Imetysarkea

tini

Satasella mukana keskusteluissa
Piti ihan aloittaa uusi aihe, kun imetys tuntuu olevan ainakin tässä omassa arjessa niin suuressa roolissa.
Kuinka usein teillä vauvat on rinnalla ja kuinka pitkiä aikoja (ja montako kk vanhana)? Meidän vauva 2kk on tällä hetkellä (!) tissillä parin tunnin välein ja noin 10min kerrallaan (öisin väli on reilut 3 tuntia). Sitten irrottaa otteensa ja hermostuu jos tissiä tarjoaa, joten masu kaiketi on täynnä. Olisikohan mahdollista, että tuota heppoisempaa etumaitoa tulee niin runsaasti, että vauva tulee nopeasti kylläiseksi, mutta nälkä ei pysy pitkään poissa kun ei saa sitä rasvaisempaa takamaitoa..?
Tuntuu että tässä parin kuukauden imetystaipaleen aikana on kyllä kokenut koko imetys(tunteiden)kirjon, joka päivä pitää jotakin opusta tai nettiä koluta ja tukea etsiä erilaisiin ongelmiin. Alkuun maitoa tuntui tulevan liikaa, sittemmin liian vähän ja tällä hetkellä siis ainakin sitä etumaitoa tulee reilusti, koska vauvan ei juuri tarvitse töitä tehdä tuon 10min syömisensä aikana ja ilman harsoviritelmiä joka paikka olisi märkänä.. Imuotteen kanssa olen tuskaillut ihan alusta saakka ja nyt näyttäisi että vauva roikkuu vain ihan tissin päässä kiinni, mutta en ole enää jaksanut asiaan puuttuakaan.. Onneksi ei nännit verillä ole kuitenkaan.
Ollaan välillä (ei joka päivä, mutta aika usein) annettu pieni määrä korviketta (40-70ml) iltaisin, kun vauva on kiukunnut tissillä, mutta muuten voisin sanoa että täysimetyksellä mennään. Silloin kun vauva on saanut korviketta, olen pyrkinyt itsestäni lypsämään saman määrän ulos, jotta maidon tulo ei vähenisi. Nämä maidot odottavat sitten pakkasessa sitä aikaa, kun tissi ei ole vauvan lähellä tai imetys ei enää onnistu.
Kuinka paljon te muut tuskailette imetyksen kanssa, vai onko se vain huoletonta ja ihanaa yhdessäoloa? Itsestäni tuntuu, että harvassa on ne ilon päivät ja itku on herkässä/ hormonit pinnassa, kun vauva itkee tissille. Tosiasiassa olen onnellinen näinkin pitkästä imetysajasta, enkä aio vielä luovuttaa, koska "ruokahanat" tuntuvat olevan auki ja vauva saa sitä myöten ehkä paremman vastustuskyvyn kuin äidillään on.. Ja pullojen tiskaaminen on niiiin tympeää hommaa ;)
 
No meillä on sitä ihanaa leppoisaa imetystä, mutta tämä onkin jo mun kolmas lapsi. Nautitaan tästä molemmat aivan täysillä ja mulla on tietty mielessä se koko ajan että tämä jäänee meidän viimeiseksi lapseksi niin tästä on otettava kaikki ilo irti ja siksi en missään nimessä kiirehdi lisämaitojen,vellien tai ruokien kanssa.

