isä jää kotiin,äiti töihin

Kokemusta ei ole, mutta olen miettinyt, josko menisin töihin siksi aikaa, kun mies pitää isäkuukautta. Tai osaksi siitä ajasta. Kovin ristiriitaiset tunteet on asiasta... Luotan kyllä siihen, että isä ja tyttö pärjäisivät ihan hyvin kahdestaan, mutta miten mä pystyisin oleen erossa mun prinsessasta koko päivän? :(

Toisaalta töissä piipahtaminen, vaikka vain pari viikkoa, vois tehdä ihan hyvää ja tuoda uutta puhtia lapsen hoitoon kotona. Tai sitten imeä viimeisetkin mehut musta. Mun työ kun on lasten hoitamista. Enkä viitsis parin viikon takia käydä hoitolasten kanssa sitä pakollista auktoriteettitaistelua, joka pitää käydä aina uutena aikuisena.

Mutta jos oon sen kolmekin vuotta kotona, tai enemmän, jos tulee lisää lapsia, niin pelkään, että kun palaan töihin, niin oon ihan pudonnut kärryiltä.
 
kun meillä olen ollut nyt tämän meidän yhteisen ensimmäisen laspen kanssa kotona ja meille syntyy toinen toukokuussa, niin mieheni kovin haluaisi jäädä heidän kanssaan kotiin. Olemme miettineet että olisin aluksi,sitten mieheni osan ja minä jäisin sitte taas lopuksi. Ajattelen että työ voisi tehdä hyvää,saisi välillä tehdä jtn muutakin, mutta toisaalta en ole varma asiasta.
 
Minä oon palannu töihin ja mies jäi isä- ja hoitovapaalle yli puoleksi vuodeksi. Viikon oon nyt ollu töissä ja mies on saanu opetella olemaan itsekseen lapsen kanssa. Hyvin on mennyt! Lapsi siis kohta 10 kk. Töissä oli ihana vastaanotto ja heti sopivasti töitä, että aika ei ole tullut pitkäksi. Pelkäsin että ikävöinkö kamalasti tyttöä, mutta en oo ehtinyt edes ajatella asiaa päiväsaikaan. Toki tulee juteltua työkavereiden kans lapsesta kun he kyselevät. Toki töihin sopeutuminen vie aikansa, migreeniä vähän pukannut iltaisin :(

Luulisin että asia olisi ihan toinen, jos lapsi ois menny vieraaseen hoitoon. Mutta siinä tapauksessa en olis kyllä vielä ite töissä, vaan jääny itse hoitovapaalle. Nyt on lapsi parhaalla mahdollisella hoitajalla, ja mulla on 100% mielenrauha! Onhan se vähän haikeaa että näen lasta vain noin 3 tuntia illassa, ku menee jo kasilta nukkumaan. Mutta niin oli aiemmin miehellä, että näki vain vilaukselta lastaan. Mielihyvin annoin miehelleni tämän mahdollisuuden.
 
Esikoisen ollessa 6kk aloitin tyot ja mies jai kotiin, kakkosen kanssa olin kotona 11kk. Tosi hyvin parjasivat ja mies onkin kunnostautunut meilla olemalla se joka aloitti ja yllapiti meilla lapsille hyvat paivarutiinit jotka on sitten pitaneet. Itse olisin joustanut enemman ja mennyt sen mukaan milta tuntuu, mutta lapset voi kumman hyvin noista rutiineista.
Teen 2-vuoro tyota ja tyovuorot on 12h mittaisia. Yovuoro paivina naen lapsia useamman tunnin ja sen vuoksi koitankin tehda oita enemman, paivavuoroissa en nae heita ollenkaan. Mutta koska tyovuorot on tuon mittaisia olen yleensa 4 vuoroa toissa ja 5 paivaa vapaalla mika tuntuu hyvalta.

Eli tosi hyvaksi on ainakin meilla havaittu tama koti-isana olo, tuntuu ihanalta aitina kun ei tarvi lapsia raahata hoitoon vaan saavat olla kotona turvallisen ja tutun aikuisen kanssa. En koe jaaneeni mistaan paitsi, tyo tasapainoittaa kotielamaa hyvin ja mikas siina kun mies on hiukan erkko luonne eika kaipaa tyoyhteisoa niin viihtyy tosi hyvin kotona lasten kanssa touhuillen. Eli hyva jarjestely molempien kannalta. Rahallisesti miehen tyohon meno ei edes valttamatta kannattaisi koska taalla maassa joutuu hoidosta jokainen maksamaan itse niin miehen palkka ehka menis lahes kokonaan hoitomaksuihin. Mun palkalla tullaan erittain hyvin toimeen joten sen puoleenkaan ei ole stressia.

