Sinänsä oon kyllä tyytyväinen että synnytys nyt menee ens vuodelle, että lapsi saa sitten olla aina vanhin jolloin koulut ym on ehkä helpompia. Mutta just toi, kun joka päivä toi synnytys alkaa pelottaan enemmän ja enemmän. Lääkäri tokaisi vaan tänään, että vauva on nyt arvion mukaan reilu nelikiloinen, mutta kyllä sen pitäisi mahtua vielä ulos normaalisti. Ei tollaset kommentit ainakaan helpota tätä. Ja öisin valvoessani mietin väkisinkin että entä jos se ei mahdukkaan ulos ja sitten joudutaan tekemään keisarileikkaus..tai jos käynnistys aiheuttaa niin kovat supistukset, että vauvan hapensaanti kärsii. Ja sitten on tietty miljoona asiaa, joita en oo ees tajunnut ajatella ja pelätä.
Lisäks lääkäri vielä sanoi tänään, että jos vauvalla on suolessa turvotusta niinkuin hän asian tulkitsi, niin syynä voi olla, että vauvan peräsuolen ja -aukon kehitys on jossain vaiheessa häiriintynyt eli jälkimmäistä ei välttämättä ole ollenkaan. "Mutta ei siitä tarvitse huolia, koska siihen on omat hoitonsa sitten". Sitten vaan kotiin googlettelemaan ja todellakin oon huolissani! Lääkäri ei edes kertonut tarkemmin mitään ja itse en tajunnut kysyä, kun olin niin järkyttynyt asiasta. Se tarkoittaisi kuitenkin sitä, että meidän vauva pitäisi leikata lähes heti ja mahdollisesti saisi ainakin puoleksi vuodeksi avanteen riippuen tietty vamman vakavuudesta.

Nyt tuntuu vielä pidemmältä ajalta odotella synnytystä, että saa kuulla, että onko vauvalla kaikki hyvin. Mihinkään lisätutkimuksiin ei tässä vaiheessa oo tarvetta kun ei asialle nyt mitään voi. Mutta ei meille kyllä tarjottu mitään lisätietoakaan asiasta, että voisi valmistautua jotenkin. Eikä sanottu todennäköisyyksiä tai muita mahdollisia syitä suolen turvotukselle.
Nyt sitten odotellaan ja pelätään vaan. Hyvä puoli on, että sisätutkimuksen jälkeen on supistellut jonkin verran ja alapäätä ja selkää särkee jatkuvasti, että jos nyt kuitenkin ehkä päästäisiin ihan omin avuin hommiin ennen lauantaita :)