joko nyt onnistaisi

Hei,
olen uusi täällä, vaikkakin olen kaikenmaailman vauvakuumepalstoja lukenutkin monta viikkoa. Jätin renkaan pois jo syksyllä, koska olin niin kyllästynyt hormoniehkäisyn henkiseen kuormitukseen. Mielialani kohenikin huomattavasti parin kuukauden aikana, jolloin oli tosin 'vieroitusoireina' milloin kuumia aaltoja ja milloin mitäkin. Mutta samalla sitten alkoi tuossa joulukuussa hieman tukahdutettu vauvakuume nostamaan päätään, kunnes olin halkeamaisillani. Sain lopulta kerrottua kuumeestani avokille ja nyt sitten jätimmekin ikävät kumit pois [:)]. Ajattelin, etten tämän kierron aikana ehdi millään tulemaan raskaaksi, koska edellinen kierto kesti 33 pv. Nyt on sitten menossa kp 38. Kaksi negaa takana eli varsin hyvin voi olla vielä normaalia vaihtelua, joka minulla oli joskus nuorenakin ennen pillereitä ihan tavallista.

Nyt on kuitenkin sitten ollut kaikkia höpöhöpöoireita. Menkkamaisia kipuja ja alaselkäkipua jo 1,5 vk ja välillä oli nännit ihan arat, mutta palautuivat perusasemiinsa alkuviikosta. Tänään jätin vyön pois farkuista, kun sekin on vain pahentanu vatsanipistelyitä ja painetta alavatsassa. Yritä tässä nyt sitten olla kärsivällinen...kaikki sympatia useita kuukausia yrittäneille!!!
 
Täällä ei vielä mitään uutta, nyt menossa kp18/29-34 noin puolessa välissä kierto siis, olin kyllä tuntevinani ovulaatio kipuja jo viikko sitten. Laskurin mukaan ovis olisi pitänyt olla vasta pari päivää sitten. mutta nyt ei ole tuntunut mitään samanlaista kuin yleensä muulloin ovulaation aikaan..ihmeellistä.. Paineen tuntu kuukautisten aikaan loppui lääkekuurin jälkeen eli nyt pitäisi olla kaikki taas normaalisti kunnossa ja tulehduksen tipotiessään..
[:)]
 
Täällä kp. 17/25-28, Tuossa torstai illlalla(13kp.) sain jonkun ihme viiltävän kramppimaisen kivun oikealle puolelle munasarjoihin. Kesti noin 10 minuuttia, ja olin aivan kippuralla.Tämän jälkeen ei ole ollut mitään tuntemuksia. Olikohan tuo nyt se ns. oviskipu? Peittoja ollaan kyllä pöllyytelty ov.10 --->Nyt toivon "salaa" että ois tärpänny, mutta kuitenkin odottelen tätejä, niin kuin aina. [&:] 
 
Hei, täällä kans yksi kohta 30-vuotias kuumeilija P-Pohjanmaalta. Olemme olleet mieheni kanssa yhessä kymmenen vuotta, ehkäisyä ei käytetty koko aikana ja silti en ole tullut raskaaksi. Nyt olemme tosissamme yrittäneet lasta noin ½ vuotta mutta ei ole vaan tärpännyt. Viime kierrolla aloin sitten juomaan myös greippimehua, mutta tuloksena (luulisin, että johtuu mehusta) tällä kierrolla ei sitten tullutkaan ovislimoja enkä tuntenut koko ovulaatiota. Alkaa tuntumaan jo toivottomalta...
 
Sanze, tuttavapariskuntani oli yrittänyt (enemmän tai vähemmän "tosissaan") saada lasta muutaman vuoden. Sitten hakeutuivat asian tiimoilta lääkäriin. Odottivat lääkärin kommentoivan tyyliin "mitä te nyt heti tänne tulitte, olisitte vain yrittäneet pidempään". Mutta toisin kävi. Lääkärin kanta oli, että jos ei n. (vähän yli) vuoden yrityksellä tule raskaaksi, kannattaa heti ottaa yhteys lääkäriin ja tutkia asia. Ei se asia odottamalla parane.
 
