Imetys

[......]

Mua mietityttää päivä päivältä enemmän imetys. Koskaan ei alussa ole ongelmia tullut, vaan alkaneet sitten myöhemmin ja imetys loppunut ennen aikojaan. Sitä kuitenkin haluaisi tarjota sitä luonnollista ravintoa lapselleen.

Imetysliivejä löytyy ja kestoliivinsuojia, kirpparilta löytyi tommee tippeen rintapumppu 3,5 eurolla, harsoja iso läjä ja pikkupyyhkeitä. Pinnasänky tulee taas olemaan sivuvaununa, mut luultavimmin vauva nukkuu lähes iholla, ei kiinnosta yöllä nousta sängystä nimittäin mihinkään ellei pakko :D Kantoliina käytössä päivisin, siinä on tullut imeteltyä aikaisemminkin, mut nyt tulee vielä enemmän tarpeeseen kun tuo nuorimmainen vain 1v 3kk vauvan synnyttyä :) Korviketta pari purkkia ostan, kun pumpulle en koskaan ole herunut, mut onhan asia voinut muuttua. Ekat kuus viikkoa taas tarkoitus olla tunkematta vauvan suuhun mtn muuta ku tissiä ja d-vitamiinisuihke tietysti sit kun se on aloitettava. Viimeks maidontulo loppui voimakkaan stressin vuoksi 3 viikkoa synnytyksestä, ei siis pisaraakaan enää herunut, joten nyt on kyllä hyvissä ajoin KAIKKI valmiina ja stressitekijät minimoitu.

Millä mietteillä täällä muut valmistautuneet imetystaivalta varten? :)

 

[mimk]

Ite stressaan onniatuuko imetys, haluaisin kovasti kyl imettää mut esikoinen tulossa niin en tiiä miten tulee onnistuu. Äitini kun ei oo pystyny ketään meistä lapsist imettää. Auttakaa mist löytää hyvät imetysliivit?

 

[smiley]

Itse en ole asiasta ottanut mitään stressiä. Tarkoituksena on imettää ja toivon että se onnistuu. Jos nyt jostain syystä käy niin, että ei onnistu, niin eihän sille mitään voi. Rintapumppu pitäisi vielä ostaa ja samoin ehkä vielä tuttipullo(ja)..? Montakohan tuttipulloa olisi hyvä valmiiksi löytyä ja minkälaisia? Yhden aventin pullon olen ostanut.

 

[......]

Imetyksestä onneksi löytyy paljon tietoa netistä ja kirjoista :) Alun ihokontakti, jatkuva vierihoito ja vauvantahtinen imetys taitaa olla ne avainasiat hyvän imuotteen lisäksi. Ja tietysti se, että päättää imettää. Kokeilee tarjota tissiä aina kun vauva osoittaa nälänmerkkejä, eli maiskuttelee, hamuilee ja nuoleskelee, ei kannata itkuja odotella, niin sujuu helpommin. Aluksi se vauva asuu tissillä!

Imetysliiveinä mulla perus henkkamaukan liivit mitä saa tuplapakkauksissa ja jotku prismasta ostetut topatut. Aikaisemmin mulla ollut boobin ja carriwellin liivejä, mut nyt en ole käytettynä löytänyt omaa kokoa ja uutena en ole raaskinut ostaa. Semmoiset pehmeät ja saumattomat on tietysti aluksi parhaat kun maito nousee ja tissit meinaa räjähtää :D Sit oman maun mukaan ja miten tukea tarvitsee rinnoille.

Mulla ollut aluksi vain yksi tuttipullo valmiina, nyt niitä taitaa löytyä joku kymmenisen kappaletta tuolta kaapin perältä edellisen käytön jäljiltä. Meillä ihan tavallisia ainun pulloja, osteltiin lisää kun tarve tuli. Kaikki vauvathan eivät huoli kaikkia pulloja tai pullotutteja, että siksikään niitä ei välttämättä kovin kannata valmiiksi ostaa.

