Joko alkaa synnytys jännittämään?

[Nendrah]

Ja minullakin on mies tulossa synnytykseen mukaan, mutta pistin hänet lupaamaan että pysyy pääni puolella eikä yhtään kurkistele sinne toiseen päähän. Luulisin että se näky siellä alhaalla on juuri sen verran traumaattinen muutenkin herkälle miehelleni, ettei hän välttämättä sen nähtyään kaipaa intiimejä hetkiä kanssani enää koskaan :DD

 

[kariina]

Mie en ole vielä ainakaan jännittänyt synnytystä sen enempää, mutta kerkeäähän tässä vielä. Olen muutenkin ollut jotenkin yltiörealistinen siitä mitä raskaus ja pikkulapsi aika tulee olemaan, että synnytyksestä olen vain ajatellut, että totta tuo ipana ulos tulee. Ainut mitä olen miettinyt on tuo kivunlievitys. Menkat on kipeät olleet oikeastaan aina. Käsikauppa kipulääkkeet ei juuri asiaa auta. Olen joskus sanonu, että jos synnytys sattuu paljon menkkoja enempää, en halua synnyttää ikinä. Toisaalta kipukynnys on kokolailla korkea, että sen vuoksi uskon selviäväni. Sitten tulee se iso MUTTA. Minulla on neulakammo jotain aika isoa/voimakasta. Ei tehe pahaa pistellä muita, mutta en siedä sitä, että minua pistellään. Minun pitää olla todella valmistautunut jo sormenpään verinäytteen ottamiseen, etten loikkaa tuolilta, kun neula menee ihon läpi. Silloinkin kun itse pistän itseäni. Tätä olen sitten miettinyt enempikin, kun suurin osa synnytyksessä käytettävistä kipulääkkeistä on pistettävässä muodossa. Muutenkaan en ole innostunut epiduraalista. Täytynee ottaa puheeksi jossain vaiheessa neuvolassa. Ensi kerralla kai, kun on toukokuussa seuraava aika jotain rv 29.

Miehen osallistumisesta synnytykseen... Saa nähdä. Kyllä hän lupasi mukaan tulla ehkä, mutta ei halunnut aitiopaikalta seurata synnytystä. Sanoinkin hänelle, että enempi kaipaan häntä vain olemaan henkisenä tukena ja pitämään kädestä kiinni. Itseasiassa en edes haluaisi tyyliin videoa synnytyksestä. Kyllä se kerta/lapsi sitä touhua riittää.[:D] Mutta asia riippuu siitäkin missä hän sattuu olemaan sitten, kun on synnytyksen aika. Jos lapsi on kovin ennen aikojaan tulossa, saan todennäköisesti selvitä itsekseni miehen töiden vuoksi. Sama asia, jos menee paljon yli. Heinäkuun kahen viimisen viikon aikana on suurin mahdollisuus saada mies mukaan.[:)] Jotku työt, kun on vaan hoidettava silloin, kun ne on hoidettava.

 

[söpsötin]

Mäkään en tota synnytystä ole vielä jännitellyt. Kipukynnys on todella matala, mutta silti toivon et selviäis ilman epiä tai spinaalia. Kun en niitä haluais, hirvittää ajatuskin kaikesta sellasesta mikä pistetään selkärangan alueelle.

Synnytyksestä olen nähnyt aika paljonkin painajaisia, nimittäin et syntyis jo nyt. Ja yhes unes sain selvän päivämääränkin 16.5. ja sehän on jo kuukauden päästä. Tuolloin raskaus ois rv31+6 muistaakseni.

Meillä mies tulee mukaan. Se on kummalleki ollu alust asti itsestää selvyys. Ja kumpiki meist oottaa jo ihan innolla h-hetkeä.

 

[päivänkakkara]

mullakaan ei sinällään jännitä synnytys, toivon vaan että vauva olis täysaikanen sitten kun syntyy[:)] esikoinen tuli ihan normisti alakautta mutta kakkonen sektiolla.Toivosin että kaikki menee ok ja vois alakautta synnyttää niin toipuu sitten nopeemmin.Esikoisen synnytys meni kyllä tosi hyvin ja nopsasti (4,5H) mutta kakkonen sitten kun kiireellinen sektio oli niin mulla pelotti han hirveesti olin yksin kun mies oli lähtenyt illalla kotiin siinä luulossa että mitään ei tehdä ja tosiaan aamuyöllä 3 aikaan tehtiin leikkauspäätös niin eihän se ehtinyt millään kun sata kilsaa oli matkaakin. no toivottavsti nyt vastaavalta vältytään[:)]
Sillon ku kävin siinä sokerirasituksessa tossa sairaalassa ja kävelin sitä käytävää pitkin niin tuli semmonen aatos että seuraavaks sitä täällä kävellään kun vauvaa tullaan tekemään[:)] ei millään jaksas oottaa ja päästä näkeen kuka se on kun tuolla vatsassa niin mahotonta elämää pitää[:D] no ei täsä enää niin kauan oo, voiton puolella jo[:)]