikkee. Vaikee nukkua yösin, ku kaikki pyörii mielessä. Toissayönä leivoin neljä tuntia...
 
Takaisin
Top