Ikää tulee sunnuntaina 3kk. Vauva on tissillä päivällä 2-3h välein ja yöllä ensimmäinen väli 7h ja toinen sitten 3h. Imeminen kestää just ton ehkä 10min normaalisti, joskus pidempään oikein nautiskellen, mutta lopetan siinä vaiheessa kun itse hellittää otteen tai alkaa leikkimisen nännillä. Se on monesti sen merkki, että kiitos riittää. Mulla maitoa tulee hyvin, muttei ylenmäärin. Saan lypsettyä jos haluan niin aamulla täyden toisen rinnan ton 10h jälkeen, kun tossa 7h päästä ottaa vain toisen. Painan kädellä toisesta rinnasta kun alkaa imeä, kun alkaisi herutus ja olen joskus kokeillut maidonkerääjää mut ei sinne tule kuin tippa. Mulla on ilmeisen rasvaista ja hyvää maitoa, koska imetysrytmi (ja loistavat yöunet) on tällainen ja poika on kasvanut ensimmäisen 3kk aikana pituutta n. 15cm ja painoa melkein 4kg. Meillä on 8.8 neuvola josta saan tarkemmat mitat, mutta vaatekoko on jo 68cm ja syntymämitta oli kuitenkin vain sen 49cm ja paino 3070g.
 
Meillä mennään ihan täydellä imetyksellä, mitä nyt joskus on että mies antaa korviketta ku oon ite koiran kanssa jossain, en saa pumpattua maitoa juurikaan, pitäisi aina yön antaa toisen täyttyä ja sitte vasta pumpata nii saa n 60ml ja se on yhtä tuskaa sit aamulla ku rinta on täynnä.. Mutta meillä ollaan rinnalla päivän aikana n 1-3h välein, riippuu ihan päivästä.. Joskus on pidempiä aikoja tyytyväinen ja joskus pitäis koko ajan saada, toki en tiedä onko ne vaan niitä tiheän imun kausia mutta tosi tiuhaan niitä tulee jos niitä on :D Oma maito riittää tosi hyvin tytölle, onhan se jo tuplannu painonsa 3kk aikana ja 12cm pituutta saanu ja syntyes toi oli kans aika pieni, 48cm ja 3100g ja eilen 3kk neuvolas paino oli 6690g ja 60,2cm..

Mulla ei oo kovin montaa kertaa tullu semmosta epätoivosta oloa ton imetyksen suhteen, tietenki niitä muutamia on takana mutta mä nautin ku saan olla tytön vieressä ja katsoa ku se syö. Aluksi mulla tuli noi nännit ihan sairaan kipeiksi mutta rintakumin avulla sain ne paranemaan ja kuminki jätin pois jo muutaman päivän jälkee ku ne olin ottanu ja kaikki oli parantunut. Joskus iskee semmonen että enkö mä saa mitää tehä rauhas ku pitää vaan tissit paljaana hiippailla kotona, mutta ajattelen että se on niin pieni aika ku ne on noin pieniä että riippukoon ny tissis kiinni  ku tahtoo :) Kerkee sitä sitte jossai välis tehä kotihommiaki :) Öisin nukkuu n 5h ja sit vähä ottaa maitoa, nukahtaa samantien melkein uudestaa ku on muutaman huikan ottanu ja sit aamulla joskus 6 jälkee muutaman kerran vielä ennen ku herää. Pisimmillään on nukkunu 21.30-4.30 mun omalla maidolla, korvikkeella nukkui saman ajan ku kummitäti oli hoitamassa.. Että hyvin tuntuu saavan tota rasvasempaa maitoa :)

Imetystä ajattelin jatkaa ihan nii kauan ku tyttö huolii, tai ainaki vuoden ikään? Riippuu ny miten maitoa tulee vielä sen jälkee ku kiinteitä alkaa syömään että miten tilailee sitä tavaraa:)
 
