Minulle on sanottu, etten osaa pitää tarpeeksi kovaa kuria, kun "lapsista kumpikaan ei kuuntele tai tottele mitään". Mitä mieltä, voiko liian löysä kuri olla syy tähän? Minä en sitä omalla kohdalla vaan usko.
Jos lapsi ei halua kuunnella/totella, onko silloin liian löysä kuri?
- Ketjun aloittaja Bella Swan
- Aloituspäivämäärä
Yleensä tuon sanojilla on taka-ajatuksena, että jos lapsi ei halua totella, niin lapsi tulee pakottaa tottelemaan joko väkivallalla tai väkivallalla pelottelemalla.
Sillä väkivallalla tai väkivallan uhalla saadaan sitten lapselle hyvät paniikkihäiriöt aikuisena, mutta tällä ei ole lainkaan merkitystä väkivallan kannattajille
Halukkuus sopeutua ympäristön vaatimuksiin (tai halun puute) on temperamentin ominaisuus, ja jääräpäisimmillä menee sinne 14-15 ikävuoden korville ennen kuin lapsen päättelykyky ja arvostelukyky on kypsynyt sille tasolle, että hän voi järjellä torpata temperamentistaan tulevan tarpeen toimia oman päänsä mukaan. Monesti kun 14-15-vuotiaat eivät vielä täysin hahmota mikä on tärkeää ja mikä ei ole, ja se vaikeuttaa päätöksentekoa.
Tämän vuoksi armeijaankin pääsee yleensä vasta 18-vuotiaana. Sitä nuoremmat eivät aina ole vielä kypsiä hyväksymään sitä, että noudatetaan käskyjä heti, niitä kyseenalaistamatta. Sitä vanhemmat yleensä jo ymmärtävät, että armeija on siitä poikkeuksellinen ympäristö, että tehokas toiminta kriisitilanteessa vaatii käskyjen noudattamista ilman että kukaan perustelee jokaikistä käskyä jokaiselle.
Sillä väkivallalla tai väkivallan uhalla saadaan sitten lapselle hyvät paniikkihäiriöt aikuisena, mutta tällä ei ole lainkaan merkitystä väkivallan kannattajille
Halukkuus sopeutua ympäristön vaatimuksiin (tai halun puute) on temperamentin ominaisuus, ja jääräpäisimmillä menee sinne 14-15 ikävuoden korville ennen kuin lapsen päättelykyky ja arvostelukyky on kypsynyt sille tasolle, että hän voi järjellä torpata temperamentistaan tulevan tarpeen toimia oman päänsä mukaan. Monesti kun 14-15-vuotiaat eivät vielä täysin hahmota mikä on tärkeää ja mikä ei ole, ja se vaikeuttaa päätöksentekoa.
Tämän vuoksi armeijaankin pääsee yleensä vasta 18-vuotiaana. Sitä nuoremmat eivät aina ole vielä kypsiä hyväksymään sitä, että noudatetaan käskyjä heti, niitä kyseenalaistamatta. Sitä vanhemmat yleensä jo ymmärtävät, että armeija on siitä poikkeuksellinen ympäristö, että tehokas toiminta kriisitilanteessa vaatii käskyjen noudattamista ilman että kukaan perustelee jokaikistä käskyä jokaiselle.
En usko, että pelkästä kurista on kiinni, ja että on ns. liian lepsu vanhempi, jos lapset eivät tottele. En itse pidä siitä, että uhkaillaan lapsia välillä ihan älyttömillä jutuilla, vaikka rajat toki täytyy asettaa. Mutta, lapsia on erilaisia, toisille totteleminen on ominaisempaa kun toisille, jotka tekevät oman pään mukaan vaikka mitä tekisi.
Ennemmin minäkin uskoisin olevan kyse lapsen temperamentista ennemmin kuin kasvatuksesta. Meillä esikoinen on kiltti, rauhallinen ja kohtalaisen tottelevainen. Kuopus taas aina vauhdissa ja korvat vaikuttaa olevan usein pelkät koristeet. Tuskinpa ollaan kuopuksen kanssa liian lepsuja ja esikoisen kanssa "tehty kaikki oikein". He vain ovat erilaisia luonteeltaan.
Eri asia olisi jos antaisitte lasten tehdä ihan mitä vain, mutta siitä tuskin on kyse.
Eri asia olisi jos antaisitte lasten tehdä ihan mitä vain, mutta siitä tuskin on kyse.
Minusta tuo on ihan normaalia. Se lapsen huomion saaminen ja asian perille saaminen ei aina käy ihan niin, että sanoo vain asian. Joskus on vain muita asioita, jotka vievät huomion. Jos lapsi on väsynyt tai nälkäinen, mikään ei mene perille. Mutta joskus kyllä on ollut tilanteita, joissa ärsyttää, kun näkee, että joku vieras vanhempi on täysin lapsen kynnysmattona. Esim olin kerran lapsen kanssa leikkipuistossa ja siellä oli minulle tuntematon äiti ja lapsi. En tarkkaan muista mitä lapsi teki mutta jollain lailla käyttäytyi huonosti ja ei yhtään totellut äitiään. Kun äiti oli sanonut lapselleen jo yli 5 kertaa "jos nyt et ole kunnolla, täytyy lähteä kotiin", teki mieli mennä sanomaan että "pitäisikö nyt oikeasti lähteä sinne kotiin, eikä kokoajan vain uhrata sillä". En toki sanonut mitään, olin tyypillinen suomalainen enkä puuttunut asiaan. Luultavasti lapsi oli juurikin väsynyt tai nälkäinen, oli niin kiukkua täynnä.
Tää on usein juurikin se perimmäinen syy, miksi lapset eivät välttämättä tottele eli "uhkaillaan" tietyllä asialla, mutta ikinä ei viedä sitä uhkausta loppuun asti. Näin ollen lapsi saa ristiriitaista viestiä ja oppii, ettei vanhemman käskyjä tarvitse noudattaa. Lapselle on kuitenkin hyvä jo pienestä pitäen opettaa, että tietyillä asioilla on tietyt seurauksensa. Kannattaa siis todellakin miettiä, miten asioita hoitaa ja millä asioilla "uhkailee". Ja jokainen perhe itse tietysti määrittelee, mitkä on ne rajat ja käytöstavat ym., joita haluaa lapsellensa opettaa.
V
Valopisara
Vieras
Minulle on sanottu näin kun lapsi ei kuuntele eikä tottele mitään. Neuvolassa eivät suostu tutkimaan mikä on kun neuvolassa käyttäytyy hyvin eikä perheneuvolastakaan saatu apua. Epäilen adhd tai vastaavaa. On rankkaa kun joka päivä joudun huutamaan lapselle kun tekee vaarallisia asioita ja jopa satuttaa muita kun ei kiinnosta kuunnella