Huolestuttaa/ahdistaa/pelottaa
- Ketjun aloittaja Diku
- Aloituspäivämäärä
Jos vuoto on ruskeaa niin sehän ei ole tuoretta verta, eli ei luulis olevan mikään vaarallinen juttu. Kuitenkin jos pidempään jatkuu niin ihan mielenrauhan takia vois käydä ultrassa tarkistamassa et kaikki on niin kuin pitääkin.
Mulla siirtyi edellisraskaudessa la viikolla eteenpäin. Muuten ihan säännöllinen kierto, mutta eipä ovistestikään bongannut ovista siihen "oikeaan kohtaan". Luulin ettei siitä kierrosta ainakaan tärppää, jollei ovista ollut ollenkaan. Mutta sepä olikin ollut reilusti myöhemmin. Jotkut puhuu myös jostain myöhäisestä kiinnittymisestä, siitä en mitään tiedä, mutta voi heittää vielä aikataulua ajatellusta
Mulla siirtyi edellisraskaudessa la viikolla eteenpäin. Muuten ihan säännöllinen kierto, mutta eipä ovistestikään bongannut ovista siihen "oikeaan kohtaan". Luulin ettei siitä kierrosta ainakaan tärppää, jollei ovista ollut ollenkaan. Mutta sepä olikin ollut reilusti myöhemmin. Jotkut puhuu myös jostain myöhäisestä kiinnittymisestä, siitä en mitään tiedä, mutta voi heittää vielä aikataulua ajatellusta
PikkuMymmeli
Oman äänensä löytänyt
Heippa taas hetken hiljaiselon jälkeen, ja tervetuloa ja onnea kaikille uusille!
Tähän mun hiljaiseloon on ollut omat syynsä, eli tässä mitä on tapahtunut viikon aikana;
Taisinkin mainita siitä että viimeviikon perjantaina kävin lääkärissä kamalien alavatsakipujen takia ja hoitaja totesi sen olevan vain virtsatientulhedus ja sain antibiootit. Lauantai kuitenkin olo oli aivan kamala, en pytynyt syömään yhtään mitään, makasin vain sängyssä koko päivän tuskastuneena. Hälyytti kovasti olotilaa myös kirkas veri jota vessassa käydessä hiukan löytyi. Sunnuntaina sitten soitin lääkäriin uudestaan ja sain ajan. Kolmelta oli aika, viideltä lääkäri huusi mun nimeä. paineli vatsaa ja kyseli, totesi ettei uudessa virtsanäytteessä kyllä mitään bakteeria ole että voin lopettaa antibiootit. Pisti ajan vielä päivystävälle gynelle että ultraisi.
Gyneä sitten odotin seuraavat pari tuntia ja kun lopulta ultraan pääsin, sanoi gyne kylmästi vaan että taitaapi olla keskenmeno. Sikiö näkyi mutta mistään elintoiminnoista ei ollut tietoakaan. Käski vain odottaa kontrolli aikaa naistentautien puolelle että varmistavat onko sikiö tullut omin avuin pois vai tarviiko lääkkeet antaa.
Siitä sitten bussipysäkille lähdin, päätin etten itke, ulkona pakkasta ja naama siinä vaan jäätyisi. Purin huulta koko bussimatkan ajan kotiin ja kotiin päästyäni padot murtu.
Ei kauheasti ollut joulumieltä ja suht surkeena koko viikko menty. Olin kuitenkin varmuuden vuoksi syömättä esim graavilohta ja maksalaatikkoa joulupöydästä, en uskaltanut todellakaan toivoa mitään, mutta silti sisälläni oli pieni toivonkipinä siitä, että raskaus ei olisikaan vielä niin pitkällä kuin luultiin ja sen takia sydän äänet ei kuulunut. Tosin sain itseni nopeasti nuo toiveet unohtamaan, kun verta on tiputellut joka päivä koko viikon ajan ja alavatsakivut aivan kamalat.
Eilen sitten soitin päivystykseen, kun pientä kuumetta oli viidettä päivää enkä pystynyt moneen päivään syömään yhtikäs mitään huonon olon vuoksi. Mulla siis todettiin pariviikkoa sitten "tarkemmin määrittelemätön autoimmuunisairaus" ja lääkärit haluavat mut nähdä aina heti kun jotain oireilua tulee, yrittävät kai sitten "määritellä" paremmin. Eilen siis istuttiin taas pari tuntia päivystyksessä ja lääkäri sitten kyseli kaikkea ja kun sanoin ettei mulle ole vielä tullut sitä kontrolliaikaa, lupasi hän ultrata mut jos jaksan hetken odottaa kun hän käy ompelemassa pienen tytön haavan. Odottelin viitisen minuuttia ja pääsin ultraan. Lääkäri katsoi screeniä ja totesi että mitähän se gyne on selittänyt, ihan terve sikiö täällä köllii, katso vaikka ite, ja käänsi monitorin niin että näin itsekkin sydämen sykkeet siellä :) Raskausviikkoja kun olisi pitänyt viimisten kuukautisten mukaan olla tasan 9, niin nyt menäänkin vasta 6+4 ultrakoneen mukaan! Onnen itkuhan se siinä tuli. LA siis siirtyy elokuun loppupuolelle siitä ensimmäisestä päivästä.
