Ison vauvan synnyttäminen

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Oletko synnyttänyt ison vauvan? Jännittäisikö vaikkapa nelikiloisen vauvan synnyttäminen? Ajatuksia aiheesta.
 
Ei 4. lapsi nyt varsinaisesti iso ollut kun pikkuisen vajaa 4 kiloinen, mutta syntyi rv 38. Edelliset vauvat syntynyt isommilla viikoilla ja kilon pienempinä, niin kyllä sen eron synnytyksen (ponnistuksen) aikana huomasi. Jos olisin tiennyt että isompi tulee niin olisin miettinyt kivunlievitykset uudestaan. Ilman vaurioita kuitenkin selvisin. Jos vielä uudestaan tulen synnyttämään, niin haluan koko arvion, vaikka sitten yksityiseltä jos ei julkisella pääse.
 
Synnytin esikoisen rv 38 ja hän oli 3860g, eli aika tuhti. Olihan siinä työntämistä, mutta en koe, että vauvan isompi koko olisi ollut mitenkään iso tekijä.
 
Meidän poika oli nelikiloinen ja saihan siinä pusertaa, mutta en mä sitä pelännyt ja hyvin varmaan tulisi ulos samanmoinen uudestaan. Isoin vauva tuttavapiirissä alatiesynnytyksellä oli 4,8kg ja siinä olis jo ehkä vähän tukalat paikat…
 
Esikoinen oli 4.4kg ja tarvittiin sekä eppari että imukuppi koska päänympärys oli suuri. Ei jännittänyt etukäteen vaikka suurehkoa lasta odotinkin.
 
4040g, 3830g, 4405g, 4420g. Kaikki tuki alateitse ihan ongelmitta. Esikoisesta repesi väliliha, tokasta ja kolmosesta yhdet tikit ja nelosesta ei enää tullut edes tikkejä :)
 
3,8kg, 4,1kg, 4,3kg ja 4,2kg olen synnyttänyt alakautta, kolmesta ekasta toisen asteen repeämät (sentin päässä sulkijalihaksesta :confused:) ja viimeisestä yhden asteen ja olisin voinut synnyttää vaikka heti uudestaan kun en ollut yhtään kipeä :joyful: Ponnistusvaiheet on olleet nopeat, 4min.

Esikoinen 3,3kg syntyi sektiolla, samoin kuudes 4,9kg. Ei koon takia vaan synnytys alkoi verenvuodolla jota vauva nieli ja sykkeet laski niin piti tehdä sektio ennenkuin ehdin avautua 8cm enempää. No, en ehkä olisi alunnutkaan lähemmäs 5kg synnyttää koska mulla kuitenkin tuota repeämistaustaa on.
 
3,7kg ja 4kg meidän lapset alatiesynnytyksellä. Ensimmäisen ponnistusvaihe oli todella pitkä (1,5h). Epparin avulla syntyi sitten heti. Toinen syntyi aika nopeasti ja taisi tulla yksi tikki.

En olekaan ajatellut heidän olleen isoja, saati ymmärtänyt pelätä heidän synnyttämistä koon takia.
 
Kuopus oli vähän alle 3,6kg ja sain toisen asteen repeämän. Tuon repeämän takia voisi nelikiloisen tai isomman vauvan synnyttäminen jännittää.
 
Lapset on olleet syntyessään 3700g ja 3900g. En koe että nelikiloinen olisi merkittävästi eri asia, eli ei jännittäisi enempää kuin muutenkaan. Ehkä joku yli 4500g alkaisi mietityttää repeämien ja hartioiden kiinni juuttumisen kannalta.
 
Hei kiitos paljon näistä teidän kokemuksista :happy:
Meillä vauvan ennustetaan olevan siinä 3,9-4kg hujakoilla syntyessään, nyt laskettuun enää 4 päivää eikä merkkejä syntymisestä vielä ole. Multa otettu lantion mitat eli pitäisi mahtua alakautta syntymään. Tosin jos yliajalle mennään, niin poika on varmaan vähän reilumman kokoinen, mut ei käynnistetä koon vuoksi, paitsi jos yliajalle mennään, niin käynnistys on 41+5 :smiley-ashamed004
Vähän jännittää, mutta haluan uskoa et selvitään. Mulla ei siis radia, vaan tuo koko on todennäköisesti geeneistä kiinni - mies ollut syntyessään 4,4kg 53cm, eikä ollut radivauva ja itsekin oon ollut sen 3,9kg 50cm :hilarious:
Lääkärin mielestä en koskaan tuu synnyttämään paljoa alta 4kg vauvoja. Mutta summasummarum: helpottaa kuulla, että kookkaidenkin vauvojen alatiesynnytys voi onnistua ihan hyvin! :happy:
Oon lukenut varmaan liikaa kauhuskenaarioita tästä asiasta. :smiley-ashamed004
 
Tsemppiä zarar!