Heippa taas! Täyty tulla vähän kirjaileen,kun vauvakuume nostaa taas päätään oikeen kunnolla, johtuu ehkä siitä kun näin yhden raskaana olevan ystäväni eilen ja hänellä komea maha jo ja synnytys kohta lähellä..voi kun olisi itselläkin masussa uusi elämä[:)]
Tänään ollut menkkamaisia kipuja, alaselkää ja vatsaa juilii kun olisi menkat alkamassa, vaikka kp vasta 21/29-34 ,vai olisko nyt sitten vasta ovis kipuja..?? sekin paljon mahdollista jos kierto tuon pidemmän 34päivän mukaan..

kannattaa Sanze käydä äitiysneuvolassa kertomassa vauva toiveista jo nyt ja kertoa tilanteesi, minäkin menin äitiysneuvolaan puheille jo noin puolen vuoden yrityksen jälkeen ja sain lääkärin ajan heti (mulla tosin kierrot rupesivat venymään ja oli paineen tuntua kuukautisten aikaan alavatsassa)..vaikka meillä jo yksi lapsi ennestään ja silloin tärppäsi toisella kierrolla. Onnea yritykseen![:D]
 
Osallistun minäkin uutena keskusteluun- ja tähän yleiseen vauvakuumeiluun...
Kesäkuu-08 pillerit jätetty pois ja muutamaa kuukautta lukuunottamatta (työkiireet estäneet) aktiivista yritystä joka kuukausi. Vielä ei mitään tulosta olla saatu ja pettymyksiä joka kuukausi koettu - ainakin minä naisena olen kokenut suurta epäonnistumisen tunnetta, kun en "kykene" raskautumaan. Viime kierrossa sain ekaa kertaa ovulaation ovistikuilla paikannettua - voi sitä onnistumisen tunnetta! Ongelmani on oviksen ajankohdan määrittämisen lisäksi (tai siitähän se johtuukin) hyvin pitkä kuukautiskierto - 39 päivää. Apuakin kierron tasaannuttamiseen kävin hakemassa TK:ssa, mutta siellä vastassa vanha mieslääkäri, joka täysin teilasi minut ja sai todella pahan mielen minulle. Pitäisi kuulemma kaksi vuotta odotella lasta ja tk:ssa ei kierron tasaushoitoihin lähdetä. Ja kuulemma ainut keino ovulaation määrittämiseen on aamulämmön mittaaminen...Eipä ollut tainnut olla koskaan kuullutkaan ovulaatiotesteistä - tästä potilasasiamieheen otan vielä yhteyttä koska koen kokeneeni todella vääryyttä kun minua ei mitenkään kuultu, en saanut edes gynekologista tutkimusta sitä pyytäessäni. Yksityiselle gynelle siis seuraavaksi suuntaan, jos ei tässä kierrossa tärppää.
Tsemppiä kaikille kanssasisarille, jotka toivovat raskautumista! Jaetaan jatkossakin ajatuksia aiheesta!
 
Mä luulin pystyväni pitämään ajatukseni kurissa ja poissa raskautumisesta. Pöh. [:'(] Tiistaina olisi sitten kp1 tiedossa - sinne asti eletään lievässä jännityksessä. Olen taas kerran itsestäni vaikka mitä oireita löytänyt ..
 
Rankkaa, vaikka kuinka koittaa olla ajattelematta asiaa. Nyt ois kp.21/25-28, sitä vaan huokailee ja mikään ei huvita yhtään. Hirvittävä väsymys on päällä, varmaan kevät sellaista.
Hyvää Viikonloppua kaikille [;)]
 
Hei kaikki!
 
Täällä uusi kirjautunut raskauden yrittäjä ;) Yritystä takana 2 kiertoa ja ahistaahan se kun ei heti tärpännyt. Miten sitä voi ees ajatella et heti tärppäis, mut niin tein kuitenkin...! Mahdollista raskautumistani vaikeuttavat 10 vuotta sitten sairastettu klamydia (joka tosin huomattiin pian ja hoidettiin pois), kuten myös 10 vuotta sitten sairastettu anoreksia, nykyisin niukat kuukautiset (eikös silloin myös kohdun limakalvo ohut, mikä vaikeuttaa kiinnittymisessä?) ja voi olla myös se, että urheilen tosi paljon, 6-7 krt viikossa, spinning yms. Kaikesta huolimatta en aio masentua, vaan jatkamme tahkoomista ;) Ovulaatio ainakin tapahtuu koska testeillä pongattu. Nyt olen tässä kierrossa kokeillut liikunnan reilua vähentämistä, eli liikunnan sijasta olen vaan rentoillut ja ollut, lisäksi olen juonut greippimehua (oli hyötyä tai ei..). Kuukautiset loppuivat juuri ja nyt odotellaan ovulaatiota ja sitten peitto heilumaan. Ajattelin myös ottaa sen asenteen, että toisaalta ihan ok jos kesällä en ole raskaana. Onhan se kuitenkin kesällä ihan jees käydä terassilla nauttimassa muutama siiderin ;) Nähtäväksi jää, kauanko menee raskautumiseen tai onnistuuko lainkaan...:(
 
