HYVIÄ kokemuksia Naistenklinikasta?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja apuaseis
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

apuaseis

Vauhtiin päässyt keskustelija
Joulukuiset 2026
Odotan ensimmäistä lastani, nyt rv 27+1 ja sain vasta eilen tietää, että synnytykseni tulee olemaan korkean painoindeksini takia Naistenklinikalla. Tähän asti olin luullut, että käytössä olisi kaikki HUS-alueen vaihtoehdot, ja tarkoituksena oli hakeutua Jorviin. Nyt olen vähän järkyttynyt, koska Naistenklinikasta tuntuu olevan mediassa ja palstoilla niin paljon huonoa esillä: synnyttämään ei meinaa mahtua, henkilökuntaa on liian vähän ja se on töykeää, liukuhihnameininki, niin ruuhkainen ettei puudutuksia ehdi antaa eikä vauvan hoidossa opastaa...

Siispä haluaisin kuulla nimenomaan positiivisia kokemuksia Naistenklinikasta etenkin tässä lähimenneisyydessä! Nyt huolestuttaa, että tuleeko mun katastrofikelat varjostamaan koko loppuraskautta...
 
Mä synnytin Naistenklinikalla 02/23 ja 05/26. Molemmilla kerroilla tosi hyvä kokemus! Meillä oli molemmilla kerroilla aivan ihanat kätilöt ❤️ Ei mitään pahaa sanottavaa. Saatiin apua ja tukea aina kun tarvittiin. Sain myös epiduraalin viimeisimmällä kerralla tosi nopeasti. Nyt jos kolmonen tulisi, haluaisin synnyttää siellä taas.
 
Mä synnytin siellä 2/26. Ei valittamista. Kävin siellä edellisenä päivänä tarkistuksessa lapsivesien menon takia ja koska kaikki oli hyvin, seuraavana päivänä palattiin takas. Jouduttiin sitten odottamaan useampi tunti lääkäriä, mutta se oli vaan hyvä, kerkesin saada ekan oman supistuksen kun oli pitkä rauhallinen pätkä siinä. Kun lääkäri sitten tuli niin kaikki kokeet oli tullu ja olin sen verran auki että kalvot puhkastiin ja pääsin suoraan saliin. Apua saatiin aina ku tarvittiin ja epiduraali tuli nopeasti. Kätilöitä kerkesin saada kolme ja kaikki oli kivoja. Synnytyksen jälkeen oli vähän ikävää kun jouduttiin odottelemaan toisen perheen kanssa taksia potilashotelliin, se olis muuten ollu ihan ok, mutta kun odotettiin yöllä yhdestä neljään yhden sängyn kanssa niin väsytti. Potilashotelli oli oikein kiva ja siellä olis varmasti saanu just niin paljon apua ku olis tarvinnu. Olin ns helppo synnyttäjä kun viihdyin hyvin miehen kans, apuja pyyteli enemmän vasta ku halusin ponnistaa.
 
Synnytin siellä 9/25 ja annoin synnytykselle pisteiksi 10/10. Kaikki synnytyksen aikaiset kätilöt (3kpl) oli aivan ihania, erityisesti ponnistusvaiheessa oli maailman sydämellisin ja tsemppaavin tyyppi mukana. Kuulin myöhemmin että synnäri oli ollu aivan täynnä mutta meille se ei näkyny mitenkään, apua sai heti kun paino hoitajan kutsunappia.

Oltiin perhehuoneessa kolme päivää, ja siellä myös suurin osa hoitajista (vai onko hekin kätilöitä?) oli myös huippuja, muutama vähän kuivakampi tapaus mutta apua sai heiltäkin pyydettäessä. Vauvan hoito meille opastettiin ihan muutaman tunnin sisällä siitä kun mentiin osastolle, ja imetykseen sain paljon tukea. Ei mitään valittamista, jos joskus saadaan toinen lapsi niin haluaisin NKL myös.
 
