- Meillä 50 senttiset vaatteet mahtui melkein kuukauden ja koko 56 alkaa nyt vasta kahden kuukauden iän tullessa käydä pieneksi. Ja meillä oli noita kokoja vähän liian vähän, koska pyykkiä tuli paljon enemmän kuin osasi arvata. Välillä joutui laittamaan epäsopivan asukokonaisuuden, kun saman päivän aikana meni pyykkiin niin monta vaatetta. Mikäli ensi kerta tulee, hankin vähän enemmän kumpaakin kokoa.
- Lyhytvartiset sukat ja tumput ei pysy.
- Vaunurunkoon sopiva turvakaukalo on ollut ihan mahtava juttu. Meillä ei nimittäin ole edes autoa, mutta turvakaukalo on ollut käytössä silti lähes päivittäin, koska
a) masuvaivainen vauva viihtyy paremmin pystymmässä asennossa, mikä toteutuu turvakaukalolla vaunuillessa hyvin. b) ihan pieni vauva viihtyi kaukalossa myös siksi, että oli siinä pehmustetussa tuolissaan niin turvallinen olo turvavöissä, isossa vaunukopassa heilahtelisi töyssyissä ja mä'issä.
c) shoppaillessa suuri etu, että vaunukokonaisuus on näppärän pikkuinen. Ison vaunun kanssa kapeat käytävät ovat vaikeita. Kävin Hulluilla päivilläkin vauvan kanssa kahdesti.
d) Meillä on sellainen turvakaukalo, jonka saa keinumaan lattialla, joten se toimi sitterinä nämä ekat 2 kuukautta. :)
- Nyt ollaan hankittu sitteri, jossa vauva pystyy paremmin liikuttamaan käsiä ja jalkoja ja päätään. Ajattelin, ettei tarvittaisi moista, mutta se on todella hyvä vekotin. Meillä on tuollainen Baby Björn (käytetty), jossa istumakulmaa saa säädettyä. Heijaa sopivasti, käännettävä, helposti pestävä päällinen. Ei ole moottoroitu eikä soi. Vauva viihtyy siinä katselemassa melko hyvin. Nytkin se katsoi, kun minä istuin tässä, kunnes nukahti tuohon.
- Unelma kantoliinaelämästä ei toteutunutkaan sillä tavalla, kuin olin ajatellut. Ihan pieni vauva pitää rengasliinaan laittaa jalat mytyssä. Vauva kyllä nukahtaa liinaan, mutta ei pysy tyytyväisenä kauaa. Oletan, että tuo asento on huono. Joudun siis odottamaan liinailun kanssa, kunnes jalat saa laittaa toisella tavalla. Huomasin myös jo nyt, ettei liina ole mitenkään täydellinen "hands free" kuten väitetään. Oli oikeastaan tosi vähän asioita, joita pystyi tekemään vauva liinassa. Ei voi kumarrella, ei nostella, käsin tiskaaminen ei luonnistunut, ei tiskikoneen tyhjentäminenkään. Itse asiassa vauva ei tykännyt olla liinassa silloinkaan, kun istuin, vaan pelkästään seistessä ja kävellessä. Höh. Onneksi oli tuo sitterinä tuurannut turvakaukalo varasuunnitelmana!
- Unelma maidon säilömisestä ei toteutunut (ainakaan vielä). Rintapumppu ei ollut minulle sopiva vaikka olikin hintava, ja käsin lypsäminen on työlästä. Lypsän nyt sen verran, että saan siihen D-ötipat ja Disflatylin, mutta mitään pakastamisia en voi kuvitella tekeväni. Tällä hetkellä täysimetys onnistuu, mutta kiinnostusta ja aikaa mihinkään varastointiin ei kyllä ole. Toisin sanoen: korvikekin on kelpo juttu, jos miehen tarvii vauvaa jossain vaiheessa syöttää. Korvike on kelpo kaveri myös kaupunkireissuilla, kun ei ole varmaa, onko hyvää paikkaa imettää. Minä kun en halua imettää kaiken kansan nähden missään torin kulmassa.
Neuvoni onkin, että uskoo paremmin sitä neuvoa, ettei elämää vauvan kanssa voi suunnitella etukäteen. Tosi moni asia riippuu siitä, minkälainen vauva sattuu tulemaan ja minkälaisia asioita äitinä sattuu juuri itse kaipaamaan tai minkälaisia asioita ylipäänsä pystyy tekemään.
