Itkuinen ensimmäinen vuosi

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja SiSuSa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
S

SiSuSa

Silmät suurina ihmettelijä
Esikoisen ensimmäinen vuosi takana ja vieläkään äiti ei ole saanut nukkua yhtäkään yli 4 tunnin pätkää yhtäsoittoa.
Ensimmäiset kolme tai oikeastaan 4 kuukautta itkettiin 2-5 tuntia yössä vatsavaivojen kanssa. Lopetin imetyksen ja yöt alkoivat sujua paremmin, yösyönnin jälkeen melkein aina nukahdettiin hyvillä mielin. Mutta tuttia huudettiin syötön väleissä. Kuuden kuukauden jälkeen alkoi nämä kunnon painajais unet eikä rauhoittelut sylissä tai vieressä aina auttaneet. Neuvolassa käskivät yösyötöt jättää pois ja että auttaa varmaan yöuniinkin. Yösyötöistä päästiin helposti mutta ei se mitenkään vaikuttanut yöuniin. Edelleen yöt menee välillä enemmän ja välillä vähän vähemmän valvoen. Pinnasänky edelleen oman sängyn vieressä jotta ei tarvi sitä kymmentä kertaa yössä nousta sängystä, usein pelkkä käsi ja tutti riittää rauhoittamaan.
Neljän kuukauden päästä toinen lapsemme syntyy ja toivon että hänestä ei ainakaan pahempaa valvottajaa tule.
Vaikka vuosi menty todella vähillä unilla olen ylpeä itsestäni kuinka hyvin olen jaksanut esikoisen kanssa ja toivottavasti jaksan myös yhtä hyvin kahden pikkuisen äitinä.
Kiva olisi kuulla toisten ensimmäisistä vauva vuosista ja miten on jaksettu arkea pyörittää.
 
Meillä ei eka vuosi ole vielä loppu, poika on nyt 9kk, kirjoittelen vähäsen kuitenkin. Loput voin kirjoitella myöhemmin, jos ketju on vielä elossa. :)

Tsemppiä paljon sinne, unenpuute on raskasta, mutta hienoa että osaat asennoitua siihen sitä kautta, että voit olla ylpeä itsestäsi. Kyllä se varmasti jossain vaiheessa helpottaa. Totta kai on hyvä sekin huomata, jos väsyy niin, että tarvitsee apua, ettei ihan burn outtiin valu.

Meillä poika nukkui alussa aika hyvin, yleensä 3h tunnin pätkät, siitä pikku hiljaa pidentäen niin, että 6kk iässä nukkui yleensä yhden 6h tunnin pätkän yössä. Pari yötä nukkui jopa 8h putkeen. Mutta nämä pari yötä jäivät sitten toistaiseksi ainoiksi läpinukutuiksi öiksi. Jossakin 7kk tienoilla alkoivat tiheät yöheräilyt, pahimmassa vaiheessa 1h välein, nyt homma on lientynyt sentään niin, että yksi unipätkä kestää taas sen 3h. Keväällä jaksoi heräilyä, kun oli valoisaa ja ei vielä univelkaa niskassa, ja kesällä tunsin olevani elämäni voimissa, kun sai jopa pidempiäkin pätkiä nukkua. Nyt kun on marraskuu ja pimeys, eikä yhtäkään läpinukuttua yötä pitkään aikaan, niin tässä vaiheessa alkaa vähän tuntua rasittuneelta. Neuvolasta suositeltiin myös yösyöttöjen jättämistä, mutta en ole sitä toteuttanut kuitenkaan. Luulen, että valvomisen syy on eniten hampaissa ja/tai eroahdistuksessa (ellei sitten ole jokin allergia). Aamulla tai aamuyöllä poika ainakin tuntuu kaipaavan meidän väliimme nukkumaan, ja siinä sitten nukkuukin hyvin, kun taas omassa sängyssään vain kieppuisi valveilla. Yöllä taas poika nukkuu paremmin omassa sängyssään, vaikka heräileekin välillä. Kaipa tämä tästä joskus alkaa helpottamaan, jossain vaiheessa on pakko lopetella yösyötöt, mutta kohta ainakin alkaa päivä taas pitenemään ja tulee valoa.
 
Todellakin oma asenne auttaa paljon jaksamaan :) ja toiseksi olen kyllä yrittänyt aina päivällä torkahtaa kun tyttökin nukkuu päivä unia se on auttanut jaksamaan kanssa yöt paremmin, olkoon sitten pyykki vuorta tai pölypalloja nurkissa ( niitä riittää kahden koiran takia)
Meilläkin tyttö nukkui vieressä puolivuotiaaksi ja sitten päätin siirtää pinnasänkyyn ja se oman sängyn viereen.Ihan tytön turvallisuuden takia, koska en aina herännyt kun tyttö lähti ryömimään pois sängystä.
Jaksamisia sinne teillekin tähän pimeään vuoden aikaan ja hyvää joulun odotusta! :)
 
Kiitos ja hyvää joulun odotusta teillekin! :)

Pölypalloja kummasti aina osaakin kertyä, mutta sanotaanhan sitä taas, että vähentää allergioita, jos ei ihan hirveän siistiä ole..? :rolleyes: Kyllä se aina jotenkin lutviutuu.. :)
 
Takaisin
Top