Täysimetyksellä mennään. Ensimmäinen kuukausi oli tuskaa, nännit kipeenä, imuote pielessä, ei hamunnut, jne. töitä tehtiin ja netistä etittiin ohjeita. Ukko luki et miten se tapahtuu ja minä itkin ja imetin, vauva itki. Mut ku saatiin asiat kuntoon niin imetys on ollut mukavaa.Neiti syö päivällä 1-2h välein ja yöllä eka unipätkä 7-8h ja sit vielä nukkuu 3-4h. Et hyvin riittää maito ja saa sitä rasvasempaa takamaitoa. Nyt viime aikoina olen alkanut ajattelee et pitäsköhän alkaa antaan korviketta ku on jotenkin niin kiinni lapsessa, mut heti perään ajattelen et olen huono äiti ku nuin ajattelen. olis vaan niin mukava päästä muutamaksi tunnikis johonkin ihan yksin. Velliä ostin eilen et jos alkas kokeileen. Mut imetystä jatketaan ainakin 4kk asti ja sit kahtellaan et paljo tarvii tissiä ku saa muutakin ravintoa. Kai ne kaikki tunteet on sallittuja imetyksenki suhteen. Minka on nyt 3,5kk
 
Meidän ukko syö päivisin n. 2h välein ja yöllä on usein yksi viiden tunnin pätkä ja toinen kahden tai kolmen tunnin väli jolloin on syömättä. Tissillä ollaan semmosen 10 minuuttia. Perhetyöntekijän mielestä 2 välein on liian usein. Joidenkin lääkäreiden mielestä vauvan suolisto ei saa levättyä jos vauva syö liian usein. Tuntuu vaan oudolta ettei lapselle saisi antaa maitoa jos sillä on nälkä :O Nyt olen alkanut rintaa tarjoamaan vasta kun aletaan kitisemään, ennen annoin jo kun nyrkkiä alkoi mennä suuhun eikä ruokaa ollut saanut hetkeen. Aika paljon toi kyllä paukuttelee että voisko johtua tiheästä syönnistä... Mulla tulee paljon maitoa ja olen kans miettinyt että saako vauva rasvaista takamaitoa tarpeeksi. Ennen syötin 2-3 kertaa yhdestä rinnasta kun maitoa suihkusi mutta nyt se on hieman tasaantunut. Ajattelin alkaa ainakin yöllä ja illalla syöttämään samasta rinnasta että poika varmasti saisi takamaitoa ja pysyisi ehkä pitempään kylläisenä yöllä...
 
Meilläkin täysimetyksellä mennään, vaikka alku oli hankala ja monet itkut itkettiin. Pari ekaa viikkoa jouduttiin turvautumaan rintakumiin, mutta sitten saatiin kuin saatiinkin se pois käytöstä. Pikkuhiljaa kaikki imetysasennot alkoi toimia ja nyt sujuu jo julkisillakin paikoilla. Olen tosi tyytyväinen että jaksoin taistella tuon oppimisen puolesta, koska mulla on maitoa koko ajan tullut reippasti, pikkasen yli tarpeen niin että pakkasessakin on herumismaidosta ja toisinaan tyhjennyksestä kertyneet kunnon varastot. Yritän imettää tuon 6 kk, kun poika kasvaa tasaisesti käyrän keskiarvolla ja pysyy tyytyväisenä.
Ja nykyään voin sanoa että ne imetyshetket on oikeasti ihania! En olis tätä kyllä alkuun uskonut ja siks se tuntuukin niin hyvältä.

Meillä syödään päivällä 1-2 tunnin välein just se 10 minsaa. Nukkuu kyllä yhdet pidemmät päikkärit n. 4 tuntia, jonka aikana olen ryhtynyt jo vähän pumppaamaan. Öisin nukkuu 5-6 tuntia, imee reippaasti 10-15 minsaa ja nukkuu 3 tuntia ja sitten vielä aika usein kaks tuntia. Herumismaitoa tulee päivässä noin desi ja siihen pumpatut päälle niin usein pari desiä tulee säästöön. Siks ei oikein toi yöllinen vuorotyöskentely miehen kanssa oikein toimi, kun rinnat täyttyy jo tossa kuudessa tunnissa niin valtaviks, että mä herään siihen usein jo ennen kun poika alkaa veuhtoa. Ja jos tuollaisen pätkän sais itekin nukuttua (yleensä ei kyllä pysty :)), niin siinähän sais jo lepoa rutkastikin :)

