Imettäminen

Niin juu, ja imetykseen liittyy tosiaan omanlaisensa hormonitoiminta. Itse koin olevani koko imetysajan jossain onnellisessa oksitosiinipöllyssä. Hirmuinen aivosumu ja mies vaan naureskeli mulle ja mun höperyydelle, mutta elämä oli mukavaa. Hormonit auttoi nukahtamaan uudelleen tosi helposti yösyöttöjen jälkeen, tai niiden aikanakin. Ja jaksamaan sitä väsymystä. Piti myös mukavasti kuukautiset poissa. Ainoa huono puoli oli, että limakalvot oli tosi kuivat koko imetyksen ajan.

Jännä miten nuo hormonit toimii eri tavalla eri ihmisillä. Musta tuli hermostunut ja ahdistunut. Ja itse sen oikeastaan huomasi vasta kun sen imettämisen lopetti. Salatiedettä koko homma, vaikka lähtökohdiltaan aika simppeli juttu :joyful:.
 
Jännä miten nuo hormonit toimii eri tavalla eri ihmisillä. Musta tuli hermostunut ja ahdistunut. Ja itse sen oikeastaan huomasi vasta kun sen imettämisen lopetti. Salatiedettä koko homma, vaikka lähtökohdiltaan aika simppeli juttu :joyful:.

Joo, nää on niin yksilöllisiä juttuja! Mulla taas iski järkyttävä hormonaalinen ahdistus kun imetys loppui, ihan kuin ois jotkut vieroitusoireet olleet päällä! :D
 
Mulla hormonit vaikutti melkein koko imetysajan halukkuuteen tai oikeastaan haluttomuuteen. Sitten vasta vähäsen normalisoitui, kun syöttöjä oli enää 1krt/pv. Mutta tuo nyt on niin lyhyt aika kuitenkin elämästä, että kyllä sen mieskin jaksoi, kunhan joskus sai :hilarious:
 
Mulla kans imetysaika oli tosi halutonta aikaa, huhhuh :D Sittenku imetys päättyi alkuvuodesta ja alettiin yrittämään toista niin johan oli kunnon kiima-aikaa pari kuukautta, nyt taas halut hukassa alkuraskaudessa, imetystä odotellessa... :D
 
Mä kans hehkutan Imetyksen tuen face-ryhmää! Aivan korvaamatonta apua ja vinkkejä saa sieltä sitten, kun se oma tilanne on tiedossa. Etukäteen vaikea valmistautua. Paitsi henkisesti. Mulle tuli täysin yllätyksenä (hyvin negatiivisena sellaisena), miten paljon se aluksi sattui! Meni nännit verille ja ne jälkisupistukset oli kauheita. Mut itkua tiristäen ja sisulla (ja rintakumin ja hörpyttämisen avustuksella), kun alusta selvisi, niin sen jälkeen se oli ihanaa!! Vauva ei myös aluksi osannut imeä tarpeeksi ja paino ei noussut riittävästi. Saatiin kuitenkin neuvolasta tosi hyviä neuvoja imetysasentojen vaihteluun jne. Samoin sieltä imetyksen tuen sivuilta. Eli ainut mitä voin kannustaa, on et ottaisi asenteen, että ainakin sen pari kuukautta kokeilee vaikka seistä päällään, että homma lähtisi käyntiin. On se niin hyvä lapsen kannalta ja niin helppoa pidemmällä tähtäimellä.

Ja jos ei sit vaan onnistu ja väsyy liikaa, niin osittaisimetyskin on parempi kuin ei mitään. Ja korvikkeet ovat lopulta ihan hyviä myös. Tilanteen mukaan ja ilman itsesyytöksiä :)

Mä luulen, et haluihin vaikuttaa myös muuten hormonitoiminnan palautuminen ja ihan vaan väsymys ja kaiken uutuus. Aika auttaa, en sen takia kyllä imetystä lopettaisi! Mä sain myös limakalvojen kuivuuteen gyneltä estrogeenipuikkoja (joita en sitten kyllä lopulta uskaltanut käyttää), ja aina voi käyttää liukastetta :) kyllä sitä parin kk kuivasta kaudesta selviää järjissään jokainen, myös se mies, vauva on pieni niin pienen hetken :)
 
Nyt kyl kovasti kiinnostais imettää pitempään kuin sen 3kk! Kai tässä pitäs tutustua johonkin imetysruokavalioon jos se auttais että sitä maitoa sit kans tulis. Ja toivoa että tämä toka oppis heti oikean imemisotteen.

