Imettäminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Hepsuli
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä itken kun vauva puklaa ja vatsaa vääntää. Miten uskallan siirtää hänet omaan sänkyyn kun imetyksen jälkeen pidän häntä puoli tuntia pystyasennossa jotta maito laskeutuisi ja heti kun laitan nukkumaan hän alkaa kakoa? Tää on ihan tuskaa koko vaavi aika ilmeisesti. Vaikka hän on hyväntuulinen yleensä, nää yöt vaan..miks muuten aina illalla/yöllä puklaa? Taas oon ollut puoltoista tuntia hereillä ei ihme että väsyttää..vähän niinku tiheän imetyksen aikana.
 
Hepsuli, meillä esikoisen sängyn päädyn piti olla ihan tosi rajusti koholla. Siis ihan niin paljon, että jalkopää piti täyttää tyynyillä ettei valu. Muuten kakoi ja korisi niin etten uskaltanut nukkua ollenkaan.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Kia
Patjan alle tyynyt?

Meilläkin välillä viihdytään 2-3 h tissillä, nyt jo hiukan vähemmän ja tuntikin saattaa riittää. Rankkaa rinnanpäille, mut rintakumi on toisinaan apuna niin helpottaa eikä oo ihan verillä enää. Kyllä tää tästä kun on alkuun päässyt. Maitoa ainakin tulee paljon!
 
Hepsuli, laita tyynyjä patjan alle tai kirjoja tms sängyn jalkojen alle. Korotuksen pitäis olla vähintään 30 astetta, että siitä on hyötyä.
 
Toi sängynpäädyn korotus hyödyllinen myös (ensinmäisen) flunssan iskiessä. Meillä ainakin esikoinen tukkoisen nenän kanssa nukkunut paljon paremmin, kun kirjoilla nostettu sängynpäätyä koholle.
 
Mä en kestä tätä v.n imetystä enää yhtään. Nännit kipeet ja yks vaan imee ja imee ja imee. Mä en vaan pysty oleen tässä koko yötä tuttina. En pysty!
 
Mullakin oli eilen illalla nännit kipeet. Kuudesta asti tissillä vähän väliä kunnes puoli kymmeneksi oli pakko aikaistaa ilta korvike. Nyt istunkin täällä jo puoli kolme. Mies lupas hoitaa tästä seuraavan syötön. Ainoa vaan ettei herää itse kun vauva kitisee,un on siis herätettävä hänet siihen.
 
Miksi ihmeessä näistä nänneistä tuli näin arat taas uudestaan? En ymmärrä? Miten viikon voi mennä ihan ok niin että ei satu ja ärsytä ja nyt joka ikinen imetys on tuskaa kun kirvelee ja tunne kännissä on erittäin epämiellyttävä. Ja tuntuu että vauva roikkuu sitä enemmän tissillä mitä enemmän se tuntuu musta pahalta! En pysty,en kestä! Ja aina kun poika lopettaa syömisen niin viimeiseksi vääntäytyy nännistä irti niin että tuntuu kuin se putosi sitä ja sattuu aivan kamalasti. En ymmärrä. Hikoilen ja koko rintaa pistää imetyksen ajan.
 
Silloin kun poika on lopettamassa syömisen painan nännipihasta alaspäin. Sitten vauva ei irtoa siitä plops kun pääsee vähän ilmaa väliin. Siitä kovasta paineesta kun vauva imee uskon sen kivun tulevan.
 
Pitää kokeilla. Oikeesti onnihan kamalaa vihata hetkittäin tätä imetystä näin täysillä! Alan kanssa kohta olla sitä mieltä että hillitön täysimetyksen tukeminen voi olla henkistä väkivaltaa pahimmillaan äitiä ja lasta kohtaan. Olen saanut ymmärtää että lapsen perustarve tulla ruokituksi rinnalta on tärkeämpää kuin se miltä se äidistä tuntuu. Mutta jos mä itken ja vihaan imetystä,niin ei se voi olla vaikuttamatta meidän keskinäiseen suhteeseen! Miksi mä olen antanut manipuloida itseni tähän töysimetykseen.
 
Sitä juurikin ollaan neuvolassa puhuttu että mikä sisään kirjoitettu juttu se täysimetys on. Kaikki kokee huonoa omaatuntoa jotka ottaa korviketta mukaan lapsensa ruokkimiseen. Minäkin. Toisaalta mäkin haluan nukkua ja voin nyt paljon paremmin kun hyväksyin 70ml korviketta päivääni.
 
Mä täysimetin esikoista kovien kipujen kanssa ja nyt tokan lapsen kanssa huomasin vähän saaneeni traumoja siitä kyllä. Olin myös turhan masentunut koko pienivauva-ajan. Siksi nyt olenkin kipujen kanssa kamppaileville yrittänyt sanoa, että miettikää oikeana vaihtoehtona myös korviketta..huolimatta järkyttävästä kampanjoinnista sitä vastaan. Mä kun siirryin nyt ekan saman kivun tultua kokonaan korvikkeeseen, niin olen kyennyt nauttimaan ihan eri tavalla vauvasta. Hankalaa tietty ekan lapsen kanssa, kun ei tiedä, poistuuko kipu jossain vaiheessa. Ja halu imetykseen on niin kova, että kyllä mä tokankin vauvan tultua päätin yrittää.
 
