Minä 20v (s. 1990) ja kumppanini 23v (s. 1987). Yhdessä olemme olleet kohta 3vuotta, ja siitä yhdessä olemme asuneet 2,5vuotta. Itse ole vakituisessa työssä, ja kumppanini valmistuu ammattikorkeasta ensijoulukuussa. Asumme omistusasunnossa, joka on tilava kolmio, joten tilaa ainakin olisi yhdelle uudelle perheenjäsenelle..
Kuumeilua on ollut itselläni jo reilu vuoden ajan.. Joulukuussa kumppanini vihdoin ilmoitti, että on valmis, ja ehkäisy jätettiin pois kokonaan silloin.. :) Kumppanini ei niinkään kuumeile, on enemmän asenteella "tulee sitku on tullakseen". Itselläni vauvakuumetta ollut sen verta kauan, että rupean olemaan jo malttamaton.. :-) Mutta koitan hillitä itseäni, ettei pukkaisi stressi päälle.. Hormanaalisen ehkäisyn ei luulisi enää vaikuttavan, kun sen jo lopetin 1,5vuotta sitten, minkä jälkeen käytimme vaan kortsua..
Nimiä olemme yhdessä pohtineet, ja tytön nimi on jo päätetty. Pojan nimi onkin ollut hankala, eikä millään ole mieleistä keksitty..
Nyt menossa kierrossa 27/29.. Jännityksellä odottelen, ja kaikenmoisia oireitakin on kehkeytynyt, mutta saapa taas nähdä, että kuinka kuviteltuja nekin on olleet..
Vaikka oishan se ihana yllätys, jos menkkoja ei kuuluisikaan ja testi olisi positiivinen..