Hyvä isä, huono isä?

[elmiina]

Millaisia ominaisuuksia mielestänne kuuluu hyvälle isälle? Millaisia huonolle?

Mua hämää, kun harvinaisen usein kun puhutaan huonosta isästä, tunnistan niistä oman mieheni. "Ei se riitä, että on hyvä isä sen 20 minuuttia, kun on kotona." "Sellainen mies joka vain odottaa, että rouva tekee kotona kaiken eikä yhtään auta, sietää ovesta ulos." "Kyllä hyvä isä herää öisin yhtä lailla kuin äitikin, että saa äiti edes joskus nukkua."

Silti itse koen, että hän on hyvä isä. Juu, hän on paljon poissa. Töitä tekee, että on lapsille koti, vaatteita ja ruokaa pöytään. On ihana ja välitön ja pussaa ja juttelee ja hoitaa vauvaa kyllä jos on kotona vauvan ollessa hereillä.

Kotitöiden suhteen olen pitänyt luonnollisena että minä ne teen, kun kerta kotona olen. Eikä hän kuitenkaan osaisi tehdä niitä kotitöitä mielestäni "oikein" Paljon rasittavampaa se on ryppyyn laitettuja vaatteita yrittää oikoa, kuin vain laittaa ne narulle itse. Tai yrittää etsiä jotain kulhoa, joka on ihan eri kaapissa, kuin pitäisi. Kaikella rakkaudella, ihanaa silloin kun auttaa, mutta yleensä olen paljon tyytyväisempi jos hän on tytön kanssa ja minä saan touhuta jotain pidempikestoista kotihommaa ihan omassa rauhassani. Melkein, kuin olisi lomalla

Kai meillä mies heräisi, jos heräisi. Mutta kun ei se herää, ei, vaikka samassa sängyssä hytkyttäisin itkevää vauvaa niin, että koko sänky natisee. Suurempi vaiva siitä ois mulle potkia mies ylös tyttöä rauhoittelemaan, ja hetken päästä löytäisin tytön hereillä ja mies kuorsaisi. Mulla ei itselläni kestä sydän sitä, että tyttö ei sit ehkä saisi lohdutusta. Sitä paitsi, miehen on herättävä aamulla töihin. Ihan pikkuvauva-aikaan kun arki oli raskasta ja vauva vain itki, jäi mies valvomaan vauvan kanssa, jotta minä sain alkuillan nukkua. Kahden aikaan yöllä vaihdettiin vuoroa...

Mites teillä? Niin ja vielä selvennykseksi ja mieheni puolustukseksi, näin on asiat yhdessä sovittu. On varmaan ihan eri asia, jos on sovittu töiden tasapuolinen jako, ja toinen ei tee osuuttaan. Jos minä en jotain ehdi tekemään ja hän on kotona niin pyydän ja hän auttaa kyllä.

 

[panda]

Meillä on minusta ihan reilua, että mies nukkuu. Minä voin nukkua päiväunet silloin, kun poika nukkuu, mutta mies ei töissä voi, enkä haluakaan että hän pyörittelee isoja koneita silmät sikkurassa. Muutaman keran mies on harmitellut sitä, että minä aina nousen, tai noussut itse pojan itkiessä, mutta en nyt vaadi sellaisia kuitenkaan. Ja eihän se tosiaan herää! Yleensä ei edes tiedä kuinka monta kertaa yössä poika on herännyt.

Hyvä isä on mielestäni sellainen, joka on läsnä. Asia varmasti on eri tavalla innostava miehelle silloin, kun poika on jo niin iso, että voi viedä kalaan ja niin edelleen, ehkä miehet jotenkin aktivoituu sitten. Onhan se ehkä vähän sellaista, että kokee olonsa ulkopuoliseksi, kun ei voi imettää ja vauva on niin kiinni äidissä. Olen yrittänyt olla omimatta, mutta tuossa muutama yö sitten mies harmitteli, kun poika ei rauhoittunut hänen sylissään yhtä hyvin kuin minun. Sanoin, että se johtuu vain siitä ettei kumpikaan teistä ole tottunut siihen että se yöllä onkin isi. Eihän se muuta ole, mutta kai se kuitenkin ei niin kivalta tuntuu. Vaikka mieheni on mielestäni jo nytkin todella hyvä isä, hassuttelee, leikkii ja on pojan kanssa sekä selkeästi pitää isänä olemisesta.

 

[panda]

Niin muuten siis, tarkoitin tuolla lähinnä jotakin "olla henkisesti läsnä". On eri asia olla paikalla kuin olla läsnä. Mutta ei tarvitse olla mikään supermies ollakseen hyvä isä, riittää että rakastaa ja ottaa vastuuta. Huono isä sitten tällä logiikalla ei välitä tai on vastuuton. Eikä minusta se, miten auttaa äitiä, ole hyvän isän mittari, se on hyvän puolison mittari. Hyvä isä määräytyy sen mukaan millainen isä lapsille on. :) Joskus voi olla vaikea erottaa ne kaksi jos puoliso nyppii, mutta ne ovat kaksi eri asiaa. Jos puoliso nyppii puolisona, niin siihen ei pitäisi mielestäni vetää (olet myös) huono isä-kortteja mukaan.

