Omaa isää olen käynyt joka vuosi moikkaamassa isänpäivänä, jos vaan ei ole osunut työvuoro sille päivälle. Ja jos olenkin ollut töissä, niin sitten on juotu isänpäiväkahvit toisena päivänä. Lapsuudessa äiti leipoi kakun ja me lapset askarreltiin kortteja ja lahjoja, sitten isä herätettiin aamupalalle.
Oman miehen kanssa meillä on tänä vuonna ensimmäinen isänpäivä niin, että on yhteinen lapsi. Miehellä isompia lapsia aiemmasta liitosta, niin olen kyllä useampana vuonna ostanut lahjan ja aamupalan laittanut. Kakkuja ei ole tullut leivottua, kun ohjelmaan on kuulunut miehen isän luo meno lasten kanssa ja siellä anoppi on leiponut. Tänä vuonna mies on vkl yövuoroissa ja anoppilaan lähdetään heti kun herää, niin ei nyt laiteta aamupalaa kotona enkä myöskään leivo, kun ei täällä olla syömässä. Lapsen kanssa tehtiin pieni taulu, joka toimii myös korttina samalla ja sen mies saa ennen lähtöä anoppilaan. Nyt ei tullut mitään varsinaista lahjaa hankittua, kun vältellään ostamasta asioita vaan ostamisen iloista jos ei ole mitään kunnollista tarvetta tai ideaa lahjaksi. Katsotaan sitten kun lapsi on isompi ja osaa itse ideoida mitä isälle voisi antaa, niin sitten ehdottomasti lapsen toiveen mukainen lahja hankitaan. Ja olisihan se ihana luoda meidän omia tapoja viettää isänpäivää, mielellään kakun leivon jatkossa ja lapsen kanssa hiippaillaan isä herättämään.