Olin jo melkein ehtinyt perumaan ekan neuvola ajan, mutta onneksi en, sitä odotellessa, 7.1 se siis on.
Vaikka olo onkin todella huojentunut ja onnellinen, silti vähän pelästytti taas aamulla tuo verenvuoto, oli pikkasen pöksyihin asti eksynyt. Yritän nyt vaan tuudittautua lääkärin sanoihin kuinka yleistä se kuitenkin on. Suositteli kuitenkin ensiviikolla soittamaan omalle lääkärille ajan, olisi kuulemma suositeltavaa seurata raskauden kehittymistä normaalia useammin tämän autoimmuunisairauden takia.
PikkuMymmeli kuittaa <3
Tähän mun hiljaiseloon on ollut omat syynsä, eli tässä mitä on tapahtunut viikon aikana;
Taisinkin mainita siitä että viimeviikon perjantaina kävin lääkärissä kamalien alavatsakipujen takia ja hoitaja totesi sen olevan vain virtsatientulhedus ja sain antibiootit. Lauantai kuitenkin olo oli aivan kamala, en pytynyt syömään yhtään mitään, makasin vain sängyssä koko päivän tuskastuneena. Hälyytti kovasti olotilaa myös kirkas veri jota vessassa käydessä hiukan löytyi. Sunnuntaina sitten soitin lääkäriin uudestaan ja sain ajan. Kolmelta oli aika, viideltä lääkäri huusi mun nimeä. paineli vatsaa ja kyseli, totesi ettei uudessa virtsanäytteessä kyllä mitään bakteeria ole että voin lopettaa antibiootit. Pisti ajan vielä päivystävälle gynelle että ultraisi.
Gyneä sitten odotin seuraavat pari tuntia ja kun lopulta ultraan pääsin, sanoi gyne kylmästi vaan että taitaapi olla keskenmeno. Sikiö näkyi mutta mistään elintoiminnoista ei ollut tietoakaan. Käski vain odottaa kontrolli aikaa naistentautien puolelle että varmistavat onko sikiö tullut omin avuin pois vai tarviiko lääkkeet antaa.
Siitä sitten bussipysäkille lähdin, päätin etten itke, ulkona pakkasta ja naama siinä vaan jäätyisi. Purin huulta koko bussimatkan ajan kotiin ja kotiin päästyäni padot murtu.
Ei kauheasti ollut joulumieltä ja suht surkeena koko viikko menty. Olin kuitenkin varmuuden vuoksi syömättä esim graavilohta ja maksalaatikkoa joulupöydästä, en uskaltanut todellakaan toivoa mitään, mutta silti sisälläni oli pieni toivonkipinä siitä, että raskaus ei olisikaan vielä niin pitkällä kuin luultiin ja sen takia sydän äänet ei kuulunut. Tosin sain itseni nopeasti nuo toiveet unohtamaan, kun verta on tiputellut joka päivä koko viikon ajan ja alavatsakivut aivan kamalat.
Eilen sitten soitin päivystykseen, kun pientä kuumetta oli viidettä päivää enkä pystynyt moneen päivään syömään yhtikäs mitään huonon olon vuoksi. Mulla siis todettiin pariviikkoa sitten "tarkemmin määrittelemätön autoimmuunisairaus" ja lääkärit haluavat mut nähdä aina heti kun jotain oireilua tulee, yrittävät kai sitten "määritellä" paremmin. Eilen siis istuttiin taas pari tuntia päivystyksessä ja lääkäri sitten kyseli kaikkea ja kun sanoin ettei mulle ole vielä tullut sitä kontrolliaikaa, lupasi hän ultrata mut jos jaksan hetken odottaa kun hän käy ompelemassa pienen tytön haavan. Odottelin viitisen minuuttia ja pääsin ultraan. Lääkäri katsoi screeniä ja totesi että mitähän se gyne on selittänyt, ihan terve sikiö täällä köllii, katso vaikka ite, ja käänsi monitorin niin että näin itsekkin sydämen sykkeet siellä :) Raskausviikkoja kun olisi pitänyt viimisten kuukautisten mukaan olla tasan 9, niin nyt menäänkin vasta 6+4 ultrakoneen mukaan! Onnen itkuhan se siinä tuli. LA siis siirtyy elokuun loppupuolelle siitä ensimmäisestä päivästä.