 

[bjorkm]

Samanlainen työnjako meilläkin, ja tunnistanpa myös tuon ärsyyntymisen jos toinen siivoaa "väärin" :P
Jo ennen muksun tuloa hoidin suurimman osan kodinhoidosta, niin samoinhan sitä jatkaa nyt kotona ollessakin. Välillä tietysti tympii, tai ei jaksa, mutta onneksi mies auttaa pyydettäessä.

Ja lapsen kanssa hän touhuaa ihanasti, juttelee ja jumppaa, ja huolehtii että äiti saa sopivasti teetä, suklaata ja haleja :).

Ei sitä isyyttä oikein voi ulkopuolisen silmin tuomita, niinkuin ei äitiyttäkään. Meidän arki toimii, ja kaikilla on rakastettu ja turvallinen olo. Se lie tärkeintä :)

 

[Siili]

Minusta hyvä isä on kans sellanen joka on henkisesti läsnä lapsille. Sille ei aina voi mitään jos joutuu olemaan paljon pois kotoa, tärkeää on minusta se miten sen vähäisen kotiajan käyttää.

 

[Aamu]

Meillä on vähän samanlainen työnjako kun Elmiinalla. Musta on ihan luonnollista hoitaa kotityöt kun olen kotona, tosin nyt kun on kaksi pientä lasta niin tilannetta pitää tarkistaa. En vielä tiedä miten hyvin saan kotitöitä tehtyä kahden pienen kanssa. Mä teen mielelläni itse kotityöt juurikin siksi että oon tosi pedantti ja vaadin aika paljon mitä tulee siisteyteen. Helpommalla pääsen kun teen itse.

 

[röllykkä]

Hyvä isä on kai sellainen, kelle lapsen/lapsien kanssa olo tulee luonnollisena osana arkea/elämää eikä rasittavana velvoitteena esimerkiksi työpäivän päätteeksi.. :)

 

[hihahy]

Meillä mä herään yösyötöt viikolla, viikonloppuna ja lomilla myös mies . kotitöitä teen päivisin sen mitä pystyn. Joskus tyttö nukkuu 2x parin tunnin päiväunet, joskus nukkuu vain sylissä kantaen pieniä pätkiä. Meillä myös mies tekee kotitöitä jos ollu esim vaikeita päiviä tytön kanssa, niin ei odota että teen kaiken. Pyykkäys on ainoa, jonka teen aina itte. Oon tarkka vaatteista, mies vähän "huoleton" joskus pessyt vaatteita pilalle liian kuumassa.

 

[inskiu]

Meillä isä on paljon töissä, välillä voi olla parikin viikkoa putkeen, mutta olen niin tottunut siihen kun samanlaista ollut kohta 4vuotta kun seurusteltu :D musta mieheni on silti hyvä isä vaikka onkin paljon pois. Hän tuo ruoan vaatteet ym kotiin ja auttaa kotitöissä paljon ja jää mielellään välillä pojan kanssa kotiin että saan vähän omaa aikaa kavereideni kanssa :) ja hän kyllä hoitaa yötkin viikonloppuisin jos vaan pyydän mutta mä olen tottunut heräämään öisin ja jos on ollut raskas viikko niin en edes viitsi pyytää. Ja välillä Vklp aamuisin hän lähtee pojan kanssa kaupoille että saan nukkua hetken rauhassa. Mut jokainen isä on erilainen ja paras omalle lapselleen :)

 

[Lya]

Mielestäni hyvä isä on sellainen, joka on läsnä arjessa, se toinen turvallinen aikuinen. Oma isäni oli lapsuudessani opettaja, jolla luonnollisesti oli pitkät kesälomat. Paljon seikkailtiin luonnossa, tehtiin pitkiä pyöräretkiä, luettiin satuja ( ja keksittiin omia) . Pikkuveljen syntymän jälkeen taisin olla vähän isän tyttö

Meilläkin mies on paljon poissa, pitkiäkin työmatkoja ulkomailla Nyt kun vierastusvaihe tuntuu olevan aluillaan, nuo pitkät poissaolot kyllä harmittavat. Matkojen päälle vielä aikaeroväsymys, niin miehestä ei muutamaan päivään ole oikein mihinkään. Kotona ollessaan kyllä puuhaa tytön kanssa, vaikka välillä huuteleekin minulle, että mitä ihmettä lapsen kanssa voi tehdä. Syötöt ja vaipat kyllä hoitaa, nukutuksetkin joskus.

Joku mainitsi, että äiti voi ottaa päiväunet tai hoitaa kotia kun vauva nukkuu, mutta työssä käyvä puoliso ei voi. No kun ei se vauva nuku. Eilenkin olin taas yksikseni 16 tuntia lapsen kanssa, joka nukkui päivällä ruhtinaalliset 30min.