 

[•jasmina•]

Oletko kokeillut Warheart imetysteetä käyttää? Voi olla lumevaikutustakin, mutta viimeksi se tuntui itsellä helpottavan herumista. Ekan kanssa imetys töppäsi pariin kuukauteen, pikku jätkä ei vain saanut tyhjennettyä tarpeeksi syvältä rintaa ja juuri tuolloin en herunut edes pumpulle. Siinähän kävi sitten niin, että maidon tulo tietysti pikku hiljaa loppui.
Nyt nuorimmaisen kohdalla tein juuri kaikki niinkuin sinäkin, ihokontakti, täysin vauvan tahtinen imetys, ei ekat kolme kuukautta istuin nojatuolissa passattavana ja tyttö oli lähes koko ajan tississä kiinni
"Pesittiin" monesti vauvan kanssa sängyssä, niin että olin ilman paitaa ja pikku muori vaippa päällä ihossa kiinni. Tuli siinä kateltua jokunen sarja netflixistä... : D
Mutta tuo imetystee jota killitin tuntui auttavan herumisessa. Suosittelen muillekki kokeiltavaksi. Ja jos vaan pystyy olemaan stressaamatta asiasta, niin vielä parempi. Ja muistaa itse syödä ja juoda ja levätä kunnolla varsinkin kun on vielä toipilas synnytyksestä. Liian nopeasti aloitettu itsensä kuntouttaminen entisiin mittoihin on parilla tutulla kostautunut, sillä ei kroppa pysty stressitilassa tuottamaan kunnolla maitoa.. Tässä omia mietteitä. :)
Tietysti voihan se käydä itselleni niinkin, ettei uusi herra ehkä haluakaan rintaa! Tai ei vain muuten onnistu. Sen näkee sitten.. Parin kuukauden päästä :)

 

[Fransesca]

Minä join aikoinaan fenkoliteetä joka lisäsi todella paljon maidontuloa. Nykyisin ei taida olla saatavana, mutta tuo "imetystee" tai "mammatee" tai mitä näitä nykyään on, näyttää sisältävän mm. fenkolia. Aion kokeilla! Imetysliivit ostin yhdet jotka on nyt sopivat, mutta pitäisköhän ostaa yhdet kuppikokoa isommat kun kaipa ne rinnat taas turpoaa kun maito nousee...
Meillä ollut hyvä onni kun imetys on onnistunut jokaisen kolmen kohdalla, toivon tietysti että tämänkin vauvelin kanssa homma sujuisi. Kaikkia olen imettänyt 10kk ikäiseksi (toki siis kiinteät aloitettu 4-6kk ikäisenä). Toivon että ekaa imetystä voi koittaa heti synnytyssalissa, vaikkei silloin varsinaisesti sitä maitoa vielä kunnolla herukaan... Muutama tippakin on hyvä :)

 

[......]

On kokeiltu imetysteetäkin, mut ongelma ei sinällään ole missään vaiheessa ollut heruminen. Eka imetys loppui tytön allergioihin, lopulta omassa ruokavaliossa oli vain punaiset linssit ja valkoinen riisi, niin lääkärin ohjeesta lopetin sitten n.6kk iässä imetyksen. -5 käyrällä kasvoi tyttö sillon ja ei saanut maitoa kuin rinnasta siihen asti, että siirryttiin erityiskorvikkeelle. Suihkutissit vaivasivat, tytön paha refluksi allergioiden lisäksi, sekä unettomat yöt, mut kyl se ekan kans meni.

Toka imetys kusi klassisesti nälkäisen pojan huutoon, viikon verran uskottelin olevan kyse tiheästä imusta ja varmaan saattoi ollakin liian aikainen luovuttaminen mulla, mut viitisen tuntia kun imettänyt, vauva huutaa raivoissaan nälkäänsä ja imas sit 200ml korviketta ja nukkui vihdoin. No tästähän alkoi kierre ja ei enää tissi kelvannut, vaan pullosta piti saada lopulta. Mä vaan itkin kun tissit olivat aivan täynnä maitoa ja ei niitä tyhjäksi saanut Poika oli niin helpolla tottunut hörppimään etumaidot, et ei mahaan enää mahtunut sitä rasvasempaa takamaitoa, näin epäiltiin neuvolassa. Suihkutissihoito vaan pehensi tilannetta..

No kolmannella kerralla loppui maito muuton jälkeen. Meille oli tulossa muuttoapua, isommat muksut hoidossa, mut kuinkas kävikään? No minä ja mies kahdestaan kannetaan 3 viikoisen vauvan kans kaikki meidän kamat! Onneks sentään luvattu peräkärry saatiin lainaan, ois ollu melko hikistä meidän silloisella chevy vanilla kaikki viedä, vaikka tilava auto olikin... No siinä sit muuttosiivousta beibi liinassa jne.. Peri päivää meni ja luulin kaiken olevan hyvin kun maidontulo vain loppui! Ei pisaraakaan, vaikka tyttö rinnalla koko ajan aamuyöstä lähtien. Välillä nukahti vartiksi ja taas nälkäänsä huusi, lopulta ei enää pissannut, aukile kuopalla ja aivan väsynyt... Annettiin sit pullosta mitä söi ja sit nukkui nelisen tuntia. Yöllä yritin kolme tuntia imettää, mut sit taas korviketta. Maitoa tisseistä tuli pisaroita ekaa kertaa vasta parin viikon päästä, että omalle kohdalle sattui just se, minkä ei pitäs olla kovin helposti mahdollista...