Nyt jo vähän harmissaan kun tuntuu että ei nuo rinnat sit enään kasvaneetkaan. Alussa olivat turvoksissa että melkein jo uusia liivejä olin ostamassa mutta nyt menee taas vanhat (ehkä vähän naftit oloiset ).
 
Täällä kans tissit pysyy A-kokoisina olin raskaana, imetin tai en :/ Ainoastaan pari päivää kun maito nousi ne paisu ku pullataikina (tosin kivikova taikina :D ) Olis pitäny ottaa kuva :)
 
Minä imetin ja imetin sairaalassa enkä saanut kertaakaan kunnolla apua, vaikka pyysin tulemaan katsomaan sujuuko imetys. Kerran joku kurkkasi sängyn vierestä, että hyvin menee kun vauvan ote hyvä.
Noh, kolmantena päivänä synnytyksen jälkeen sitten todettiin vauvan painon pudonneen 9,7% syntymäpainosta.. eli maitoa ei vielä tullut kunnolla! Kyllä vaan suututti ja edelleenkin harmittaa se välinpitämättömyys imetystä kohtaan :sad001 10%lasku olisi ollut se raja, kun olisimme joutuneet jäämään sairaalaan.
Onneksi saimme luvan mennä kotiin korvikkeen voimin. Tosin kotona se maito sitten nousikin kohisten ja pienen paino nousi siitä eteenpäin huimaa vauhtia :)
Maitoa tuli älyttömät määrät ja kärsin myös suihkutisseistä.

6kk ikään mentiin vain imetykselle ja siinä 1v2kk imetys jäi kokonaan pois.
Toivon todella, että imetys onnistuu uudemman kerran, sillä se on kyllä maagista ja ihanaa:Heartred

Ps. Mulla imetys tarrasi kilohin! :D paino ei laskenut kiloakaan (toki synnärille jäi pahimmat) imetyksen aikana.
 
Onpa ollu outoa touhua ku ei oo autettu imetyksen kans kunnolla :( Mulla kyllä oltiin koko ajan kädestä pitäen neuvomassa ja auttamassa, ku mulla oli vauvalla ongelmia imuotteen kans johtuen sisäänpäin kääntyneistä(?) nänneistä, niitä sai houkutella esiin vaikka miten :grin Samoin ihan vaan imetysasennot oli mulla ihan hukassa, en ollu perehtyny ollenkaan etukäteen. En edes tienny et makuullaanki voi imettää ja miten kätevää se olikaan :)
 
Toi makuuimetys on ihan parasta varsinkin öisin. Alkuun nousin aina istumaan ja silmät ristissä sängyn reunalla koitin pysyä pysyä pystyssä imetyksen ajan. Nyt sunnittelen jotain sivuvaunusyysteemiä jo heti alkuun, että voin minimoida kaiken yöllisen seisomaan nousemisen ja istumisen:grin

Niimpä! Ja sairaalassa tosiaan kans ku istuminen ja ylösnousu ylipäätään oli aluksi aika tuskaa ku olo oli kuin jyrän alle jääneellä, niin ihan parasta imettää makuullaan! Mulla meni vuorokausi ennenku edes alettiin kokeilemaan istuaaltaan imetystä.. Samoin kotona imeti tosi paljo makuullaan, siinä mulla ei tullu ikinä mitään niska- ja hartiakipuja..
 
Täällä esikoisen kanssa täysimetystä 6kk (paitsi pienet ruuan maisteluannokset) ja vajaa 1v2kk asti sitten osittain vielä imetin. 9kk oli pakko lopettaa yöimetykset (paitsi aamuyön), koska neiti olisi nukkunut vain tissi suussa.

Viimeiset +5kg jäi roikkumaan imetyksen ajaksi, kilon sitten sain pois ennen kuin uusi plussa oli 1,5kk imetyksen lopetuksen jälkeen tikussa. Imetyksen aikana siis söin tai liikuin miten paljon tai vähän nii tuo viimeinen vitonen ei lähtenyt mutta ei paino myöskään noussut. Toimi siis meillä myös hyvin ehkäisynä ihan siihen täyteen lopetukseen asti.

