Voi jestas sentään, että alkaa olla ihan hullujenhommaa tämä. Olen päässyt raskausoireissa mielestäni todella helpolla. Ei pahoinvointia, ei turvotuksia, ei kipuja.. Nyt viimeisen kolmanneksen käynnistyessä ovat lonkat, polvet ja olkapäät alkaneet kipuilla hieman, mutta ei muuta..
MUTTA... Tämä huonotuulisuus, joka viimeaikoina vallannut alaa, on aivan järkyttävää. Tästä saa kärsiä lähinnä aviomies ja ilta-aikaan. Toki osa kiukutteluaiheista on ihan todellisia, mutta suurin osa ihan keksimällä keksittyjä tai vähintään roimasti liioiteltuja. Tulee todella outo olo, aivan kuin katoisi tilannetta oman kropan ulkopuolelta.. Sitä vain kiukkuaa ja raivoaa sekä latelee ilkeyksiä, vaikka samalla tietää että missään ei mitään järkeä. Haluaisi päästä kiukkutuulesta yli, mutta ei vaan kertakaikkiaan kykene... Aika rasittavaksi alkaa käydä tämä rasittavana oleminen, en tajua miten mies jaksaa yrittää luovia kanssani..
Onko muilla ollut samanlaisia hormonihuuruja?(tai tämmöisiksi ainakin toivon/epäilen...)
MUTTA... Tämä huonotuulisuus, joka viimeaikoina vallannut alaa, on aivan järkyttävää. Tästä saa kärsiä lähinnä aviomies ja ilta-aikaan. Toki osa kiukutteluaiheista on ihan todellisia, mutta suurin osa ihan keksimällä keksittyjä tai vähintään roimasti liioiteltuja. Tulee todella outo olo, aivan kuin katoisi tilannetta oman kropan ulkopuolelta.. Sitä vain kiukkuaa ja raivoaa sekä latelee ilkeyksiä, vaikka samalla tietää että missään ei mitään järkeä. Haluaisi päästä kiukkutuulesta yli, mutta ei vaan kertakaikkiaan kykene... Aika rasittavaksi alkaa käydä tämä rasittavana oleminen, en tajua miten mies jaksaa yrittää luovia kanssani..
Onko muilla ollut samanlaisia hormonihuuruja?(tai tämmöisiksi ainakin toivon/epäilen...)