Mulla oli ekat kaksi viikkoa aivan järjettömän kipeät nännit, jotka sitten vähän tulehtuikin. Verta valui ja joka syötöllä mulle tuli kyyneleet silmiin ja huusin kirosanoja. Mieliala laski aika tehokkaasti. Etenkin kun maidontulon kanssa ilmeni ongelmia. Nyt imetän ja annan korviketta ehkä suhteessa 70/30 vuorokaudessa. Elämä alkaa nyt hymyilemään ja pystyn (melkein) kunnolla nauttimaan vauva-ajasta. Ihanaa kun voi käydä kaupungilla ja ulkona eikä tarvi stressata imetyksestä kun voi antaa korviketta! Parantaa oikeesti elämänlaatua roppakaupalla välillä hengähtää siitä imetyksen ikeestä. Se paine imetykseen siis (sisäinen ja ulkoinen) on aivan hirvee
 
Minä täysimetän enkä pidä itseäni sen parempana kuin muut. Eilen pumppasin ensimmäistä kertaa ja maitoa tuli tosi hyvin, halusin siis juoda siiderin. Kiva jos voi jatkossakin tarvittaessa pumpata, jos vaikka on jotain menoa lääkäriin ym. Rintakumista pitäisi päästä vielä eroon, muuten imetys sujuu.
 
Mä myös täysimetän tällä kertaa. Tosin vauvahan on nyt 10 päivää, joten mitä tahansahan voi vielä tapahtua. Kuitenkin tällä hetkellä uskon hänen saavan maitoa riittävästi. On ainakin tyytyväinen. Kovin sitä silti epäilee itseään tässä asiassa. Oon kans miettiny et vois pumpun hommata. Olis sitten varalta maitoa, jos tarvii ite käydä jossain. Viimeksi en kyllä pumpulle herunut, enkä saanut oikein käsinkään lypsettyä ellei ollu rinnat ihan täynnä. Saas nähdä miten tässäkin nyt käy.
 
Mä oon nyt antanut bioteekin probiootti babya kolmena päivänä vauvalle. Mun mielestä poika on ollut rennompi eikä vääntele mahan kanssa niin paljon. Mutta eilen illalla imetysmaratonin aikaan söin karkkia jonkin verran ja alkuyö menikin hirveissä vatsanväänteissä pojalla.

Voisko olla lisäaineet tms? Onko kukaan huomannut vastaavaa?

Tänään vauva on 2-viikkoinen ja näköjään myös päivisin pitää vähintään yhden parin tunnin syömissession. Mitenkähän tää homma pyörii kun mies lähtee töihin........
 
Mullakaan ei heru pumpulle kuin 20-40ml kerralla. Ei siitä hirveästi oo iloa jos olen pidempään poissa kotoa tai tarvitaan kaupungille mukaan. Lyhyemmät kaupunkireissut on pysynyt tuollakin tyytyväisenä kun välillä vaan jotain suuhunsa saa. Perjantaina on yks tärkee meno ja olen kotoa poissa muutaman tunnin niin sit likka saa kyllä ottaa Tuutia kun en mä niin paljon maitoa siihen hätään heru kuitenkaan. Ja mukaan lapsia en voi enkä edes halua ottaa.
 
Suhtautuminen imetykseen (ja koko vauvan hoitoon) on kyllä omalla kohdalla muuttunut paljon rennommaksi lasten myötä. Esikoisen kohdalla oli vielä hirveän korkea kynnys antaa korviketta, kun kerran omaakin maitoa riitti. Nyt mulle on se ja sama saako vauva korviketta vai omaa maitoa silloin kun on isän hoidossa. Meidän vauva on käytännössä täysimetyksellä kyllä, mutta virallisesti ei, koska saa korviketta silloin tällöin. Tähän kolmen viikon ikään mennessä on saanut korviketta pullosta kaks kertaa, kun oon käynyt kaupassa ilman vauvaa, enkä oo vielä jaksanut maitoa lypsää. Meillä on kuitenkin kaikki täysiaikaisena syntyneet olleet sen 6 kuukautta pääsääntöisesti imetyksellä, joten aivan varmasti ovat täysimetyksen hyödyt saaneet, vaikka korvikettakin on välillä annettu.
 
Mä en kestä katsoa kun pojalta tulee kaikki maidot yli. Mistä se nyt oikeasti johtuis kun osuu aina maanantaille? Epäilen että kun viikonloppuisin ehdin pumpata sähköisesti niin vaikka en heru sille kuin sen 10-30ml niin se tekee sen että seuraavalla syötöllä vauvan syödessä ahnaasti myös multa tulee maitoa kovalla paineella. Oisko mitään perää tässä teoriassa? Mistä sitä tietää jääkö sinne mahaan mitään vaikka hän kuitenkin nukahtaa tyytyväisenä? Kuinkahan kauan kestää se ruokatorven läpän kehitys... Kuvittelen että kastejuhlissa poika oksentaa kaikkien päälle kaaressa maitoa. Siis huono b luokan elokuvan tapaan. Siksi aionkin pumpattujen maitojen sekaan laittaa sakeuttajaa. Se nyt tuntuu pysyvän sisällä.
 
Takaisin
Top