Ruokailut mulla aina kunnossa, liikuntaa harrastan normaalisti. Imetysaikana katsellut, että tulee vähintään 2500kcal terveellisestä ruuasta ja säännöllisesti on pakko syödä kun onhan nuilla isommillakin ruoka-ajat oltava :) Ikinä en ole laihduttanut, enkä laihduta, normaalilla elämällä pysyttävä kunnossa, jos ei pysy, niin on elintavoissa vika! Liikunta rentouttaa ja tehostaa aineenvaihduntaa, sekä syventää unta, joten mulla se ainakin on arjen henkireikä. Kantoliinassa voipi pitää vauvaa jatkuvassa ihokontaktissa kotioloissa, ei ihan olis mahdollista pesiminen ku neljä muksua :D

Että tämmösiä imetyskokemuksia mulla! Ajatuksena lähinnä ahdistaa se, että vaikka kuin päättää imettää, ei se välttämättä onnistu. Tokihan nuo kakarat korvikkeellakin kasvaa ja ei sikäli vaikuta mihinkään muuhun kuin rahanmenoon, on se 80e/kk korvikkeeseen iso raha Ja pullot pitää jaksaa keitellä, sekä muistaa se korvike kaupasta, mut on se sit tavallaan niin helvetisti helpompaa ku imettäminen...

 

[piia84]

Stressiä en ole myöskään imetyksestä ottanut. Miettinyt toki olen että onnistuu tai ei...
Esikon kanssa ei onnistunut, liian kireä kielijänne (todettiin jo synnärillä kun neljänkään hoitajan voimin ei saatu poikaa saamaan kunnon imuotetta) eikä asialle suostuttu tekemään mitään. Hirveitä raivareita vaan kun ei kunnon imuotetta saanut ja pullot oli käytössä alusta asti (kielijännettä onkin saatu rassata sitten myöhemmällä iällä mikä on ajatuksena tosi typerää! miksi sitä ei vaan voitu pätkästä siellä synnärillä niinku aikanaan on kuulema tehty? Kauheat traumat jäi toiselle tuosta viisivuotiaana pätkäsystä ja vielä ois vuoden kuluttua pitänyt uudelleenkin samaa suorittaa...).
Toisen kanssa imettelin vajaa kaksi kuukautta, sitten sain itse tarpeekseni tilanteesta, oma ahdistus oli aika suurta (maitoa tuli toki hyvin ja pumppailinkin jonkin aikaa pulloon maidot) johtuen kokoaikaisesta tissillä olosta (kyllä, tiedän että se on normaalia ). En löytänyt keinoja jossa vauva saa tissitellä rauhassa ja saisin samalla hommat hoitumaan rasavillin 3,5 vuotiaan kanssa, sekä kodin kanssa hyvin. Ja täytyy kyllä myöntää (kauhea tabu varmaan tämäkin, eikä saisi ääneen puhua) mutta en kyllä itse nauttinut milläänlailla imetyksestä, ei vaan tuntunut mitenkään luonnolliselta, vaikka kai sen pitäisi...

Menen siis rennosti asia ja tilanne kerrallaan... :)

 

[......]

piia84, eiköhän tuo nykyään ole melko yleistä, että ei se imetys vaan nappaa kun on muutakin elämää ja korviketta kaupasta saatavilla! Ainakin omassa kaveripiirissä on useampi mamma joka ei ole halunnut imettää pidempään, koska on niin sitovaa hommaa :)

 

[Pullahiiri]

Huono omatunto edelleen kun poikaa en imettääny kun vajaa 3kk, tyttöä taas 6kk täysimetin.
Ymmärrän molemmat mielipiteet imettämiestä sekä siitä ettei imetä. Kovin jyrkkiä mielipiteitä sa kyllä kuulla jos ei imetä mutta piupaut saa mun mielestä heille sanoa, aina se ei vain suju.
Ihan järkevä ja ihana tyyppi on mun 7-vuotiaasta kasvanut vaikkei saanut tissistä maitoaan koko alkutaivalta.
Apua imetykseen kyllä saa ja sen ei kuuluisi sattua, jos sattuu niin on vauvalla väärä ote.
Kannattaa olla itselleen armollinen ja ruuan laadusta sekä määrästä pitää huolta, vedenjuontia unohtamatta.

Sitä miten imetys sujuu On aika mahdoton arvioida. Itse toivoin sinne 10-12kk saakka imettäväni.

 

[Liinuska]

Imetyksestä onneksi löytyy paljon tietoa netistä ja kirjoista :) Alun ihokontakti, jatkuva vierihoito ja vauvantahtinen imetys taitaa olla ne avainasiat hyvän imuotteen lisäksi. Ja tietysti se, että päättää imettää. Kokeilee tarjota tissiä aina kun vauva osoittaa nälänmerkkejä, eli maiskuttelee, hamuilee ja nuoleskelee, ei kannata itkuja odotella, niin sujuu helpommin. Aluksi se vauva asuu tissillä!

Imetysliiveinä mulla perus henkkamaukan liivit mitä saa tuplapakkauksissa ja jotku prismasta ostetut topatut. Aikaisemmin mulla ollut boobin ja carriwellin liivejä, mut nyt en ole käytettynä löytänyt omaa kokoa ja uutena en ole raaskinut ostaa. Semmoiset pehmeät ja saumattomat on tietysti aluksi parhaat kun maito nousee ja tissit meinaa räjähtää :D Sit oman maun mukaan ja miten tukea tarvitsee rinnoille.

Mulla ollut aluksi vain yksi tuttipullo valmiina, nyt niitä taitaa löytyä joku kymmenisen kappaletta tuolta kaapin perältä edellisen käytön jäljiltä. Meillä ihan tavallisia ainun pulloja, osteltiin lisää kun tarve tuli. Kaikki vauvathan eivät huoli kaikkia pulloja tai pullotutteja, että siksikään niitä ei välttämättä kovin kannata valmiiksi ostaa.

Tää teksti vois olla suoraa mun suusta :D samaa mieltä siis sanasta sanaan :)

Pullahiiren kanssa oon eri mieltä siitä, että kuuluuko imettämisen sattua. Sattuu alkuun tosi lujaa! Mulla on molemmista tarkastettu vauvan imuote synnärillä ja hyvä on ollut. Silti ekat kolme viikkoa sattunut ihan hulluna, kun vauva napannut nännistä kiinni. Mutta muutamassa viikossa helpottaa ja kannattaa käyttää niitä rasvoja jotka on tehty just sitä varten ettei nännit mee rikki. Tästä kivusta ei juurikaan puhuta ja luulen että just siksi moni lopettaa imettämisen, kun luulee että se on samanlaista kokoajan. Kärsivällisyyttä ja kivunsietoa, niin hetken päästä helpottaa :D

 

[Elvi]

Se lapsivuodeaika on sen imetyksen kannalta ehdottomasti tärkein. Juurikin ihokontakti on se tärkein. Aina kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, mutta omilla teoillaan on paljonkin merkitystä imetyksen kanssa. Esikoisesta sairaalassa huonetoverini kiukutteli hoitajille, kun ei tule maitoa ja vauva vaan huutaa. Syy olikin ihan itse äidissä, joka piti vauvaa vain ja ainoastaan siinä surullisessa muovikaukalossa ja otti syliin vain kun yritti imettää. Oma vauva oli tissillä kirjaimellisesti 24/7 sen neljä päivää ja itse ei kyllä tullut nukuttua, mutta palkinnoksi sain ainakin onnistuneen maidontulon. :) Ei sitäkään voi kyllä valmiiksi tietää, miten vierihoito onnistuu, ei auta kun toivoa parasta.

Oma imetys meinasi myös vähän tyssätä, kun tyttö joutui 10pv iässä pariksi viikkoa osastolle ja sai ravinnon suonensisäisesti. Syöttöpunnituksia piti sen pari viikkoa tehdä, mikä oli erittäin painostavaa. Samaa aikaa podin pahaa rintatulehdusta, mutta tyttö onneksi reipastui ja maidontulo jatkui ja painoa kertyi ja päästiin eroon letkuista ja kotiuduttiin. :)

En ole imetyksestä ajatellut juuta enkä jaata, samalla tavalla toimin kun esikoisesta. Esikoinen meni kyllä siinä 3kk iässä -4 käyrällä, jolloin aloitin kiinteiden maistelut 4kk iän lähestyessä, eli pelkkä maito ei jostain syystä riittänyt puolen vuoden ikään asti.. toivottavasti tällä kertaa riittäisi. Tytön imetyksen lopetin kun hän oli 8kk ihan just siksi, että siitä ei enää tullut mitään. Tai siis itse en jaksanut ja koin imetyksen ahdistavaksi, kun tyttö roikkui ja nuohoi koko ajan saadakseen tissiä eikä siltikään mikään kelvannut. Toisaalta toivon tällä kertaa pidempää imetystä, mutta en aseta mitään tavoitteita itselleni.

Imetys on kyllä ihana asia niin kauan kun siitä nauttii sekä vauva että äiti. Kurjasti nykypäivänä tuntuu monella olevan asenne, että mitä pidempi imetys, sen parempi äiti. Syyllistämistä tulee kyllä paljon niiltä, joilla imetys on ollut täydellistä.

 

[saa90]

mua jännittää imetys tosi paljon,noiden 3 aikasemman kohalla ei nimittäin oo onnistunu esikoista yritin imettää mut ku ei vaa onnistunu nii pulloruokinnaksha se meni... nyt haluisin ees jonku aikaa onnistua TAI ees osaimettää(siitä pitäski yrittää katella tietoo et mitenhä mahtas onnistua ees sellanen)... Mut kyl ainaki itellä on välillä"huono äiti" fiilis ku ei oo imettäny vaik hyvinhä nuo o korvikkeillaki kasvanu mut ehkä justse kiintymissuhe ois voinu tulla paremmaks jos ois sit enemmän pitäny ihokontaktissa yms yms...
saa nähä kui ny käy...

 

[-miRi-]

Hyviä pointteja tullut paljon. Haluaisin vielä painottaa runsasta juomista ja riittävää kalorimäärää.
Itse imetin esikoista 9 kk asti, tyttö 6 kk asti. Tytön kohdalla maitoa ei tullut enää tarpeeksi. Samoihin aikoihin aloin liikkumaan runsaammin, ja laihtumaanki eli osasyynä pidän vähintään liian vähäistä kalorimäärää.

Älkää tunteko liikaa syyllisyyttä tms jos ei onnistu. Musta tärkeintä, että yrittää ja sitä kautta saa paremman kontaktin vauvaan.

 

[Elvi]

Imetys on vain yksi osa kiintymyssuhdetta, eikä se tarkoita edes sitä, etteikö samaa voi kokea pullon kanssa. Samalla tavalla vauva ihokontaktiin lähelle rintaa pullon kanssa, lapsi saa tankata äitin läheisyyttä samalla tavalla, maito vain tulee eri paikasta. Samoin voisi neuvoa niille isukeille, ei se ole pelkästään äitien juttu se ihokontakti vauvaan. Meillä tyttö rauhoittui vain ja ainoastaan miehen rinnalle ihokontaktiin nukkumaan, kun mies matalalla äänellä hyräili. Kärsi siis rajun antibioottikuurin vuoksi varmaan mahakivuista ja koliikin tapaista itkua oli viikon-parin ajan osastolta kotiuduttua.

 

[Kultamarja]

En oo vielä valmistautunut asiaan juurikaan, mutta kovasti toivoisin imetyksen onnistuvan tällä kertaa. Esikoisen kanssa imetin 4kk ja se oli todella hankalaa. Silloin ei ollut vielä tiedossa, mutta suurin syy oli vauvan vaikea sairaus. Rintaraivarointia oli ja rintakumeista ei päästy eroon. Silti se oli ihanaa silloin kun oli rauhallisempia imetyshetkiä Pelkäsin kovasti imetyksen loppumista ennen aikojaan, mutta sitten kun se loppui niin oli sen verta vakavampiakin huolia, ettei se sitten niin paljon harmittanut. Mutta jäi kyllä syvä toive että saisi vielä joskus imettää..

Meillä myös toinen ongelma oli toi kielijänne. Lääkäri sanoi synnärillä, että leikataan huomenna, mutta "huomenna" oli eri lääkäri joka sanoi, että ei leikata kun on siinä ja siinä. No, sit se piti leikata 6vk ikäisenä ja koko tuo kielijännepohdinta häiritsi noiden muiden ongelmien selviämistä :-( Tällä kertaa ainakin mulla on oma mielipide jonka aion sanoa.