Ja sitten tini, meillä monesti poika alkaa iltatankkauksilla ihan loppumetreillä kitistä, kun molemmat tissit on syöty, kun ei jaksa vissiin enää imeä, mutta jotain haluais vielä suuhunsa kuitenkin. Siinä oon sitten antanu sitä herumismaitoa pullosta, ja sitä menee ihan maksimissaan 30 ml, kun vauva nukahtaa tyytyväisenä.
Joten koita jaksaa vaan vielä kamppailla, toivottavasti teilläkin löytyy se imetyksen mukavuus. Ai niin, ja muistan jonkun ekspertin sanoneen, että kun vauva kasvaa, sen imemistekniikka ja -voimat kehittyvät niin paljon, että se saa tarvitsemansa maidon parissa minuutissa, kun ennen siihen meni vartti, joten vauvelisi saatta saada jo tuossa kymmenessä minuutissa ihan tarpeekseen :) Täälläkin alkaa jossain vaiheessa kiukuta, mutta sitten yleensä röyhtäytän ja sen jälkeen on tyytyväinen.
 
Meillä syödään kans päivisin noin parin tunnin välein. Sit 18-20.00 välillä syö pari-kolme kertaa. 5-10 minuuttia kerrallaan. Sit meneeki jo yöunille ja on parin viikon aikana nukkunu useamman yön niin, et herää ekan kerran tossa noin klo 05.00 ja sit jatketaa unta ja noustaan ylös 7-9.00 välillä. Välillä kuitenki vielä (niinku viime yönäki) herätään kaks kertaa yön aikana.

Ton 9h pätkän jälkeen saan pumpattua toisesta rinnasta noin 100ml pakkaseen.
 
Aika samoilla mennään kun muutkin... Rottis, siitä että 2h on liian usein - minä ainakin noudatan lapsentahtisuutta, kyllä se tietää kun sillä on nälkä, eikä mussa ainakaan ole naista venyttämään syöntivälejä ja kuuntelemaan huutoa. Rupes oikein kiukuttaa tommonen perhetyöntekijä, ei kai sentään neuvolasta tollasia neuvoja anneta? Vai olenko ymmärtänyt ihan väärin tämän homman...?

Kummiskin, kun yöllä kuitenkin tulee pidempikin pätkä, niin tuskin se maidon laadusta kiinni on. Mä en ole pumppaillut kun mullakin aika tuskaa, vaan täydestä tissistä saan jotain ulos. Hoitopäivinä saa vastiketta eikä ole maidontulo mihinkään muuttunut kun ei ole jokapäiväistä toi vastikkeenjuonti. Mutta tini, ei tosiaan ole pelkkää auvoa tämä, välillä edelleen kipeytyy nännit kun en jaksa esim öisin aina korjailla otetta... Välillä huudetaan ja välillä vaan lutkutetaan tunti sitä tissiä. Semmosta se on näköjään. :) Yritän päästä tonne 4kk tienoille täysimetyksellä, let's see pitääkö pojalle alkaa antaa jotain hevimpää siinä vaiheessa vai päästäiskö puoleen vuoteen pelkällä tissillä. Ei kyllä ole mulle mikään itseisarvo se, poitsun kasvu määrää.
 
Sofi: Ei se perhetyöntekijä tainnut ihan varma olla itsekkään onko se liian usein :D Semmonen vanhempi mies hyvinvointineuvolasta, se ottaa asioista kyllä selvää ja selvitellään miten toi homma nyt menee. Mun mielestä 2kk vanha on vielä niin pieni että 2h välein ei oo liian usein ja kaikkialla sanotaan että rintaa ei voi antaa liian usein. Eikä se mua haittaa vaikka syö kahen tunnin välein. Ehkä kuitenkin vähän katson että onko vauvalla varmasti nälkä ennen kuin tarjoan tissiä mutta missään nimessä en anna sen huutaa nälkää. Ei kai kukaan niin tekisi :O