- Lyhytvartiset sukat ja tumput ei pysy.
- Vaunurunkoon sopiva turvakaukalo on ollut ihan mahtava juttu. Meillä ei nimittäin ole edes autoa, mutta turvakaukalo on ollut käytössä silti lähes päivittäin, koska
a) masuvaivainen vauva viihtyy paremmin pystymmässä asennossa, mikä toteutuu turvakaukalolla vaunuillessa hyvin. b) ihan pieni vauva viihtyi kaukalossa myös siksi, että oli siinä pehmustetussa tuolissaan niin turvallinen olo turvavöissä, isossa vaunukopassa heilahtelisi töyssyissä ja mä'issä.
c) shoppaillessa suuri etu, että vaunukokonaisuus on näppärän pikkuinen. Ison vaunun kanssa kapeat käytävät ovat vaikeita. Kävin Hulluilla päivilläkin vauvan kanssa kahdesti.
d) Meillä on sellainen turvakaukalo, jonka saa keinumaan lattialla, joten se toimi sitterinä nämä ekat 2 kuukautta. :)
- Nyt ollaan hankittu sitteri, jossa vauva pystyy paremmin liikuttamaan käsiä ja jalkoja ja päätään. Ajattelin, ettei tarvittaisi moista, mutta se on todella hyvä vekotin. Meillä on tuollainen Baby Björn (käytetty), jossa istumakulmaa saa säädettyä. Heijaa sopivasti, käännettävä, helposti pestävä päällinen. Ei ole moottoroitu eikä soi. Vauva viihtyy siinä katselemassa melko hyvin. Nytkin se katsoi, kun minä istuin tässä, kunnes nukahti tuohon.
- Unelma kantoliinaelämästä ei toteutunutkaan sillä tavalla, kuin olin ajatellut. Ihan pieni vauva pitää rengasliinaan laittaa jalat mytyssä. Vauva kyllä nukahtaa liinaan, mutta ei pysy tyytyväisenä kauaa. Oletan, että tuo asento on huono. Joudun siis odottamaan liinailun kanssa, kunnes jalat saa laittaa toisella tavalla. Huomasin myös jo nyt, ettei liina ole mitenkään täydellinen "hands free" kuten väitetään. Oli oikeastaan tosi vähän asioita, joita pystyi tekemään vauva liinassa. Ei voi kumarrella, ei nostella, käsin tiskaaminen ei luonnistunut, ei tiskikoneen tyhjentäminenkään. Itse asiassa vauva ei tykännyt olla liinassa silloinkaan, kun istuin, vaan pelkästään seistessä ja kävellessä. Höh. Onneksi oli tuo sitterinä tuurannut turvakaukalo varasuunnitelmana!
- Unelma maidon säilömisestä ei toteutunut (ainakaan vielä). Rintapumppu ei ollut minulle sopiva vaikka olikin hintava, ja käsin lypsäminen on työlästä. Lypsän nyt sen verran, että saan siihen D-ötipat ja Disflatylin, mutta mitään pakastamisia en voi kuvitella tekeväni. Tällä hetkellä täysimetys onnistuu, mutta kiinnostusta ja aikaa mihinkään varastointiin ei kyllä ole. Toisin sanoen: korvikekin on kelpo juttu, jos miehen tarvii vauvaa jossain vaiheessa syöttää. Korvike on kelpo kaveri myös kaupunkireissuilla, kun ei ole varmaa, onko hyvää paikkaa imettää. Minä kun en halua imettää kaiken kansan nähden missään torin kulmassa.
Neuvoni onkin, että uskoo paremmin sitä neuvoa, ettei elämää vauvan kanssa voi suunnitella etukäteen. Tosi moni asia riippuu siitä, minkälainen vauva sattuu tulemaan ja minkälaisia asioita äitinä sattuu juuri itse kaipaamaan tai minkälaisia asioita ylipäänsä pystyy tekemään.
). Kokoja 50-56 ei tullut käytettyä juuri yhtään ja osa ihan uusista kuteista meni suoraan käyttämättömänä varastoon. Ulkopukuja meillä on ihan liikaa. Ostettiin itse yksi 68 kokoinen talvea varten ja se on ainut mitä tulee varmaan käytettyä. Lahjaksi saatiin paljon rumia ja liian ohuita ulkopukuja mitä ei tule käytettyä yhtään. Niitä on siis turha hamstrata, ne kannattaa ostaa kun vauva on jo kainalossa, ellei tarve toisin vaadi.
