Muiia
Vauhtiin päässyt keskustelija
Itsekin kyllä tiedän miten nihkeää on potea sitä vauvakuumetta itsekseen. Varmaan koko meidän yhdessäoloajan olen säännöllisin väliajoin tivannut että "joko nyt aletaan yrittämään? entäs huomenna?" Mutta aina sieltä tuli vastaukseksi että ei ihan vielä. Järkisyillä tosin perusteltuna ja hyvä niin. Ehdittiinpä sitten miettiä muutama vuosi että jaksaakos tuon naamaa nyt katsella loppuelämän, mennä naimisiin ja minä käydä koulut loppuun.
Pahimpia vauvakuumeiluita potiessani vitsailtiin että no jos et taho ni mullahan on keinot käsissä. Että se on hups vaan kun unohan ottaa pillerit.. Mutta se oli kyllä ihan aina vitsailua. En minä pysty olemaan kertomatta edes jos oon salaa ostanut suklaata, ei mun pää kestäisi niin ison asian kanssa kieroilla. Vaikka tiesin erittäin hyvin että mies olisi varmasti ollut vauvasta onnessaan ja ihan valmis isäksi. Se oli molempien päätös, oli hitaammin lämpenevän syyt mitkä tahansa.
Ja sitä paitsi, ei paljon parempaa tunnetta sitten kun taas kerran kysyin että mitä jos jätettäis ne pillerit pois...? Ja vastaus olikin että jätetään vaan. Suosittelen kaikille[:D]
(nyt huomaan että tämä olikin ikivanha ketju, mutta tulipas kirjotettua :D )
Pahimpia vauvakuumeiluita potiessani vitsailtiin että no jos et taho ni mullahan on keinot käsissä. Että se on hups vaan kun unohan ottaa pillerit.. Mutta se oli kyllä ihan aina vitsailua. En minä pysty olemaan kertomatta edes jos oon salaa ostanut suklaata, ei mun pää kestäisi niin ison asian kanssa kieroilla. Vaikka tiesin erittäin hyvin että mies olisi varmasti ollut vauvasta onnessaan ja ihan valmis isäksi. Se oli molempien päätös, oli hitaammin lämpenevän syyt mitkä tahansa.
Ja sitä paitsi, ei paljon parempaa tunnetta sitten kun taas kerran kysyin että mitä jos jätettäis ne pillerit pois...? Ja vastaus olikin että jätetään vaan. Suosittelen kaikille[:D]
(nyt huomaan että tämä olikin ikivanha ketju, mutta tulipas kirjotettua :D )