Mun esikoinen oli 4,1 kg, syntyi rv 41+1. Enkä mä ole itse kuin 161 cm pitkä. En kuullut etukäteen mitään kokoarviota enkä sitä kysellytkään ja hyvä niin. Olisin ehkä turhaan jännittänyt, musta oli parempi mennä synnyttämään ilman ennakko-odotuksia. (Ymmärrän hyvin jos joku on toista mieltä!)

Vauva syntyi lopulta imukupin kanssa, mutta luulen että imukupin tarve johtui enemmän siitä että tuli pää vinossa kuin koon vuoksi. Imukuppi oli kyllä pelastus! Paljon mieluummin otin sen kuin sektion viime minuuteilla. Pieni repeämä tuli mutta ei mitään sen vakavampaa. Oikein hyvä synnytyskokemus.

Tosin mun eka ajatus kun näin vauvan oli "mä luulin että vastasyntyneet on pieniä, toihan on valtava!" :hilarious:
 
Meillä
1. 3905g (41+0)
2. 4840g (41+5)
3. 3755g (40+3)

Esikoisesta en koskaan edes ajatellut että ois iso, ihan normi kokoisena pidin aina?? :D synnytyksessä imukuppi, repeymä ja eppari, ponnistus 21min.

Keskimmäinen syntyi tosi helposti valtavasta koostaan huolimatta, ponnistus 4min, eppari piti leikata, kun tuli niin vauhdilla ja vauvalta murtui solisluu siinä rytäkässä. Vauvalla kyllä oli pituutta myös 56cm, mun mielestä näytti (ja näyttää kuvissa) hyvin sopusuhtaiselta. :D

Kuopusta odottaessa pelotti, että hänkin kasvaa valtavaksi ja yllätys oli, kun olikin niin pieni. Keskimmäisen jälkeen tuntui ihan minikirpulta, vaikka jollekkin 3,7kg ois varmasti iso. Ponnistus oli pidempi, mutta aika helppo ja yhtään mitään vaurioita ei tullut onneksi. :Heartred



Vaikka tuo 4,8kg tuli helposti, en haluaisi kokeilla onneani uudestaan..
 
Mäkin pääsin vihdoin synnyttämään (26.5) ja vauva syntyi rv 40+1 painaen 3980g ja ollen 50cm pitkä. :hilarious: Miltein nelikiloinen siis :grin
Mutta alateitse sujahti ja tuli "vain" toisen asteen repeämä, epparia ei tarvittu ja ponnistusvaihe 30 min. eli mun kohdalla ei ollut niin paha kun mitä olisin voinut kuvitella, vaikka olikin aika mötkäle :grin
Eniten aikaa meni vain pitkittyneessä latenssissa, muuten ei ollut erityisen vaikea synnyttää - paitsi että hartiat teki kipeämpää kuin pään synnyttäminen :bag:
 
Esikoinen syntyi 41+5 painaen 4,6kg. En ollut saanut mitään kokoarviota ennen synnytystä. Ponnistin häntä yli tunnin ja viimeisen parin minuutin kohdalla käännyin kylkiasennosta ponnistamaan selälleni, jonka jälkeen poika syntyi. Sain kolmannen asteen repeämän sulkijalihakseen asti. Paranin tästä synnytyksestä kyllä hyvin, vaikka parantuminen ottikin kaiken kaikkiaan ainakin puoli vuotta. Jos uudelleen synnyttäisin niin vaatisin kokoarviota ja aiemmilla viikoilla käynnistystä, jos paino näyttäisi lähellekkin 4kg.
 
Esikoinen 4860g, alatiesynnytys imukuppiavusteisesti tunnin ponnistuksen jälkeen. Selvisin muutamalla tikillä, mutta vauvalta murtui solisluu.

Toinen lapsi 4,4 kg erittäin helppo alatiesynnytys muutaman minuutin ponnistuksella, tuli kuin itsestään.
 
Esikoinen oli 3,8kg eli ei kuitenkaan ihan mikään jättiläisvauva. Synnytys oli kamala ja päätyi imukuppiin ja vauvan kuolemaan hapenpuutteeseen. Kakkosen kohdalla en uskaltanut enää mennä kokeilemaan onneani, vaikka oli vain 3,1kg, vaan syntyi suunnitellulla sektiolla, joka meni tosi hyvin.
 
Esikoinen käynnistettiin 38+0 suuren koon vuoksi. Synnytyksen kokonais kesto kalvojen puhkaisusta 8h, 20min ponnistusvaihe. Vauva 4580g. Kivunlievityksenä epiduraali ja kohdun kaulan puudute, sekä ammeessa kävin hetken ennen pahimpia supistuksia. Mielestäni helppo synnytys vauvan kokoon nähden ja esikoiseksi. Tuli kylläkin toisen asteen repeytymät,mutta niistäkin paranin todella nopeasti. Kaiken kaikkiaan jäi hyvä maku synnytyksestä.
 
Takaisin
Top