Sori kun multa puuttuu nuo skandinaavikirjaimet... :)
 
Mä haluaisin antaa mun miehelle tilaisuuden kokeilla koti-isänä olemista, koska hän on ilmaissut siihen halukkuutta. Nuo koti-isäthän on vissiin yleistymässä, mutta meidän lähipiirissä sellaisia ei ole ollut. Olen kylläkin tosi iloinen, että mieheni olis valmis sellaiseksi ainakin vähäksi aikaa. Taloudellisestikin se olis ihan mahdollista, mutta tuntuu vaan niin kamalalta ajatus, että olisin niin paljon erossa tytöstä. Ja toisaalta olis kiva olla yhdessä koko perhe sitten isäkuukauden ajan... Tosi ristiriitaista :(
 
Täällä on  yks koti-isä
 Halusin jäädä halusin jäädä hoitamaan poikaani kotia .Mutta ei siitä kaikki oiken innoissaan olleet mutta minä olen ..Itse halusin antaa lapselleni sen mistä olen  jäänyt paitsi. Sillä menetin isäni hyvin nuorena eikä isästä ole juuri mitään muistoja
  Jutteli yhden miehen kanssa saunassa hän sanoi oiken hienosti " lapsi sanoo isälle heitelläänkö palloa isä sanoo ei nyt jouda pitää olla töissä, isä sanoo lapselle heitelläänkö palloa nuori aikunen sanoo ei jouda kaverit oottaa pihassa pitää mennä"

Antakaa miehille se mahdollisuus jos  he Haluavat  sillä lapsi on vain kerran pieni ja koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan ....
 
koti-isä:
meillä Vaimo palasi töihin ja minä jäin hoitamaan poikaa kotia ..Olen todella iloinen että sain jäädä hoitamaan poikaa . mutta ei kaikki siitä ymmärrä  eikä tarvitsekkaan  mutta suurin osa on sitä mieltä että Hienoa että mies on kotona hoitamssa lasta.jos vain on mahdollisuus niin kannatan kyllä !!!Sillä lapsi on niin vähän aikaa pieni :)
 
Mä sain loistavan työtarjouksen, jonka vuoksi palasin töihin esikoisemme ollessa 4kk.
Mieheni jäi tyttömme kanssa kotiin vanhempainvapaalle yli puoleksi vuodeksi!

Vaikka alkuun tekikin tiukkaa olla erossa pienestä vauvasta, jonka kanssa oli siihen asti ollut käytännössä 24/7, niin nopeasti siihen tottui, kun näki, miten paljon mieheni nautti tytön seurasta. Oli upeaa huomata, miten isän ja tyttären suhde syveni päivä päivältä. Mieheni pääsi pyörittämään vauva-arkea ja koki vauvan kanssa asioita, joita ehkä muuten ei olisi päässyt kokemaan. Mieheni totesikin, että olisi jäänyt todella paljosta paitsi, jos ei vanhempainvapaata olisi pitänyt.

Tammikuussa meille on toivottavasti tulossa uusi tulokas ja meille molemmille on itsestään selvää, että mieheni jää jossain vaiheessa lasten kanssa kotiin. Ehkä hieman myöhemmin kun esikoisen kanssa tosin, koska töissä olo ja maidon pumppaaminen joka tauolla loi omat haasteensa.. ;)
 
Meillä mieheni jäi kotiin kun isäkuukausi alkoi ja vietti koti-isänä 8 kk. Sekä kotielämä, että oma töihinpaluuni onnistuivat hyvin. Rutiinit oli jo valmiiksi rakennettu sillä hoidamme sekä lastenhoidon, että kotityöt puoliksi eli meillä ei ole ns. miesten ja naisten töitä ollutkaan.

Mies tuossa vieressä kommentoi, että jää vastaisuudessakin perheen kasvaessa kotiin lasten kanssa. Rohkeutta vaan ja iskällekin oikeus olla kotona lasten kanssa.
 
Meillä isä jäi kotia ja mä menin töihin ja hän ei päivääkään vaihtaisi pois. Jäähän siitä ihan erilainen yhteys isällä ja pojalla kun se et äiti hoitaa kotona. Taloudellisestihan se ei kannata mut sinnitellessä :happy112
 
Takaisin
Top