Ikäloput odottajat
- Ketjun aloittaja Sapiisakki
- Aloituspäivämäärä
J
Jardere
Vieras
Kiva lukkee teiän toisten 'ikäloppujen' juttuja. Ittehän tosiaan oon vasta tämän raskauden alkumetreillä 5+1. Tänne ketjuun löysin vahingossa tuolta la15 puolelta.
Edellisestä raskaana olostani on jo niin kauan, että kaikki tuntuu uuelta ja ihmeelliseltä. Ny saa tuota tietookin ihan erilailla ja pääsee juttelemaan raskaudestaan, vaikkei salaisuuttaan kellekkään halua vielä paljastaa. :)
Edellisestä raskaana olostani on jo niin kauan, että kaikki tuntuu uuelta ja ihmeelliseltä. Ny saa tuota tietookin ihan erilailla ja pääsee juttelemaan raskaudestaan, vaikkei salaisuuttaan kellekkään halua vielä paljastaa. :)
Satru
Sukkela juttelija
Jardere: samat fiilikset oli mullakin kun kuulin olevani raskaana (viime maaliskuussa). Kyllä sitä tunnetta ja kasvavaa masua ihmetteli vielä loppumetreilläkin :) Mutta sen kyllä huomasin, että nimenomaan loppumetreillä se on raskaampaa olla raskaana kuin kaksikymppisenä, tai minusta tuntui siltä. Kunto meinasi loppua kesken, olin niin kankea ja supisteli koko ajan, ei tietoakaan hehkeydestä 
Mutta kyllä mä siitä nautin, oli ihanaa olla raskaana, mutta kaikista parasta oli se kun tyttö syntyi. Niin ihana pakkaus on hän! 
Pelkäsin ennen synnytystä, etten osaa enää hoitaa pieniä lapsia, mutta kyllä sekin taito sieltä palautui kun tytön sai syliin :)
Mutta kyllä mä siitä nautin, oli ihanaa olla raskaana, mutta kaikista parasta oli se kun tyttö syntyi. Niin ihana pakkaus on hän! Pelkäsin ennen synnytystä, etten osaa enää hoitaa pieniä lapsia, mutta kyllä sekin taito sieltä palautui kun tytön sai syliin :)
Mulla tuntui koko raskausaika paljon raskaammalta kuin aiemmlla kerroilla, myös henkisesti! Veriseulassa hälyytti ja saatiin riskilukemat mahdollisesta down-vauvasta 
nopeasti piti päättää lapsivesipunktiosta joka oli heti seuraavana aamuna. Halusin tietää ja niinpä mentiin tutkimukseen. Kamalampaa en ole kokenut,siis henkisesti,itse punktio ei ollut niin paha kuin luulin. Ja tuloksia piti odottaa viikko,oikein kituviikko olikin! Mut se tunne kun sai sen kirjeen missä kerrottiin kaiken olevan hyvin ja odotan tervettä tyttövauvaa,huh helpotusta 
no sit tuli sokerirasitustesti ja taas hälyytti ja niin sain raskausdiabetesleiman 
tästä kun pääsi yli niin hemoglobiini tipahti 90 ja diagnoosina anemia!! No loppuraskaus mentiinkin sitten sumussa ja väsyneenä ja sitten vielä reilu viikko ennen laskettua aikaa sain raskaushepatoosin,eli maksa ja sappiarvot huiteli liian korkealla 
tämän seurauksena synnytys käynnistettiin rv 39+1 ja mun kärsimystaival päättyi 2 tuntia vesien menosta ja siitä alkoi sitten uusi tarina
Itse pistin nämä vaivat "vanhuuden"piikkiin, mutta eihän sitä oikeasti voi tietää, nyt vaan sattui huono tuuri tai sit tytöt on vaativampia jo kohdussa
aiemmat poikaraskaudet on mennyt ilman suurempia vaivoja.
nopeasti piti päättää lapsivesipunktiosta joka oli heti seuraavana aamuna. Halusin tietää ja niinpä mentiin tutkimukseen. Kamalampaa en ole kokenut,siis henkisesti,itse punktio ei ollut niin paha kuin luulin. Ja tuloksia piti odottaa viikko,oikein kituviikko olikin! Mut se tunne kun sai sen kirjeen missä kerrottiin kaiken olevan hyvin ja odotan tervettä tyttövauvaa,huh helpotusta no sit tuli sokerirasitustesti ja taas hälyytti ja niin sain raskausdiabetesleiman tästä kun pääsi yli niin hemoglobiini tipahti 90 ja diagnoosina anemia!! No loppuraskaus mentiinkin sitten sumussa ja väsyneenä ja sitten vielä reilu viikko ennen laskettua aikaa sain raskaushepatoosin,eli maksa ja sappiarvot huiteli liian korkealla tämän seurauksena synnytys käynnistettiin rv 39+1 ja mun kärsimystaival päättyi 2 tuntia vesien menosta ja siitä alkoi sitten uusi tarina Itse pistin nämä vaivat "vanhuuden"piikkiin, mutta eihän sitä oikeasti voi tietää, nyt vaan sattui huono tuuri tai sit tytöt on vaativampia jo kohdussa
aiemmat poikaraskaudet on mennyt ilman suurempia vaivoja.