Olin jo melkein ehtinyt perumaan ekan neuvola ajan, mutta onneksi en, sitä odotellessa, 7.1 se siis on.
Vaikka olo onkin todella huojentunut ja onnellinen, silti vähän pelästytti taas aamulla tuo verenvuoto, oli pikkasen pöksyihin asti eksynyt. Yritän nyt vaan tuudittautua lääkärin sanoihin kuinka yleistä se kuitenkin on. Suositteli kuitenkin ensiviikolla soittamaan omalle lääkärille ajan, olisi kuulemma suositeltavaa seurata raskauden kehittymistä normaalia useammin tämän autoimmuunisairauden takia.
PikkuMymmeli kuittaa <3
äippä2015
Puuhakas puhuja
<3 ihana uutinen Pikkumymmeli. Toivottavasti minäkin saan hyviä uutisia. Ollaan reissussa juuri,pitää odottaa ultraan pääsyä.yön aikana ei ollu tullu yhtään ruskeeta vuotoa. Niinhän sitä ruskeesta vuodosta sanotaan,et on vanhaa.mikähän se hyytymä olis voinu olla. Mietin et olisko vaan jotain limakalvoo. Runsaiden menkkojen aikana mulla tulee sellasia hyytymiä.
HUI mikä viikko sulla takana PikkuMymmeli 
. Ihanaa, että kaikki kääntyi parhain päin ja sikiö on hyvissä voimissaan. Kauheeta kun lääkärit tollain kylmästi pelottelee keskenmenoilla, eikä ota puheeksi sitä että jos raskaus olisikin myöhemmin alkanut.
Täältä lähtee oikein paljon positiivisia ajatuksia ja tarrasukkia, jotta pieni pitää jatkossakin hyvin kiinni
. Ihanaa, että kaikki kääntyi parhain päin ja sikiö on hyvissä voimissaan. Kauheeta kun lääkärit tollain kylmästi pelottelee keskenmenoilla, eikä ota puheeksi sitä että jos raskaus olisikin myöhemmin alkanut.Täältä lähtee oikein paljon positiivisia ajatuksia ja tarrasukkia, jotta pieni pitää jatkossakin hyvin kiinni
onneksi kaikki oli lopulta hyvin!
Voi Diku, toivottavasti kaikki kaantyy viela hyvaksi!
Dikulle voimia ja toivotaan että tilanne vielä kääntyisi positiiviseksi
Täällä on myös Joulu vietetty vaihtelevissa tunnelmissa. Jouluaattona alkoi tulla ruskeaa vuotoa, mikä veti mielen maahan samantien. Edellinen keskenmeno alkoi samalla tavalla. Siinä ehdin jo keskenmenoa itkeä ja mieli oli aivan maassa. Tuhru kuitenkin lakkasi parin päivän sisällä eikä enää ole näkynyt. Nyt ei taas tiedä mitä pitäisi ajatella.. Aaargh! Neuvolaankin soitin että jos voisi ultralla selvittää tilannetta, mutta ei pääse ennen kuin on runsasta vuotoa ja kovia kipuja. Nt-ultraankin olisi aikaa vielä kolme viikkoa. Miten ihmeessä tän epätietoisuuden kanssa voi pärjätä ilman että pää räjähtää?
Täällä on myös Joulu vietetty vaihtelevissa tunnelmissa. Jouluaattona alkoi tulla ruskeaa vuotoa, mikä veti mielen maahan samantien. Edellinen keskenmeno alkoi samalla tavalla. Siinä ehdin jo keskenmenoa itkeä ja mieli oli aivan maassa. Tuhru kuitenkin lakkasi parin päivän sisällä eikä enää ole näkynyt. Nyt ei taas tiedä mitä pitäisi ajatella.. Aaargh! Neuvolaankin soitin että jos voisi ultralla selvittää tilannetta, mutta ei pääse ennen kuin on runsasta vuotoa ja kovia kipuja. Nt-ultraankin olisi aikaa vielä kolme viikkoa. Miten ihmeessä tän epätietoisuuden kanssa voi pärjätä ilman että pää räjähtää?
Diku
Kommentoinnin ninja
Tiikeri; Tsemppiä ja voimia 
Vuoto voi olla runsasta,eikä siltikään ole keskenmeno (pelottaahan se ihan hemmetisti kun vuotaa)
Mutta silti ainakin muistin mukaan kovat kivut ja runsas hyytymäinen vuoto on vähän huonoja merkkejä.
Monellahan tulee vuotoja kun mensujen aika olis.
Vuoto voi olla runsasta,eikä siltikään ole keskenmeno (pelottaahan se ihan hemmetisti kun vuotaa)
Mutta silti ainakin muistin mukaan kovat kivut ja runsas hyytymäinen vuoto on vähän huonoja merkkejä.
Monellahan tulee vuotoja kun mensujen aika olis.
Jaksamista Diku epätietoisuuden keskelle. