Imetyksen lopetus ja harmitus

  • Ketjun aloittaja Heleneuuu
  • Aloituspäivämäärä
H

Heleneuuu

Vieras
Vähän kaduttaa ja harmittaa kun piti lopettaa taaperon imetys. Onko muilla ollut samaa kuitenkaan en koe että olis ollu vaihtoehtoo enää
 
Kyllä, harmittaa jo pelkkä ajatuskin, vaikka pakko se on tehdä että voi hyvällä omatunnolla aloittaa lääkityksen.
Esikoista imettäessäni toista odottaessani unelmoin tandemimetyksestä, mutta se ei tullutkaan kyseeseen niin lopetin jossain uuden raskauden puolivälissä. Ihan normaaleja ja samaistuttavia tunteita. Meillä niin pitkä imetystaival molempien kanssa takana, että olen kiitollinen, mutta silti harmittaa ja ahdistaa imetyksen lopettaminen. Varsinkin tulee huono omatunto, kun tulee äidin aloitteesta eikä lapsen, mutta ei siinäkään ole mitään pahaa.
 
Ei yhtään. Siis lähinnä olin uskomattoman helpottunut, että se loppui. Imetin vuoden ja se riitti meille molemmille, poika ei ole enää yhtään ollut rinnan perään. Muutenkin vieroitti itsensä itse noin 7kk iässä, sillonkin suurimman osan vaan pumppasin sitten pulloon ja joi siitä.
Meillä muutenkin niin moniallerginen lapsi, että diettaaminen oli ihan tosi raskasta loppumetreillä.
Normaalisti taitaa useimmiten olla niin, että imetyksen lopetus on haikeaa ja jopa surullista, ymmärrän sen hyvin. Itselleni siitö luopuminen oli kuitenkin sellainen asia, mikä helpotti jaksamista äärimmäisen paljon. 😊
Mutta mitä tulee imetyksen lopetukseen, on se keholle ollut tosi hidasta ja meni monta kk laskea maidontuotantoa. Lisäksi mulla aika paljon vieroitusoireirakin, osa niistä jopa rajuja 😅 Vieläkään ei oo toi maidontulo kokonaan ehtynyt vaikken oo kuukausiin enää imettänyt.
 
Takaisin
Top