Tosta pumppaamisesta...Mä saan maitoa kaikista parhaiden niin että vauva syö toisella rinnalla. Sillon tulee reilu desi, pumppaan yhtä kauan kun vauva syö, eli joku 10 min. Varmasti tulis enemmänki jos jaksaisin pumpata lopussa vielä kun maitoa tulee enää vähän. Tuntuu että maitoa saa pumpattua paljon hitaaammin jos pumppaa ilman vauvan apua, sillon saa vaihtelevasti 20-125ml. 
 

Täytyy sanoa, etten ois kyllä osannu kuvitellakaan, kuinka vaikea asia imetys voikaan olla. Ajattelin vaan, että se joko onnistuu tai ei onnistu. Enkä olisi myöskään osannut kuvitella tätä omaa suhtautumistani asiaan. Siis miten tärkeää se onnistuminen mulle onkaan ja miten kauhean epäonnistunut olo tulee korvikkeen antamisesta. Meillä meni ekat pari viikkoa hyvin, sitten alkoi ihan järkyttävät rintaraivarit ja sitä kesti varmaan kuukausi eteenpäin. Epäilin, että maitoa tulee liian vähän ja annoinkin yleensä iltaisin korviketta lisäksi 20-60ml. En oikein osannut tulkita vauvaa, vaikka luin kyllä niin paljon tietoa imetyksestä ja rintaraivareista kuin vain käsiini sain. Yksi päivä oli sit sellainen, että melkein joka syötön jälkeen piti antaa vähän korviketta. Itkin miehelle, että mun vauvastahan ei korvikevauvaa tule(tästä ei nyt kenenkään pidä suuttua, se tuntui vaan  omalla kohdalla jotenkin epäonnistumiselta) ja luin taas imetystukisivustolta vinkkejä. Siellä luki mm. että jos maidon tulo kerran on käynnistynyt ja maito aluksi riittänyt, niin se ei siitä itsekseen vähene. Silloin vaan päätin, etten enää korviketta anna. Enkä antanut. Rintaraivaritkin meillä taisi mun oman tulkinnan mukaan johtua vauvan kovasta imemisen tarpeesta. Maha oli siis jo täysi, mutta olisi halunnut vielä imeä ja suuttui rinnalle kun sieltä tulikin vielä maitoa. Ja mullahan on käytössä myös maidonkerääjä erityisesti yö- ja aamusyötöillä. Siihen tulee n.90ml päivässä. Liivinsuojia saa myös vaihdella yleensä useamman kerran päivässä, eli kyllä sitä maitoa tosiaan taitaa ihan riittävästi tulla:)

Nyt on mennyt jo suunnilleen 1,5kk ilman korviketta(paitsi jos on hoidossa) ja imetys on ajoittain ihanaa. Vieläkin siis neiti joskus rinnalle suuttuu ja silloin ei ole kivaa kummallakaan, mutta pääsääntöisesti onnistuu hyvin. Meillä tosin tuntuu tulevan niitä tiheän imun "kausia" joka viikko:D Välillä saa olla koko ajan syöttämässä. Sitten taas saattaa olla päiviä, jolloin välit on jotain kolmea tuntia. En hirveästi kyllä itseasiassa kelloa kattele siinä mielessä, että en oikein osaa sanoa, mikä meillä olisi se keskiverto syöttöväli. Mutta 10min ei kyllä yleensä yhteen syöttökertaan riitä. Ennen päikkäreitä ja varsinkin ennen yöunia, tissillä roikutaan piiitkään. Se on sellasta lutsuttamista vaan ja sattuu vähän nänneihinkin, mutta muutakaan ei voi jos haluaa neidin saada nukkumaan. Tuttia ei läheskään aina huoli. Öisin kumminkin sit nukkuu yleensä 22-9 yhdellä syötöllä. Joskus vähän pidempään kahdella syötöllä. Eka uniputki on kuitenkin useimmiten 5-7 tuntia. Eli ilmeisesti se lutsuttaminen on just sitä rasvaisemman takamaidon keräämistä, että jaksaa sit nukkuakin:)