Maitoa varmaan mulla olisi riittänyt, mutta vähenihän se sitten kun vauva ei pystynyt /halunnut syödä tarpeeksi (sairauden takia, kuten myöhemmin selvisi).

Tuosta on jo useampi vuosi aikaa, niin pitäisi kyllä nyt valmistautua uudelleen ja muistella asioita. Lukea imetysoppaita tms. Ja tarvisi myös yrittää ottaa vähän rennompi asenne kuin viimeksi. Taisin stressata vähän liikaakin.

Mutta nukkuminen vierekkäin vauvan kanssa tuntuu aika ehdottomalta. Se on itsellekin niin paljon helpompaa jos ei tarvi nousta ylös. Tällä kertaa on suunnitteilla tuo pinnis sivuvaunuksi sänkyyn, josko antaisi yhtään lisätilaa, kun miehelläkään ei ehkä ole tällä kertaa "evakko"nukkumapaikkaa. Ainakin siinä pystyy olla sit lähempänä reunaa vauvan kanssa, kun meillä ei oikein ole nyt mahdollisuutta saada sänkyä seinään kiinni.

 

[Kultamarja]

Warheart taidettiin olla samalta suunnalta, ehkä nähdään imetystuki-illoissa...? :)

Mulla on tosin vielä epävarmaa saanko edes imettää. Riippuu onko kakkosella sama sairaus kuin esikoisella. Mutta oon luottavainen että tämä vauva olisi siitä vapaa.

 

[leipälapio]

Mäkään en imetyksestä stressiä ota, en ottanut tämän esikoisenkaan kohdalla ja nyt oon 11kk häntä imettänyt.

Eli tästä jatketaan todennäköisesti tandem imetyksellä lasten tahtisesti, niin kauan kun esikoinen haluaa. :) ja tietty toivon helpompaa, sekä pitkää imetystaivalta myös tulokkaan kanssa. Ei oo ruusuista ollut tämä imetys meillä koskaan, kun alkuun mulla oli suihkutissit ja sitten tulin raskaaksi, niin alkoi ongelmat maidon riittämisen, sekä kipujen osalta. Silti oon sinnitellyt näin kauan ja en voikkun ylpeä olla itsestäni!

Mulla onkin nyt maidonkerääjät, tuttipullot ja rintapumppu, sekä kesto- ja kertakäyttösuojia, sekä imetysliivejä kaikkia valmiina täällä. Samoin rinnanpäähän laitettavat voiteet ja rintakumit. :D ja paljon pyyhkeitä ja harsoja - niitä tarvitaan.

Tsemppiä kaikille imetykseen ja toivotaan onnistumista sitä haluaville. mikään vaihtoehto ei kuitenkaan ole väärä. Ja vinkkinä kannattaa ongelmia kohdatessa olla aktiivisesti yhteydessä imetyspolille ja imetyksentukeen, mä en ainakaan synnäriltä enkä neuvolasta saanut apua imetyksen kanssa. :)


PS. Oonko mä ainut täällä joka imettää aiempaa lasta vielä? Oon lueskellut muita lasketun ajan ryhmien ketjuja ja monessa on saatu aikaan ihan oma ketju tälle raskausajan imetykselle, mutta mä taidan olla ainokainen täällä?

 

[......]

Warheart taidettiin olla samalta suunnalta, ehkä nähdään imetystuki-illoissa...? :)

Mulla on tosin vielä epävarmaa saanko edes imettää. Riippuu onko kakkosella sama sairaus kuin esikoisella. Mutta oon luottavainen että tämä vauva olisi siitä vapaa.

Jyväskylästä oon tai siis täällä tällä hetkellä asustellaan :) Voipi olla mulla vähän rajallista tuo liikkuminen meidän lauman kans ja mies tekee vuorotyötä :D

 

[mavajo]

Kaks kertaa jo menny pyllylleen hommat kun maidon tulo on loppunu kuukauden jälkeen. Imuotteet ilmeisesti vähän huonot joten tällä kertaa en lähde sairaalasta mihinkään ennen kun on tarkistettu otteet yms. Ressiä en tuu ottaan nytkään vaan jos näyttää siltä niin vaihdetaan pulloon sit. Mutta yrittää aijon tottakai ja toivon että hieman pitempään onnistuis tää homma. Rintakumia jouduin paljon käyttään ja sehän kuulemma on vähän huono vaihtoehto usein käytettäväks. Joku joskus selitti että "signaalit" ei kulje niin helposti aivoihin asti jos siinä välissä on kumi. Muistaakseni neuvolassa oli puhe tästä.