Täällä toiveilija 38 v, ensimmäistä yritetään. Ajattelin tännekin kirjoitella kun tätä on joutunut aika pitkälti yksin kestämään, työpaikka ei ole sellainen jossa näistä voisi hiiskahtaakaan, ja ystäviä kiinnostaa enemmän lapsettomaksi jääminen ja ihmettelevät miten edes jaksan yrittää :/
Maaliskuusta 2018 asti yritetty luomuna. Kilpirauhasen vajaatoiminta joka lääkkeellä saatu alas, 1.8 on nyt TSH ja vapaata hormonia on hyvin.
AMH 1.6, progesteronit hyvät luteaalivaiheessa, munanjohtimien aukiolotutkimuksessa vasemmalla ei näkynyt esteitä, mutta silti kaikki neste meni hirveetä vauhtia vain oikealle. Ultrissa kohdussa näkyy "laine" mutta aukiolotutkimuksessa kohtu oli täysin sileä.
Limakalvot hyvät ja tarpeeksi paksut ovulaation aikaan, follikkeleita ollut huonoimmillaan 9+1, parhaimmillaan 7 + 4. Johtofollit huippuaikaan noin 24mm. Ovulaatio tapahtuu joka kierrossa, LH-huippu löytyy, ja digitesteillä aina saatu myös kiinni. Lämpönousutkin on tarkkailtu ja LH-huippujen mukaisia. Luteaalivaihe 13-14 pv, kierto 26-27 pv. Miehen tavara priimaa, pseunkin jälkeen 50 mil kaveria ja 95% liikkuvuus. Omat yritykset olleet ovulaation aikaan yleisimmin O-3, O-1, O+1.
Eka inseminaatio tehtiin viime kiertoon. Ensin kp 3-kp7 Letrazol (ratiopharm), ultrassa johtofollikkeli vasemmalla (eli todennäköisesti huonolla puolella, oma lääkäri oli hiihtolomalla mutta tämä toinen sanoi että tehdään silti) kp10 18mm, määrättiin Ovitrelle pistettäväksi jos omaa huippua ei perjantaihin kp 12 mennessä ollut tapahtunut. Ei tullut omaa LH-huippua joten pe 7 aamulla pistin Ovitrellen ja samana päivänä klo 13.30 tehtiin IUI. Tueksi Luget, 2x200 mg intravaginaalisesti, ohjeena aloittaa ne IUI päivä + 4 ja jatkaa 10 pv.
Nyt on kp 28, eli 16 pv IUI:sta ja negaahan sieltä tuli. Kuukautisia ei vielä näy mutta se on varmaan lugeista johtuvaa.
Tiistaiksi lääkäriaika ja niin se nyt on että IVF on edessä. En jaksa uskoa että mitään myöhäistä IUI-onnistumista testitikkuun tässä jaksaisi enää odottaa.
Menee omasta pussista, Helsingin Felicitaksella. Pelotaa, ahdistaa, oma itseluottamus laskee kuin lehmänhäntä joka kerta kun testitikku on nega tai kuukautiset alkaa mutta kaipa tää tästä??
Jos joku jaksoi tämän lukea, kiitos :) Hienoa lukea muiden kokemuksia täällä niin ei tunnu niin yksinäiseltä - tänään erityisen nihkeää kun se nega näkyi ja vaikka miten on "varustautunut" ja "vahva" niin ei se ikinä helppoa ole.