Heippa kaikille! Mukavaa, että täällä on porukka lisääntynyt![:)]
Täällä tilanne edelleen sama, eli ei raskaana. Ovulaatiohetket käsillä ja oon yrittänyt tikutella, mutta reissun päällä on tullut oltua, joten voi olla, että on systeemit vähän sekaisin... Mut toivotaan nyt, että jotain tapahtuis.

Viime menkkojen oltua hieman oudot, kävin eilen neuvolassa papa-kokeessa. Meillä nyt siis yk 10 meneillään.. Terveydenhoitaja oli sitä mieltä, että lääkäriin vaan aikaa mahdollisimman pian. Nykyään kuulemma kannattaa hakeutua tutkimuksiin mahdollisimman ajoissa mikäli raskautta ei ala kuulua. Eli nyt odottelen papan tulosta, ja sen jälkeen lääkäriin. Olin hyvilläni, että terkkari ottautui asiaan eikä teilannut. Jotenkin epätodellista mennä lapsettomuuden takia lääkäriin, mutta hyvä jos selvitetään onko joku vialla.

Tämmöstä tällä erää, sekavissa fiiliksissä jatketaan toiveilua..
 
Täällä kans ollaan sekavissa tunnelmissa. Menkat oli viimeksi joulukuun lopulla. Siis kahteen kuukauteen ei oo menkkoja ollut. En oikein tiedä pitäisikö huolestua? Testin tein viimeksi viime viikon perjantaina, negatiivista näytti. Eli nyt kun en tiedä normaalikiertoani (pillerit jätin joulukuussa) enkä paljon muutakaan, päätin olla ottamatta turhaa stressiä. Peitot heiluu mahdollisimman usein ja toivomme parasta. Mut kyl tääkin alkaa käymään rankaksi, vaikka kuinka yrittäisi olla rauhallinen. Välillä tulee ajatus että tuleeko sitä ollenkaan raskaaksi. No on sitä toivoa vielä, ei auta muu kuin odotella....Tsemppiä kaikille muillekin ja laittakaa tänne kuulumisia.
 
Moikka!
 
Aamulla tein testin ja odotin että tulisi taas se yksi viiva sieltä, olin ihan varma että tulos olisi taas negatiivinen. Siellä olikin kaksi viivaa!!!! Siis en voinut uskoa silmiäni!!! Pakko tehdä viikonloppuna toinen testi ja ajattelin mennä maanantaina vielä neuvolaan tekemään testin. Mä en voi uskoa tätä, vaikka kaikenlaisia oireita onkin ollut jo yli viikon: tosi väsynyt olo, välillä vähän etoo ja huippaa, mielialat on kuikkuisesta liikuttuneeseen, rinnat tosi kipeät, vatsassa aika voimakasta paineen tuntua (ajattelin että menkat alkaa). En kuitenkaan uskaltanut edes toivoa, koska kuukausi sitten oli samat oireet enkä kuitenkaan ollut raskaana. En kuitenkaan siirry vielä odottavien puolelle, ehkä ensi viikolla sitten. Tää on niin epätodellista, että on vieläkin vaikea uskoa siihen.....
 
Paljon Onnea Lini80!

