Moikka! Laitan tämän tännekin, jos olisi saman tilanteen kokeneita.
Meillä on miehen kanssa lapsia, jotka ollaan saatu melko nuorina. Vanhin on 15 v. ja muutkin toisella kymmenellä. Nyt olen suunnitellusti raskaana näin jo 40 ikävuoden ylittäneenä.
Vaikka raskauden yrittämistä pohdittiin ja kypsyteltiin, niin nyt alkuraskauden aikana on ajatukset olleet kovin ristiriitaiset ja olen paljon pohtinut, tulikohan tehtyä "oikea" ratkaisu. Asiaa ei helpota, että vanhin lapsi otti asian hyvin hämmentyneen ja järkyttyneenä. Hänellä oli kypsiä ajatuksia, pohdintoja ja huolia - samoja, joita mekin oltiin pohdittu ennen päätöstä yrityksen aloittamisesta. En sinänsä ajatellutkaan, että lapset olisivat riemusta kiljuneet, ja reaktio oli varsin sellainen, jota osasi odottaakin.
Ei olla vielä muille kerrottu, mutta kieltämättä mietittyttää, miten lähipiiri asian ottaa. Ehkä juurikin meidän iän ja lasten ikäeron suhteen.
Miten teillä muilla vastaavissa tilanteissa asiat ovat menneet? Millaisia pohdintoja olette käyneet läpi?
Meillä on miehen kanssa lapsia, jotka ollaan saatu melko nuorina. Vanhin on 15 v. ja muutkin toisella kymmenellä. Nyt olen suunnitellusti raskaana näin jo 40 ikävuoden ylittäneenä.
Vaikka raskauden yrittämistä pohdittiin ja kypsyteltiin, niin nyt alkuraskauden aikana on ajatukset olleet kovin ristiriitaiset ja olen paljon pohtinut, tulikohan tehtyä "oikea" ratkaisu. Asiaa ei helpota, että vanhin lapsi otti asian hyvin hämmentyneen ja järkyttyneenä. Hänellä oli kypsiä ajatuksia, pohdintoja ja huolia - samoja, joita mekin oltiin pohdittu ennen päätöstä yrityksen aloittamisesta. En sinänsä ajatellutkaan, että lapset olisivat riemusta kiljuneet, ja reaktio oli varsin sellainen, jota osasi odottaakin.
Ei olla vielä muille kerrottu, mutta kieltämättä mietittyttää, miten lähipiiri asian ottaa. Ehkä juurikin meidän iän ja lasten ikäeron suhteen.
Miten teillä muilla vastaavissa tilanteissa asiat ovat menneet? Millaisia pohdintoja olette käyneet läpi?
Muokattu viimeksi: