VUODATUSTA:
Voi apua ja herraisä + kaikki kirosanat mitä ikinä keksin!
Just tällä hetkellä on semmonen tunne, että mä kuolen. Meille tuli tänään lappu, jossa luki että vuokrasopimus irtisanotaan. Vuokraisäntä tarvitsee taloa omaan käyttöön. Joudutaan lähtemään helmikuun loppuun mennessä. Että semmonen pommi. Ja ettei vaan mikään olis tarpeeksi niin hetken kuluttua kellarissa lotisi. VESIPUTKI oli jäätyny ja haljennu --> vuosi kellarin lattialle.
No nyt ollaan sitten paukkupakkasissa ilman vettä (no kaupasta saa pienille eläimille ja ihmisille juomavettä) HEVOSEN ja VASIKAN kanssa. Eli siis eikun aamulla jäitä rikkomaan lammesta ja lämmittämään rantasaunaa että pääsee tiskaamaan. Lähtö tulee siis nopeammin, kun putket pitää vaihtaa eikä tiedetä että kuinka syvälle asti on haljennut. Voi olla iso remppa siis. Eikä tosiaan noin isojen elukoiden kanssa voi olla ilman vettä. Missä mä pesen edes pyykkiä? Oon itkeny melkein silmäni ulos tänään.
No, ei kun uuden, väliaikaisen, kämpän etsintään. Kyllähän me asunto saadaan, mutta minnekkäs mä laitan mun hevosen. Vasikka olis menny teuraaksi kuitenkin lähiaikoina. Tota hevosta en aio myydä pois, niin hyvä ja sopiva se mulle on. Mutta mulla ei ole tällä hetkellä varaa elättää sitä vuokratallissa. Enkä varmaan löydä sille HYVÄÄ ylläpitopaikkaakaan näin nopeasti. Varsinkin kun sillä on nyt kaviot huonossa kunnossa, eli sillä ei voi heti ratsastaa. Tarttis ainakin pari kengittäjän käyntiä ennen sitä. Ne voisin toki maksaa, mutta ihmiset haluaa yleensä sellaisen jonka selkään pääsee heti seuraavana päivänä. Voi apua mitä ihmiselle voi käydä!
Onneksi päästään sentään kohta valmistelemaan uuden kahvilan remontointia, joten edes jotain hyvää tässä elämässä. Ja auton lämmitin alkoi toimimaan.
Musta tuntuu myös vahvasti siltä että oon raskaana. Tissikipu vaan pahenee. Ehkä surkein ajankohta kun voi raskaaksi tulla, mutta mun tuurilla se onkin just se milloin tärppää. Tottakai lapsi on edelleen yhtä toivottu, mutta kun kuvittelen itteni vielä oksentelemassa tuolla lammen jäällä vesiämpäri kourassa niin... Hieman epätoivonen olo just nyt. Tottakai yhdeksän kuukauden päästä on jo aivan eri tilanne.
Että semmosta tänne, näin se elämä yllättää. Mulla ei ole ollut ollenkaan edes menkkamaisia tuntemuksia alavatsassa ennen kuin luin tänään sen irtisanomislapun. Mulla stressi laukaisee tosi voimakkaan reaktion: kuume nousee, alan voida pahoin, tärisen, tulee kylmä, hiki nousee pintaan. Nyt sitten tuli menkkakipujakin. Pelkään että jos oon raskaana niin menee nyt sitten vaan tämän stressin takia kesken. Täytyy kai yrittää ottaa vaan rauhassa.
Tervetuloa chrystal ainakin yleensä suht iloiseen ja positiiviseen joukkoomme! Ja onnea RiikkaJ:lle ekasta neuvolasta!