Mulla se Täti tuli kylään taas kerran, kuten vähän aavistelinkin. Nyt ois ov.4/26. Nyt taidan pitää "taukoa", jos vaikka se auttaisi asiaan. Ilmoittelen välillä itsestäni, ja toivottavasti pääsisin pian tuonne odottajien puolelle. Peukkuja ja plussatuulahduksia kaikille! [:D]
 
Kiitos Mamma_76! Kyllä se on parasta että ei ota turhaa stressiä (tai ainakin yrittää olla ottamatta ;) ). Mutta on se vaikeaa! Mutta tuntuu se niin ihanalta kun se plussa siihen tulee!!! Vähiten sitä odotin. Parasta on että nauttii seksistä kumppaninsa kanssa ja odottaa kärsivällisesti, kyllä luonto hoitaa loput. Ja menee sit lääkäriin kun on tarpeeksi kauan yrittänyt. Onhan se surullista, jos se ei onnistu, että kaikki sympatiat niille kun on kuukausia yrittänyt. Voin vain kuvitella kuinka vaikeaa se on. Kyllä nää kakskin kuukautta tuntui pitkältä ja välillä sitä oli ihan "hysteerinen". No ei ne huolet siihen lopu. Nyt sitä miettii, että mitä jos tulee keskenmeno, tai mitä jos se on kohdun ulkoinen. Välillä tuntuu että kaikki on vain unta ja seuraava testi näyttää negatiivistä. Mutta taidan nyt kuitenkin siirtyä tuonne odottajien puolelle, pakko se on kai uskoa. Oikein paljon onnea tiedän kaikkien yrityksiin!!! Älkää menettäkö toivoa!!!! Maisa, kerro sitten miten sinulle kävi!!! Harvassa on ne parit, jotka ei onnistu ollenkaan. Meillä tuttavapiirissä on yks pari ku yritti puoli vuotta ja sit he menivät lääkäriin ja sanoivat että ovat vuoden yrittäneet. En tiedä yksityiskohtia, mutta helmikuun lopulla heille syntyi terve poika. Että aika nopeasti saivat apua.
Huomenna menen nevolaan, josko selviäsi millä viikolla olen!!!
 
 
Hei kaikille tasapuolisesti!

Liityn joukkoonne kirjoittelemaan jonkin ajan sivusta seurailun jälkeen - kyllä, olen käynyt täällä kyyläämässä ja mietiskelemässä ;) ja nyt uskaltauduin jopa ilmottamaan olemassaolostani, kynnyksen takana on kyllä ollutkin..

"Nuoripari" ollaan, tai siis se nuori meistä olen minä - loppukesästä 20v - ja tuleva mieheni täyttää alkukesästä 31v. Kahden kisupojan kanssa asustellaan Ylöjärvellä.
E-kapselin kävin poistattamassa 22.12.09 - oli paikoillaan reilun vuoden (tunnistan saaneeni myös jonkinmoisia "vieroitusoireita" siitä). Eli todella tuoreina ollaan asialla vielä. Mutta tästä se lähtee..

Todellinen syy (tai siis yksi tärkeimmistä..) liittyä joukkoonne on se, että ajattelimme olla kertomatta aikeistamme kellekään kuin vasta sitten, kun/jos tärppää ja kuitenkin haluaa sitä tukea edes jostain miehen lisäksi..
Veljeni ja hänen vaimonsa odottavat nyt n.puolessa välissä ja heillä rankkaa ollut pitkään yrittämisen ja lopulta hoitojen takia, eivätkä kertoneet toisella kerralla mitään muita detaljeja kuin että yrittävät taas, koska ensimmäinen kerta (huti) kävi voimille, kun kaikki kyselivät miten on mennyt ja joko on tärpännyt.. Ajattelimme säästää itsemme perheitten ja tuttavien uteluilta (äitini on erittäin utelias ihminen..) - kovin raskasta itsellekin, kun menkat alkavat, vaikka kuinka manaa niitä pois.. Haluaa vaan olla itsekseen ja murjottaa sen hetken kunnes toivo taas nostaa päätänsä ja murskautuu jälleen kerran seuraaviin menkkoihin.. Tuttua varmasti monille.

Tällainen "lyhykäinen" infopaketti meistä - kaikki tärkeimmät. Yritän pysyä perässänne ja kyselen "tyhmiä" jollen ymmärrä, mutta tajuatte varmasti :) Toivotaan tärppäämisiä!

-

Lini80:lle onnittelut plussan johdosta - toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun saakka! :)
 
Moi kaikille!
Mitäs toiveiluun kuuluu? Hiljentynyt täällä keskustelu jonkin verran, johtuneeko siitä, että kaikki yrittävät olla ajattelematta asiaa..[:)] Kuin myös itsensäkin ehkä välillä kannattaisi tehdä... Täällä odotellaan menkkoja alkavaksi ensi viikolla, nyt kp 23/26-30 eli tulisilla hiilillä ollaan. Oireita olen taas koettanut löytää, mutta eipä mitään ehdottomasti raskauteen viittavaa ole ilmennyt. Peruskamaa; mahaa juilii, rinnat kipeet yms. En jaksa enää vakavasti uskoa, että tärppi kävis, enemmän ootan oikeestaan ensi viikkoa ja ajanvarausta lääkäriin; papan tulokset tulee silloin.

