"Hyvät" neuvot

Varsinkin kun tietää että muiden "hyvillä" neuvoilla oma arki olisi tuhoon tuomittua :violent001 Eikä niiden neuvojen antajat varmasti ole ihan äkkiä tulossa näyttämään mallia että mites ne nyt käytännössä toimii täällä meillä :biggrin Tai sitten niitä ei uskalla päästää edes kokeilemaan
 
Huoh, minä ainakin olen jo todella kyllästynyt neuvojiin! Anoppini mielestä emme tee yhtään mitään hoitopöydällä, sellainen on aivan turha ja vie tilaa. Myös anoppini mielestä olen hommannut aivan vääränlaiset vaunut, kun olisi pitäny hommata vain sellaiset sairaanhyvätmahtavat rattaat millaiset hänen naapuri oli hommannut (no tämä naapurintyttö ja hänen lapsi on anoppiani aina kiinnostanut enemmän kun tämä meidän esikoinen.. Anoppini ei ole kuulemma valmis mummuksi, kun on niin kovin nuori vielä, hän on 46v.) Niin joo ja vielä anopista, hän ihmetteli kun kävin kivuliaiden supistusten takia lääkärissä, ilmeisesti minunkaan ei olisi kuulunut käydä kun ei hänkään aikanaan ollut lääkäriin mennyt silloin kun on miestäni odottanut.. No eräs kaverini ilmotti kerran että, hän tulee sitten neuvomaan miten imetetään oikein, tämä samainen kaverini on myös yrittänyt sanella, että mitä kaikkia himoja raskauteni myötä tulee, no olenpa päässyt kumoamaan jokaisen, koska ei ole ollut mitään erityisiä himoja. Ja tälle samaiselle kaverilleni on ollut hirvittävä ongelma se kun painoni ei ole noussut niin kuin hänellä, hänellä siis oli noussut koko raskautensa aikana kolmisenkymmentä kiloa ja kun minulla on noussut kuusikiloa tähän mennessä (rv33+5) hän jauhaa vähän väliä että, kyllä vielä yksi viistoista kiloa kerkiää tulla. No jaksan tätä epäillä, koska tosiaan ei ole mitään erityisiä himoja ei karkkiin, tai mihinkään tälläiseen, en pysty roskaruokaa syömään ja muutenkin syön aika vähän nykyään, koska syömisen jälkeinen turvotus ja huono-olo ei ole mukavaa.. Pahimmat "neuvot" ja tietäväiset kommetit ovat tulleet miehini siskolta, jolla ei ole lapsia ja muutenkin on aivan kakara, mutta hänellä on oikein vahvat mielipiteet siitä, kuinka lapsi pitää kasvattaa ja kuinka se kuuluu pukea. Siitä olen onnellinen että oma perheeni ja paras ystäväni eivät ole eivät varmasti tule neuvomaan, vaan antavat vinkkejä jotka ovat hyödyllisiä. Ainakin paras ystäväni tietää kuinka raivostuttavaa on, kun kaikki neuvoo niin tiedän sen että, hän ei tee minulle samaa, voimme vaan yhdessä kirota kaikki mahtavat neuvojat jotka tietävät kaikesta kaiken paremmin.. :) Tiedän että isosiskoni antaa neuvoja onhan hän kolmen lapsen äiti, mutta hän myös ymmärtää sen että kaikki lapset eivät ole samanlaisia ja kaikki eivät käyttädy samanlailla ja jokainen tekee omalla tavallaan.. No näitä erittäin hyviä neuvoja tulee vielä satelemaan ja näitä neuvojia ilmestyy paljon vielä lisää kun lapsi syntyy, mutta no ihan omalla vastuulla tulevat neuvomaan, saatan vain hymyillä takaisin tai saatan vaikka sanoa aika kärkkäästikin takaisin, en lupaa mitään, olen kuitenkin aika sanavalmis ihminen. :)
 
Nyt mulla kärähti pinna... Eräs ystäväni joka ei ole raskaana alkoi neuvomaan siitä mitä raskaana saa ja mitä ei saa tehdä rv 28 tällä hetkellä. Pitäis lopettaa opiskelu, jättää harjoittelu välistä ja viettää pelkkää vapaa-aikaa, koska sitä aikaa ei saa takaisin. Tuntuu et se luulee et raskaus on sairaus, joka estää normaalin elämän. Olen aina tottunut yhdistämään työn ja opiskelun ja tuntuu jo oudolta, että työt on jättänyt pois.