Mulla on tavoitteet täysimettämisen suhteen ollut koko ajan kuukausi eteenpäin. Nyt oon kyllä ajatellut, että tähdätään sinne 5kk ennen soseiden yms. aloittamista. Jos ei mitään ongelmia tule, niin sit sinne 6kk. Suunnilleen vuoden ikäiseksi meinasin osittaisimettää. Yhteenvetona sanoisin, että jos imetys onnistuu hyvin, niin se on ihanaa, jos taas ei oikein onnistu, niin sitten se on kamalaa. Noiden ihanien hetkien avulla aina jaksaa vaan jatkaa:)

 
Täysimetyksellä mennään täälläkin ja pojalla ikää nyt se reilu 3 kk. Imetys lähti sujumaan ihan hyvin, mutta nyt on alkanu epäusko hiipiä kuvaan mukaan. Meillä syödään päivällä noin tunnin välein (huoh)... Välillä saattaa olla kaks tuntia väliä, mutta yleensä siis vähemmän. Ja sit tissillä ollaan järestään melkein puoli tuntia kerrallaan. Iltasin 1-1,5 tuntia. Näin lyhyitä syöttövälejä ei siis aluks ollu. Voitiin hyvin käydä melkee parin tunnin vaunulenkkejä, mutta nyt en uskalla lähtee kovin kauas kotoa. Raivari kun tulee, niin ei viittis kovin pitkää matkaa huudattaa vaunuissa. Vettä mulla on mukana pullossa, mutta se ei kelpaa.

Mulla tulee mielestäni riittävästi maitoa. Liivinsuojia saa vaihella monesti ja tunnen, että  toinen rinta kovenee aina, kun antaa pidempään syödä toista. Oon saanu myös pumppailtua talteen pakkaseen maitoa.

Meillä kärsitään myös melkeen joka päivä mahakivuista. Kakka tulee melkeen säännöllisesti joka päivä, mutta silti itkee mahaa silloin tällöin (ei joka päivä samaan aikaan). Pojalla oli myös yhteen vaiheeseen sellasta uretaanivaahdon näköstä kakkaa, aika hurjaa. En vieläkään oikeen tiedä mistä se aiheutu. Vaikka se meni ohi, niin siitä asti on ollu tosi paljon ilmaa seassa.

Mulla on nyt sellanen fiilis, että mun maito vaan ei varmaan enää kauaa riitä ainoaks ruuaks. Vaikka yöllä saattaakin nukkua 3 tuntia putkeen, mut se varmaan johtuu siitä, että yöllä ei touhua niin paljoa. Kun tosiaan poika ei päivällä nuku ja kääntyy jo selältä mahalleen. On muutenkin kovasti fyysisesti aktiivinen. Kuluttaa ilmeisesti sen verran paljon, ettei pelkkä maito meinaa riittää. Meillä vaan on sen verran vanhan kansan terkka neuvolassa, että on ehdottomasti kieltäny kiinteet. Vastikkeesta sano, että "kyllä sen sitten huomaa, kun sitä tarvitaan". Tähän mennessä ei oo saanu mitään muuta ikinä, kun mun maitoa. Hoidossa poika ei oo ollu missään. Meillä ei oo oikeen sellasta paikkaa, mihin viittis antaa. Sitten kun syö kunnolla ja pärjäilee enemmän omillaan, niin ehkä kehtaa jättääkin.
 