Paljon onnea Lini80!! Toivottavasti kaikki sulla menee kaikki hyvin odotuksen suhteen! Perässä toivottavasti tullaan ennemmin tai myöhemmin[:)]

Tämmöisiä aatoksia tällä erää, kertoilkaahan muutkin mietteitänne!
 
Onnea Lini80! Pitänee jatkossa käydä vakoilemassa kuulumisiasi tuolta odottajien puolelta.. ;)
MaiSa; taitaa todella olla niin, että kaikki yrittävät vain olla ajattelematta asiaa... Itelleni tosin pakkoajatusta taas pukkaa päälle - tikuttelen ovista näistä mun ylipitkistä menkoista... Viikonloppuna odottelisin viivaa ovistestiin näkyviin - toivottavasti jotain siellä näkyy! Yritan kovasti hakea iloa näistä ihanista kevätpäivistä ja olla murehtimatta asiaa. Taitaa olla vaan perusluonteessa tuo stressaaminen ja se taitaa olla se parhain ehkäisykeino, stressi siis... Vitamiineja ja foolihappoa oon myös alkanut popsimaan, että olosuhteet raskautumiselle olisi mahdollisimman suotuisat. Mut katsotaan miten käy!
 
Täällä myös yksi kuumeilija.. Marraskuussa jätin pillerit pois eli yritys n.4kk vaikka kylläkin tuntuu paljon pidemmältä ajalta[&:] Ensimmäistä yritellään. Kierto vielä hieman sekaisin, söin pillereitä n.7 vuotta ja ne pitivät kierron säännöllisenä. Aloitin pillerit noin voiden päästä menkkojen alkamisesta, kovien kipujen ja epäsäännöllisyyden takia. Nyt taas kun olen ollut ilman pillereitä muistuu mieleen miksi aloin syömään niitä, kivut ovat kovat ja menkat tulevat miten sattuu.. Koitan nyt alkaa seuraamaan tuota kiertoa tarkemmin, tietäisi vähän missä mennään, viime kierto kesti 36 päivää. Olikin jo sellainen olo, että josko nyt olisi tärpännyt kun ei menkkoja alkanut kuulua, rintoja aristi ja oli huono olo. Mutta miten sitten kävikään, tänään aamulla heräsi kipuihin ja sieltähän ne taas tuli[:@] Noh, toivotaan että on parempi onni ensi kerralla. Koitan vain kovasti keksiä jotain muuta ajateltavaa..
 
Lueskelin tuossa viestejä ja tuntui mukavalta päästä juttelemaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Miehen kanssa jutellaan kyllä, mutta hänelle on paljon enemmän kärsivällisyyttä kuin minulla.. Sukulaisille ja ystäville ei olla puhuttu mitään, halutaan saada ensin rauhassa vauva alulle.. Mielenmyllerrystä ei voi sanoin kuvailla kun joku kysyy "koskas teille tulee perheen lisäystä"..
 
moi olen uusi kuumeilija täällä olen lueskellut näitä juttuja ja nyt sitten uskallan aloittaa kirjoittelun. kun piilerit jäi pois.
minä olen 27 v ja olen jo 2 lapsen äiti
mieheni on 30v ja 1 lapsi
siis olemme uusioperhe [:)]
ja naimisissa
ja nyt sitten päätimme yhdessä että kyllä se yhteinen iltatähti on yritettävä saada alulle mutta ei meillä hoppua ole kun me olemme vasta sen päättänyt 6.3 ja pillerit jätin pois siis vasta siis perjantaina

ja kiertokin meni sekainin niin yritän saada kiertoni kohilleni ja löytää sen ovulaation [8|] vai mikä se nyt on [:D]
(jos sitä nyt niin hartaasti suunnittelee niin olisihan se hauska löytää)
ja toisaaltaan jos se tulee ennen mun etsintöjeni niin ei se kyllä meitä haittaakkaan[;)] 
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top