Tuntuu kauhealta syyllistys siitä et yrittää pitää elämän kasassa ja arjen sujuvana ja saada opintoja eteenpäin et saan opinnot hyvälle mallille ennen äitiyslomaa. Ja lisä syyllistämistä tulee siitä että en vapaa-aikana jaksa nähdä "ystäviä" jotka tietää raskaudesta enemmän ja kuinka pitää milloinkin toimia. Eikö raskaana ollessa saa olla omaa aikaa ja arjen pyörittämistä? Millaisia neuvoja tulee jos joskus odottelen toista lasta, pitääkö mun antaa lapsi viimeiseksi 12viikoksi täysiaikaiseen hoitoon et saan tarpeeksi levätä?

Anteeksi taas purkautuminen...
 
Mulla on yksi lapsi ja neuvoja olen saanut millon keltäkin.. Se vaan pitää tehdä niin, että kuuntelee, mitä sanovat ja sitten ITSE päättää, mitä niistä neuvoista käyttää oman lapsensa kasvatuksessa ja mitä ei. Mulle esikon odotusaikana neuvolan täti varoitteli näistä, että saattaa tulla vaikka mitä neuvoja ja keneltä, mutta ei niitä kaikkia tarvitse tosissaan ottaa, ei ne neuvojat varmasti mitään pahaa niillä tarkoita.
 
Minä oon kans samanlainen, kaikkien neuvot jotenkin vain ärsyttää nii paljon. Jos en tiiä nii kysyn, niin yksinkertaista se on. Varsinkin isäni neuvot raskauden suhteen saa mut aivan raivon partaalle. Se että toinen neuvoo aamupahoinvoinnin lievittämisessä kun ei oo yhtään kartalla edes missään raskauteen liittyvässä asiassa saa mut raivostumaan+ se että hän rupee väittelee kanssani: "sun pitää syyä, syöt leipää vaikka" minä monta kertaa oon sanonu että en pysty syömään paljoa muuta kun mandariinia aamupalaks että muuten lentää yrjö, varsinkin jos syön leipää. Eipä hän mua kuuntele ku sanoo vaan että: " kyllä sä ny syömään pystyt ja leipä auttaa". Raivostuttavaa! Neuvolassa ei kans kuunneltu ku kerroin että mulla ei piimät ja maidot auta närästykseen ja valvon myöhään kun närästys on nii paha & tarttisin jotain lääkettä siihen että mikä ois hyvä, nii sieltä sanovat että "voi voi, ei raskaana mitään lääkkeitä saa ottaa vai haluutko sä vaarantaa lapses terveyden?". Enhän mä niitä lääkkeitä ny popsiskaa ku karkkia. Mutta neuvolassa syyllistetään tosi paljon ja vaikka olenkin nuori odottaja niin se ei tarkota sitä ettenkö ymmärtäis että oon sen lapsen kanssa 24/7 ja herään yöllä imettämään yms. Neuvolassa vertaillaan aina muihin, joka on joskus TODELLA rasittavaa ja mulle sanottiin neuvolassa että jos en oo kunnolla raskauden aikana tai en hoida lastani syntymän jälkeen nii sossut tulee hakemaan. Ei noin voi sanoa? Kyllä mä lapseni hoidan ja ihan on suunniteltu raskaus.
 
Neuvola on herättänyt paljon keskustelua täällä. Kurjaa että tollasia kokemuksia on yllättävän paljon kun NannaRosalla. Kaikkia odottajia pitäisi kohdella kunnioittavasti ikään katsomatta.
 
NannaRosa, kai pyysit kirjallisena sen lausunnon? Ei noin saa sanoa kellekään :/ Jos kaipaat vertaistukea, pistä vaan yksäriä tulemaan :) Itsekin nuorena odottajana sain hieman peetä niskaani ja synnärillä miulle tokastiin että kärsin asennevammasta. Piti kyllä purra huulta aika kovaa etten ois sanonut mitä sillä hetkellä ajattelin.
 
Kyllähän moniakin närästyslääkkeitä saa ihan rauhassa käyttää raskausaikana! Ei mulle ole mitään sanottu, etten sais Samarinia tai Rennietä esim. käyttää. Ihme juttuja!
 
Sukulainen kuuli raskaudestani ja neuvoi minua miettimään uudestaan, että pidänkö lapsen. Hänen mielestään olen nuori ja ehdin vielä saamaan lapsia. :mad:
 
Takaisin
Top