Ideariihi: Miten helpottaa vauva-arkea alussa ja väsymystä?

Just haettiin jossain isäntäperheitä vaihto-oppilaille. Sellanen vois olla kiva, kun se vois opettaa isommille enkkua. Tosin tähän huusholliin ei kyllä mahdu ketään ylimääräistä. Ei olis edes ressukalle omaa huonetta tarjota.

Kai sitä jotenkin selviää, kun on pakko. Mies palkatkoon sitten itselleen sijaisen pidemmäksi aikaa, jos on pakko.
 
Kyllä varmasti selkiää homma, kun on tilanne päällä! eipä nää asiat oikeen etukäteen murehtimalla tuppaa ratkeemaan! Mä oon itse ollu vaihtarina vuoden, ja on kyllä sellainen tunne että haluais isäntäperheenäkin jossainvaiheessa toimia- mutta koska kerkee, on eri juttu..
 
Kyllä ne varmaan selkenee. Oon vaan sitä tyyppiä, että kaikki suunnitelmat pitää olla hyvissä ajoin jo tehtynä. Tää nyt taas on niitä asioita, joita ei voi suunnitella etukäteen. Ja sekös välillä ahdistaa.
 
Miusta on vielä melko kaukaista miettiä tällästä.. :rolleyes: Tai itse en osaa ajatella tuota aikaa vielä
 
Tosiaan niinhän se oli, että Hannastiina miehes oli yrittäjä. Lahopää kun on :oops: Eipä kyllä yhtään käy kateeksi. Tarkotan siis just tota, että vaikka yrittäjänä saakin olla "oma pomonsa" ni töitä on sitten tehtävä paljon.

Mä kans mietin joskus tota au pairia, mutta tähän huusholliin pitäs ottaa joku pikkunen thaimaalainen, joka vois asua tuolla keittiön allaskaapissa... :grin Joo, oli huono vitsi...

Meillä onneks muksut saa kyydin kouluun, tosin sitten syksyllä isommalta se lysti loppuu, mutta sitä murehditaan vasta syksyllä. Veikkaisin, että pyörällä onnistuu itsenäisesti sitten. Kun on monta muuttujaa ni kyllähän nää käytännön asiat mielessä jo pyörii. Mutta nyt ollaan taas niin kaukana ketjun alkuperäsestä aiheesta että huh, mutta ei kai sen väliä :)
 
Tottahan se on, että aikaa on vielä ja on ihan turha murehtia. Mutta kun on sellanen luonne, et pitää olla selvät sävelet kaikkeen jo hyvissä ajoin, ni mua ainakin ärsyttää, kun ei tiedä.
Yritän kovasti luottaa siihen, että kaikki selkenee aikanaan. Ei pitäs ottaa mitään stressiä mistään, mutta mikäs sitä itselleen voi.

Kaikilla tulee olemaan oma selvitymisstrategiansa vauva-ajasta. Alku on tosiaan sitä ihmettelemistä, että mistä tuo beibi meille putkahti. Yks asia ois mun mielestä hyvä sopia sen puolison kanssa jo ennen beibin syntymää, että kumpikin hoitaa kotityöt oman jaksamisensa mukaan. Se laittaa ruuan, siivoaa, pesee pyykit yms, joka jaksaa. Jos molemmat on väsyneitä valvotuista öistä, niin sit nukutaan päikkyjä silloin, kun beibikin nukkuu.

Omalla kohdalla ajattelen asian niin, että mä hoidan vauvan ja mies nuo isommat muksut. Onneks niistä saa apua myös kotitöissä, kun vähän lahjoo :)
 
Mie oon samanlainen, kuin Hannastiina noitte asoitten selvittämisen ja hoitamisen suhteen. Mua oikeesti rupee vituttaa jos kaiken jättää viime tippaan. Ku järkkää mahdollisimman ajoissa asiat kuntoon niin vähemmän on järjesteltäää ja muuteltavaa h-hetkellä. Mutta noita vauva-arjen juttuja mie en VAAN osaa ajatella, koska mietin että vauva voi olla iha minkälainen vaan, ettei siihen voi valmistautua, kun henkisesti että se voi olla mitä vain ja tietysti kamojen hankkimisella etukäteen minkä teinkin jo hyvissä ajoin.
 
Mä taas tykkään ratkoa ongelmia sitä mukaan kun ne kirjaimellisesti kaatuu päälle:),
en osaa olla "ajoissa liikkeellä". tää on ehkä oma selviytymistrategia tähän arkeen..ei kuormitu mieli tulevilla..onhan nää vahvasti luonnejuttuja- kiva huomata että hoituu monella tyylillä, ihan niinkun se vauva-arkikin!
 
Niinpä jokaista ihmistä kohti on iha omanlaisensa selviytymistapa :) Mie taas en koe kuormittuvani jos hoidan asiat ajoissa, koska ne on sit pois hoidettu, koska aina tulee asioita joita hoitaa niin eipä kasaannu hommat. :)
 
No mä oon vähän samaa sarjaa lambin kanssa. Hoidan yleensä asioita viime tipassa ja ongelmat ratkotaan kun ne eteen tulee, mutta jollakin tasolla oon kuitenkin niihin valmistautunu ennakolta. Eli kun ongelma on vastassa, ratkaisukin on jo valmis. En koe itteäni hirveäksi stressaajaksi vaan noita juttuja pyörittelee ilmeisesti mun alitajunta (tai se mun toinen persoona o_O) tässä arkihommien taustalla.
 
Tää talvi on ollut hyvää koulutusta pois kaikesta suunnitelmallisuudesta. Tää alkaa jopa pikkuhiljaa sujua, ettei mitään tiedä etukäteen varmaksi ja pakko ottaa asiat vastaan vasta kun ne eteen tulee.. :) Osaan jopa olla stressaamatta.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top