Synnytin kaksoset 7/25 Naikkarilla enkä voi kyllin ylistää. Mulla oli suunniteltu käynnistys ja vähän kuumottelin etukäteen että noinkohan saatan vielä tulla käännytetyksi takaisin kotiin tai joudunko odottelemaan, mut vips olin omassa huoneessa käynnistysosastolla alle 10 min sairaalan ovesta sisään astumisen jälkeen. 😂 Henkilökunta oli kauttaaltaan aivan ihanaa (käynnistysosastolla 2 eri kätilöä, salissa 3, näissä paikoissa vietin yhteensä vähän alle vuorokauden). Lapsivuodeosastolla oltiin 5 pv ja sinä aikana toki porukka vähän vaihteli, mutta päivävuorossa oli useimmiten sama ihminen meistä huolehtimassa, hänkin tosi sydämellinen ja ammattitaitoinen. Ja lottovoitto saatiin siinäkin että pojat syntyi aivan viime kesän helleaallon alussa, ja lapsivuodeosasto joka meille valikoitui oli vastikään rempattu ja ilmastoitu. Vieraat kiittelivät 🤣

Ainoa huono kohtaaminen oli, kun toiselle pojalle aloitettiin sinivalohoito 3 pv iässä illalla. Lamppu vain tuotiin meidän huoneeseen enkä oikeastaan saanut mitään muita ohjeita kuin että lapsen pitää nyt maata sen alla toistaiseksi. Yövuoron työntekijä joka tän hoiti oli aika nuori ja kokemattoman oloinen eikä ymmärtääkseni kätilö koulutukseltaan. Yö oli aivan kamala (lapsi oli hieman eri mieltä siitä lampun alla makaamisesta) ja sanoin asiasta ”omalle” kätilölle aamulla, hän pahoitteli kovasti ja loppuaika valohoidossa (ei onneksi kovin pitkä) meni paremmin. Onneksi en siinä hormonihöyryissä tajunnut ihan kauheasti stressata hoidon onnistumista.

Mun mielestä on oikeasti vähän törkeää millaiseksi maalitauluksi Naikkari on mediassa tuntunut muodostuvan, vaikken tietenkään halua vähätellä kenenkään huonoja kokemuksia. Mutta jos oon aivan täysin rehellinen, tuntuu että monet nykyään lataa synnytykseen niin valtavasti odotuksia kuka mistäkin, että sitten kun ne ei toteudu niin se on elämän suurin pettymys ja syyllisen on löydyttävä. Lisäksi tietenkin välittömästi synnytyksen jälkeen on tunteet niin pinnassa, että mikä tahansa satunnainen kommentti menee paljon helpommin ihon alle kuin yleensä. Itse lähdin synnyttämään sillä asenteella, että kyllä ammattilaiset nämä vauvat maailmaan hoitaa ja auttaa alkuun, ja juuri näin kävi.
 
Muokattu viimeksi:
synnytin 5/26 ja vain hyvää sanottavaa!

Oma synnytys ei edennyt suunnitelmien mukaan henkilökunnasta riippumattomista syistä, mutta henkilökunta sai läpi matkan oloni turvalliseksi, kannusti ja huolehti lämpimästi sekä minusta että puolisosta. Oltiin sairaalassa lopulta yli viikko ja vaikka kuultiin (kysyttäessä), että tupa oli useampaan kertaan aivan täysi, ei kiire välittynyt lainkaan.

Saatiin alusta asti oma huone, asiantuntevaa neuvontaa, aikaa, tarpeen mukaan lääkäri kertomassa miten hommat etenee, hyvää ruokaa ja aina ihanaa kohtaamista.
 
Tosi paljon kiitoksia kaikille tähän mennessä vastanneille, helpottaa vähän oloa lukea näitä 😄❤️ Ja asia voi hyvinkin olla noin kuten @syllogismi sanoo, ihmisillä on tosi korkeat odotukset synnytyksen suhteen, ja mediassa toki nousee aina korostuneesti esille ne negatiiviset kokemukset.
 
