Jos lapsesi sukupuoli ei vastaisi biologista sukupuoltaan?

[Esikko92]

Ajattelin herätellä vähän keskustelua ja ajatuksia aiheesta. Täällä tuntuu kyllä olevan ainakin osa ihastuttavan tiedostavia! Miten siis reagoisit jos tyttö- tai poikaoletettusi eräänä päivänä kertoisi kokevansa olevansa päinvastaista tai jotain muuta sukupuolta?

Oma puolisoni on muunsukupuolinen, joten asia ei olisi meille sen kummempi kuin jos hän kertoisi lempivärinsä olevan sininen. Tukisimme häntä miten parhaiten osaisimme ja pitäisimme huolen, että hän tietäisi olevansa rakastettu, hyvä ja tärkeä juuri sellaisena kuin hän on. Koska maailma on vielä kovin ennakkoluuloinen, kertoisimme muille sitä mukaa kun hän haluaisi ja tukisimme häntä tarvittaessa taistelussa ennakkoluuloja vastaan.

 

[Suski75]

Kyllä meillä käytäisiin vahvaa keskustelua siitä, että sukupuoli ja sukupuolirooli eivät ole sama asia. Että sukupuoliroolit joutavat romukoppaan, ei tarvitse olla tyttö tai nainen pukeutuakseen prinsessamekkoon, eikä tarvitse olla poika tai mies jos prinsessamekko on täysin vastenmielinen.

Eli vaikka haluaisi elää toisin kuin perinteinen sukupuolirooli määräisi, ei silti tarvitse olla fyysisesti mitään muuta kuin jo on. Jokainen saa pukeutua ja elää kuten tahtoo, ja on parempi, jos ei yritä lokeroida itseään millään tavalla.

 

[Noaidi]

Haluan kasvattaa lapseni siihen että jokainen saa olla juuri sellainen kuin kokee olevansa. Jos tyttäremme kertoo kokevansa olevansa poika, olen valmis tukemaan häntä siinä. Se ei toki missään nimessä tarkoita sitä että heti juostaan muuttamaan nimeä tai muuta, vaan kuljetaan lapsen rinnalla ja kasvetaan siihen yhdessä. Avoin keskustelu on tottakai myös tärkeässä osassa ihan koko elämän ajan.

Itselleni on tärkeää että lapseni ei tarvitse ikinä kokea niin etteivät vanhemmat hyväksy tai tue häntä.

 

[Evergreen]

Minulla on kaksi tyttöä. En usko, että suhtautumiseni muuttuisi mitenkään, jos he olisivat sitä mieltä, ettei sukupuoli, johon he ovat syntyneet ole se, miksi itsensä kokee. Tukisin täysillä ja kannustaisin, täältä ei hävitä mihinkään Sukupuoliroolit on sellainen asia, mitä haluan joka tapauksessa yrittää välttää mahdollisimman paljon kannustamalla lapsen olemaan oma itsensä, eikä mahtua tiettyyn muottiin vaan sen perusteella, mitä jalkojen välistä löytyy.

 

[Vargynja]

Varmaan muistuttaisin siitä ettei pojan tarvitse olla sukupuoliroolien mukainen ja silti voi olla poika. (Tai tyttö, mutta molemmat lapset on ainakin biologisesti poikia.) Tietenkin jos hän silti ei kokisi olevansa poika, olisimme hänen tukena. Emme kuitenkaan ensimmäiseksi säntäisi nimen- tai virallisen sukupuolen vaihtoon puhumattakaan sukupuolen korjaus hoidoista. Ne vaatisi pidemmän pohdinnan ja kypsyyttä, jota ei pienellä lapsella ole. Joka tapauksessa hän olisi meille yhtä rakas ja arvokas asiasta riippumatta.

 

[Pikkupikkupikkunen]

Toivoisin ettei lapsen sitä tarvi tulla kertomaan. Haluisin ajatella että sen tietäisi ja tunnistaisi muutenkin. Tarkotan lähinnä sitä, että ei eletä muutenkaan missään herero- ja ciskuplassa ja uskoisin että lapsesta tuollaiset asiat huomaa. En siis automaattisesti oleta lapseni olevan cis hetero. Eletään jo paljon avoimemmassa maailmassa ja monista tuollaisista asioista ollaan paljon paremmin perillä kuin esim. Omassa lapsuudessa. Ainakin omassa kuplassani millään tuollaisella ei ole mitään väliä.

Oltaisiin lapsen tukena kaikessa, ei millään tapaa muuttaisi rakkautta lapseen. Tuo oli just oikein sanottu ettei asia olisi yhtään kummallinen. Meidän pienen ympärillä on monenlaista sakkia muutenkin, heteroita, homoja, trans- ja muunsukupuolisia, (myös itse kamppailen oman naiseuden kanssa, enkä ole hetero) , joten uskon että lapseni maailmassa ihan kaikenlainen elämä on hyvä ja hyväksyttävää, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli voi olla mitä vaan ja kaikki on ihan tavallista hänelle. Toki maailma on vieläkin kovin ennakkoluuloinen paikka, mutta toivon ettei se olisi niin kamala omalle lapselleni.

 

[Bella Swan]

Meillä saa olla ihan oma itsensä, oli se sitten muuta kuin se sukupuoli mikä on todettu synnyttyä tai sitten joku muu

 

[Aaltokukka]

Syntyy omana itsenään ja saa kasvaesaaan tuoda oman haluamansa "roolin/ roolit" esille. Toivottavasti maailmassa ei vain aleta kääntää tai suosia yleisiä käsityksiä sellaisiksi, johon lapset eivät ole valmiita ja jotka eivät tue normaalia kasvua tai kehitystä.

 

[Heydi]

Whatever makes them happy. Ovat aina yhtä tärkeitä. Ei tulisi yllätyksenä, ennemmin yllättyisin jos yhtään mitään "kerrottavaa" ei olisikaan. Aiheesta ja tuntemuksista voisin keskustella hyvinkin, ja varmaan toivoisinkin keskustelua, lähinnä sen vuoksi, että lapsi kuulee myös kotoa sen, ettei tarvitse sopia mihinkään muottiin tai määritelmään erikseen.