Isän osallistuminen

[Affinia]

Hei!

Päätin aloittaa keskusteluketjun siitä, miten tulevat isät osallistuvat odotukseen ja aikanaan vauvan hoitoon. Meillä esikoinen tulossa 29.6. ja "isukki" alkaa olla jo malttamaton, että sais vauva tulla jo.

Mieheni on selvästi kiinnostunut enemmän ja enemmän odotuksesta sitä mukaa, kun vatsa kasvaa ja liikkeet tuntuvat ja näkyvät kovasti päällekin päin.

Hän on aktiivisesti mukana kaikilla neuvola- ja ultrakäynneillä sekä perhevalmennuksessa ja lukee vauva-aiheisia kirjoja ja oppaita kotona. Vaunukaupassakin jaksoi olla pitkään eikä yhtään hermostunut (tavallisesti ei hirveästi jaksa kaupoissa pyöriä...). Lisäksi katsomme Sydänääniä ja Kätilöt sarjaa yhdessä.

Mieheni on aina ollut erittäin aktiivinen hieromaan ja hellimään, joten siltä osin suurta muutosta ei edes tarvita. :) Nyt kun kirjoittaa tätä auki, niin itsekin huomaa, että hän on kyllä ihanasti mukana odotuksessa.

Miten teillä muilla? Onko isä ollut alusta asti innoissaan ja mukana, auttaako raskaimmissa kotitöissä? Onko puoliso tulossa mukaan synnytykseen? Aikovatko isät jäädä vanhempainvapaalle (meillä kyllä, eli jaamme vanhempainvapaata ensi talvena / keväänä)?

Hyviä vointeja ja odotusaikaa myös tuleville isille ja pitäkää puolisoistanne hyvää huolta! :)

 

[NtiKesäheinä]

Meillä on tänä keväänä menossa yrityksen laajennus joten toiveissa on että esikoinen ei syntyisi etuajassa. Eli en voi sanoa että odottaisimme malttamattomana vielä vaan taapero saisi pysyä masussa kiltisti :)

Firman laajennus vie tietenkin myös aikalailla miehen ajatukset mut siihen nyt olen jo tottunut edellisten laajennusten osalta :) mies kyllä hellittelee mua enemmän kuin ennen mutta mua ei tosiaankaan kotona passata ja palvota :D (toki jos jotain pyydän niin se pyritään toteuttamaan)

Meillähän on se tilanne että olen mieheln firmassa myös töissä eli tuo vanhempainvapaa on vielä täysin auki. Mies kun ei ole sieltä niin helposti korvattavissa mutta toisaalta hän pystyy kyllä vähentämään työmäärää ja delegoimaan jotain tehtäviä muille ja tekemään töitä etänä kotoa (niinkuin minäkin teen mammalomalla). 

Synnytykseen ollaan tottakai tulossa mukaan. Neuvolassa ei oltu mukana kuin ekalla kerralla mutta nuo muut kerrat onkin ollut mun mielestä aika "turhia kertoja" siitä näkökulmasta että hän tulisi mukaan. Ultrassa hän on sitten tottakai ollut mukana. 

 

[inga]

Täällä myös mies ollut mukana kaikilla neuvolakäynneillä sekä ultrassa, kirjoihin ei tosin ole kajonnut :) Itse ostan paljon tavaroita kirpputorilta, josta suurin osa vauvalle tulevista vaatteistakin hankittu, ja näissä ollut enimmäkseen mukana äitini. Mieheni ei ole kovin innokas kiertelemään minkään sortin kauppoja. Vaunut, turvaistuimet, syöttötuolit yms. sain/ostin kavereilta käytettyinä, kun kaveripiiri ehtinyt tässä lastenhankintahommassa meidän edelle :D

Mies tulee mukaan synnytykseen ja itse aikamoisena päällepäsmärinä olen jo antanut tarkat ohjeet siitä kuinka siellä tulee toimia, jos itse satun olemaan taju kankaalla (esim. en tahdo missään nimessä hätäkastetta). Hellimistä/hieromista on tullut pyydettäessä pienen mutinan kera, jolloin se ei ole tuntunut niin mukavalle kuin voisi. Saa nähdä miten mies synnytyksessä toimii, sillä minulle ei sovi keskivahvat kipulääkkeet kuten kodeiini, eli Panacod, Tramal, ja pahoin pelkään että vahvemmat opiaatitkin tulevat pihalle. Joten jos synnytys joudutaan menemään aika luomuna, niin mieheltä odotan kyllä aika suurta panostusta. Sitä tässä odotellessa :)

Ps. Hyvää vappua kaikille, Jyväskylässä sataa lunta!

 

[Tii]

Meillä on mies ollut ihan mukavasti mukana. Perhevalmennukseen osallistuu ja ensimmäisellä neuvolakäynnillä sekä ultratutkimuksissa on ollut mukana. Muuten (lähinnä aikataulusyistä) olen käynyt neuvolassa yksin.

Mies osti meillä vaunut työkaveriltaan ilman, että mulla oli mitään sanottavaa - ja hyvät ostikin. Saan olla tyytyväinen, että osallistuu. Nyt loppua kohden on alkanut myös lueskelemaan jotain oppaita, mutta ihan superkiinnostunut ei niistä kuitenkaan ole.

Välillä olis ihan kiva, että vähän enemmän kyselis vauvan liikkeistä tai mun voinnista. Joskus tästä mainitsinkin ja vastaus oli jotain tämän tyylistä "kyllä mä luotan, että sä kerrot, jos on jotain kerrottavaa". Aika tyypillistä mun miehelle :) Ja kyllä mua sitten kuunnellaan, kun kerron.

 

[lamir]

Mies on osallistunut meillä aikatauluunsa nähden hyvin. Asuimme eri kaupungeissa tosiaan raskauden 7 ensimmäistä kuukautta, eikä hän päässyt osallistumaan niin paljon kuin olisi halunnut ja on selkeästi ollut harmissaan tästä. Sen verran sai töistä vapaata, että neuvolakäynneillä on ollut aina mukana ja ultrassa myös.
Minusta hän on huolehtinut todella hyvin ja ostelee suklaata ja muuta hyvää aina ja pitää muutenkin hyvänä, että hyvin on mennyt. Itse olen halukas kokeilemaan luomusynnytystä, josta hän ei ole niin innoissaan, mutta on alkanut lukemaan kirjaa aiheesta ja tarkkailee muutenkin paljon tutkimuksia lapsen kehityksestä yms.
Kun tässä näitä miettii, niin ihan hymyilyttää, miten innostunut toinen on asiasta. <3