Mä kyllä aika huoletta kokeilen tissiä, kun se itku (yöllä harvemmin yltyy itkuksi asti - outoa) on ihan erilaista kuin muut käninät, sanotaan sitä tissimopoksi kun se on semmonen ähä-ähä-ähä etenkin kun tissi tulee lähemmäksi. Että älä kerro jos se 2h onkin liian vähän, olen silloin tulkinnut lastani väärin... ;) Ei maar, kyllä sen jotenkin näkee koska sillä on nälkä ja kun vähän katsoo miten paljon edellisestä kerrasta on aikaa, tuskin voi antaa liikaa tisua. Ainakin painokehityksen mukaan kasvaa sopivasti. Monesti myös on niin, että toi syö ensin yhden rinnallisen, sitten röyhytellään ja touhutaan välissä vartista tuntiin ja syödään toinen. Sitten tulee pidempi väli. Vähän niinkun alku- ja jälkiruoka. Moni on tosin kertonut että aamulla ja illalla lapset tankkailevat useammin ja vetävät siinä välissä sitten pidemmät päikkärit, jolloin suolisto sitten saisi sen tarvitsemansa levon, kuten myös yöllä.
 
Sofi: Meillä on vissiin hyvin samanlaiset lapsoset. Useasti ennenkin oon huomannut, että vois olla sun teksti suoraan mun näppikseltä. Eli meilläkin tankkaillaan usein ja huudetaan harvoin. Ja juuri noin, että vartin-tunnin sisään saatetaan vaatia vielä 'toinenkin' tissi.

Kasvutahti on ollut kovaa, mutta neuvolasta vaan todettiin tänään, ettei rintamaidolla voi kasvaa liian nopeasti. Eli painon suhde pituuteen -käyrällä oltiin lähellä sitä ylärajaa (20 tai jotain siinä kai lukee), mutta totesi, että saa mennä vaikka ihan reilusti ylikin, eikä haittaa. Ja meillä siis painoa nyt 3kk iässä 7850g.

Öisin meillä on eka väli sellaisen 4-5 tuntia ja loput välit 2-3 tuntia. Mutta öisin syödään ja sitten nukutaan. Päivisin sitten taas imaistaan pari kertaa, leikitään tissillä, hymyillään, leikitään tissillä, jutellaan, leikitään tissillä... ja ehkä syödään taas pikkuisen. Raivostuttavaa, vaikka aika suloistakin.
 
:) Toi tissillä hymyily on kyllä ihanata. Tolla on semmonen erityinen ilme, mikä ei tule missään muualla, kun se katselee kulmien alta mua ja virnuilee tissi suussa ja saattaa lausua muutaman sanan. Siin ei voi muuta kuin nauraa itsekin. <3
 
Sofi: Mua rupes hymyilyttää toi ähä-ähä-ähä.. Meillä pidetään ihan samanlaista sillon, ko tekee tissiä mieli/ kun on nälkä. Se ei siis oo itkua vaan sellasta "valitusta". :D

Ja toi on kyl tosiaan niin hellyttävää toi tissillä silmiin katsominen, hymyily ja juttelu. <3
 
Munkin pitää sanoa, että tissillä hymyily ja juttelu on jotain niiiiiin söpöä...

Mulla aluksi tuli ihan sikana maitoa ja tissit oli aina ihan kivikovat, mutta nyt tää on helpottunut :) Päivisin tankataan tunnin tai kahden välein ja öisin selvitään yhdellä tai kahdella syömisellä...
 
Mulla on melkein ennemmin ongelmana tissien tyhjyys - siis tuntuvat tyhjiltä - kuin liika täyttyminen, yöllä on mukava imettää kun tuntuu että maitoa on kun taas etenkin kuumina päivinä on ihan lerput. Saa se noista ns. tyhjistäkin, mutta joudun itte tekemään enempi hommia jos mielin saada sen pysymään lapsen suussa. :)
 