Aina olen ajatellut että haluan imettää, mutta esikoisen raskausaikana en edes suostunut keskustelemaan imetyksestä ystävien kanssa kuin hieman ennen synnytystä, niin vieraalta ajatukselta se kuitenkin tuntui. Mutta kun synnytyssalissa tyttö nostettiin rinnalle, ei hänelle olisi luonnollisempaa paikkaa voinut kuvitella. Molemmat nautittiin niistä hetkistä, tissi oli aina se millä sai heti rauhoittumaan ja nukahtamaan ym. Kyllä idotan innolla uutta tissimonsteria ja toivottavsti onnistuu yhtä hyvin myös nyt! Maito nousi hyvin mutta välillä liiankin runsaasti, alussa oli ongelmaa hyvien asentojen löytämisessä ja yksi rintatulehdus imetyksen lopussa, muuten ei ongelmia. :)
 
Imetin esikoista 11kk. Olisin imettänyt varmaan hieman pidempäänkin jos ei olisi tyennetty synnärillä mulle rintakumia kouraan. Sain kuitenkin sitten selvitettyä, että ongelma oli vauvan kireässä kielijänteessä eikä mussa. Noh, rintakumista ei päästy enää sitten eroon vaikka kaikki konstit koitettiin. Sillä mentiin loppuun asti.
Kannattaa kyllä perehtyä imetykseen näin etukäteen, siitä on varmasti hyötyä.
Imetys on ihanaa, ja vauvakin nauttii<3 toivottavasti imetys sujuu tämän joulukuisenkin kanssa:)
 
Esikoista imetin vaan 6kk oli itsellä silloin hankalaa eikä ollut voimia etsiä tarpeeksi imetys tietoutta ja perehtyä asiaan. Kuopusta imetin 1v4kk. Toivon että kolmannen kohdalla onnistii imetys myös hyvin. :)
 
Imetin esikoista 3 vuotta ja toista lasta 5 vuotta. Esikoista odottaessani äitiyspakkauksen mukana tuli imetysopas ja pidin sitä tosi hyvänä. Silloin imetys jännittikin, kun se tärkeyttä korostettiin niin paljon ja sain sen kuvan, että siihen tarvitaan paljon tukea ja perehtymistä, se kuulosti suorastaan mission impossiblelta. Olin sitten positiivisesti yllättynyt, kun syntymän jälkeen vauva otettiin heti tissille, hyvin alkoi imeä ja siitä lähti homma käyntiin. Isompia ongelmia ei ollut, suihkutissisyyttä hiukan esikoisen kanssa ja muutamat rintaraivarit.

Suosittelen kyllä heti alussa panostamaan imetykseen (imetystyyny helpottaa). Imetys on niin kätevää ja helppoa kun sen saa sujumaan. Tuoretta ja hygienista ravintoa on aina saatavilla sopiva määrä. Reissussa tosi kätevää, ei pullojen Sterilisointia ja korvikkeen kotio kantamista. Myös raskauskilot lähtevät hyvin imettämällä. Myös taaperon imetyksen koin kätevänä, joskus lapsi on niin nälkäinen ja väsynyt, että ei rupea kiinteää ruokaa syömään, huutaa vain kurkku suorana. Tissi suuhun ja kohta silmät luppasee. Saa kuitenkin jotain ravintoa, niin jaksaa nukkua pahimman väsymyksen.
 
Joo toivon kyllä todella että imetys sujuisi taas lopulta. Pullorumba ja jatkuva sterilointi yms veisi hermot. Oli niin helppo lähtee vaikka shoppaileen, kun ei tarvi kantaa mitään maitoja mukana ja isommankin vauvan kanssa vaikka vaan banaani. Mä imetin 2 v, se on myös who:n suositus, vaikka Suomessa suositellaan vuotta, jottei äideille tuu paineita :D sit se maito vaan alkoi luonnollisesti vähentyä ja lopulta poika osas sen verran jo puhuakin, että sano itse murheissaan että ”loppu”, ensin toisesta ja sit lopulta toisestakin tissistä. Jotenkin oli hauska, miten se meni sit helposti se loppuminen molempien kannalta. Alunperin aattelin et aika hullua touhua kävelevää ja puhumaan opetteleva lasta vielä imettää mutta lopulta se tuntuikin aivan luonnolliselta ja oli ihana illan yhteinen hetki (poika meni päiväkotiin 13kk ikäisenä).
 
Onneksi nykyisin on tosi hyvät imettämisen fb-tukiryhmät ja imetystukiäiteihin voi ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa. Onneksi kuumat ilmat nyt väistymässä niin ei tarvitse juoda niin paljoa..... [emoji1]
 
Takaisin
Top