Mä olen synnyttänyt molemmat lapseni naikkarilla riskiraskauksien vuoksi ja jos vielä lapsi tulisi, niin hyvillä mielin menisin sinne jälleen. En voi sanoa kokemuksiani täydellisiksi, mutta tottakai isoon sairaalaan mahtuu monenlaista työntekijää ja kuten yllä kommentoitu, nykyään jotenkin oletetaan että synnytyksen pitäisi olla alusta loppuun täydellinen kokemus (kenenkään kokemuksia vähättelemättä). Tärkeintä on mielestäni lisäksi se, että synnärin puolella kaikki hoitui tosi hyvin ja kätilöihin oli ja pysyi korkea luottamus. Ehdin molemmilla kerroilla olla aika monen hoidettavana ja tosiaan synnärin puolella lähes kaikki olivat ihania. Mulla nämä käynnistettiin ja tokalla kertaa en ollut tyytyväinen käynnistysosaston yhden hoitajan toimintaan, mutta mitään sellaista ei tapahtunut, että sen perusteella pitäisin koko naikkaria huonona. Lisäksi lapsivuodeosastolla kiire näkyi molemmilla kerroilla ajoittain (molempien kanssa vietin siellä useamman päivän), mutta sielläkin hoitajat/kätilöt olivat pääsääntöisesti mukavia ja kokonaisuudessaan meni hyvin.

Naikkarilla syntyy aikas paljon vauvoja vuosittain ja uskaltaisin väittää, että valtaosalla siellä menee kuitenkin hyvin. Huonot kokemukset on saaneet ihan ansaitustikin paljon näkyvyyttä, mutta se on valitettavaa, että se lietsoo pelkoa sitten muissakin. Etenkin kun @apuaseis sinullakin synnytys on naikkarille "määrätty" korkeamman riskin vuoksi, niin kyllä mä ajattelisin sen siltä kantilta, että naikkarilta jos mistä löytyy se osaaminen hoitaa näitä ja etenkin jos jotain (kenestäkään ihmisestä riippumatonta) sattuu, kun sinne nämä riskisemmät on keskitetty. Eli hyvillä mielin sinne menisin!
 
Mulla myös kaksi hyvää kokemusta 8/21 ja 7/24. Ihanaa henkilökuntaa on ollut, tokikaan jokainen ei ollut yhtä empaattinen mutta on riittänyt, että tarpeeksi moni oli ja kaikilta sain hoitoa. Koko ajan on siis tuntunut, että on osaavissa käsissä etenkin kun mun synnytykset eivät ole menneet niin kuin olisin toivonut (molemmat päätyneet kiireelliseen sektioon). Toki välillä oli hetkiä, että esim lääkäriä joutui jonkin aikaa odottamaan (käynnistyksen etenemisen tsekkaukseen) mutta sitten kun oikeasti tarvittiin nopeasti (esim epiduraalia varten), kaikki kävi nopeasti.

Mua on myös molemmilla kerroilla rauhottanut se ajatus, että jos jotain menisi pahemmin pieleen, Naikkarilla kai kuitenkin on parhaat edellytykset niissä tilanteissa reagoida.

Molemmilla kerroilla on myös saatu perhehuone (toki sitä myös lempeän painokkaasti molemmilla kerroilla anelin). Tokalla kerralla siksi, että sektiossa tuli komplikaatio (viilto virtsarakkoon) ja olin aika kipeä. Ajattelen kuitenkin, että se olisi voinut tapahtua missä vain, onneksi huomattiin heti eikä siitä ole jäänyt mitään pysyvää vaivaa. Loppujen lopuksi toivuin suht nopeasti vaikka ekat päivät toki olivat kamalat. Ja vauva syntyi hyvävointisena vaikka napanuora oli tiukasti kiertyneenä vartalon ympärille (ja todennäköisesti siksi alatiesynnytys tyssäsi).
 
Muokattu viimeksi:
Mä synnytin Naistenklinikalla 07/25, eikä ole mitään muuta kuin hyvää sanottavaa. Mukavat kätilöt (meillä vaihtui kätilöiden vuoro kesken synnytyshomman) ja lääkärikin, joka tuli lopussa avustaan, oli mukava. Jos oli kiirettä silloin heinäkuussa, niin ei näkynyt kyllä meille. Päästiin sinne Perhepesähotelliin, mikä oli tosi kiva kokemus. Siellä neuvottiin ihan kunnolla vauvan hoitoa, imetystä yms. Seurattiin tarkkaan vauvan painoa, kun meidän vauvalla paino vähän putosi, eikä päästy ihan niin nopeasti kotiin.
 
Takaisin
Top