Mulla oli vähän samanlaiset ajatukset imetyksestä. En olis uskonut, että se on niin vaikeeta ja että vois jopa epäonnistua. Joka paikassa toitotettiin, että kyllä se maito riittää ja imetys onnistuu, kun vaan kovasti yrittää. Sitten nuo imetystukilistan sivut... voi jessus! Hyvä toki, että sellaiset sivut on avuksi imetyspulmien kanssa kamppaileville, mutta mulle ne lähinnä aiheutti pahaa mieltä, kun tuskailin imetyksen kanssa ja jouduin antamaan myös korviketta. Siellä sivuilla kun oli kaikkia juttuja siitä miten korvikkeella ruokkimisella on yhteys skitsofreniaan ja ylipainoon ja ties mihin. Lue siinä sitten tuoreena äitinä ja baby blues -huuruissa sellaista.

Mun tyttö oli syntyessään suhteellisen iso ja nälkäinen. Mulla nousi maito tosi hitaasti, vasta viidentenä päivänä synnytyksestä. Epparin takia en pystynyt istumaan kahteen viikkoon, joten kaikki imetyshetket tapahtui makuuasennossa, joka oli mun mielestä kaikkein vaikein asento. Vauvalla oli ihan hirveän kova imu. Mulla oli koko ajan jompi kumpi tissi rikki :( Ja se kipu, kun vauva imi! Sairaalassa vauvan paino laski rajusti ja päästiin kotiinkin sillä ehdolla, että kahen tunnin välein imetetään ja sen päälle viel korviketta. Siinä vaiheessa tuntui jo aika paskalta. Mun maito ei siis riitä lapselleni :( Onneks vauvan paino lähti nousuun, mutta sitten sairastuin kohtutulehdukseen ja mulle nousi korkee kuume. Olin tosi kipee ja väsynyt. En joka kerta jaksanut imettää, joten korviketta meni taas. Sain antibiootit tulehdukseen ja vauvan maha meni niistä sekaisin. Joten neuvolasta käskivät jatkaan korvikkeen antamista, ettei vauva kuivu. Silloin oli ne kauheet helteet ja muutenkin tyttö kakkas sen antibiootin takia ihan koko ajan. Pelkäsin, että paino laskee liikaa ja joudutaan viemään meidän mussukka lastenosastolle. No, niin ei onneks käynyt.

Imetyskipu jatkui ja paheni. Sairaalassa meillä kävi kaks kertaa imetysohjaaja ja käytiin myöhemmin pari kertaa vielä imetyspolillakin ohjauksessa. Imetystukilistan sivuja selailin sen minkä jaksoin ja imetystukihenkilön kanssa juttelin. Mutta mikään ei auttanut. Vauvan herätessä ensimmäinen asia, joka tuli mieleen oli: "Voi ei. Älä herää vielä. Taas täytyy imettää ja taas mua kohta sattuu." Se oli ihan tuskaa, vaikka imuotteet ym. piti olla kunnossa. Sit kerran kun huusin taas kivusta imettäessäni, mun mies sano, että nyt lopetat tuon. Kerta siitä ei mitään tule. Ja niin lopetin. Ja hyvä niin.

Aluks kärsin ihan hirveestä syyllisyydestä ja mietin olisinko vielä jotain voinut tehdä, mutta en kerta kaikkiaan niillä henkisillä ja fyysisillä resursseilla sillä hetkellä pystynyt enempään. Ja onneks tyttö on kasvanut korvikkeella ihan hyvin ja vielä toistaiseksi pysynyt terveenä :)

Eli meidän imetysarki kesti huimat kaks viikkoa ja noin kuukauden ikään asti tyttö sai rintamaitoa pullosta, kunnes maidontulo vähitellen loppui. Onneks kaikki on lähipiirissä suhtautuneet tosi ymmärtäväisesti eikä kukaan ole tuominnut mua, vaikka korviketta syötänkin. Mahdollisen toisen lapsen kohdalla olen kyllä halukas kokeilemaan uudestaan imetystä. Toivottavasti silloin kaikki olis vähän helpompaa...
 
Takaisin
Top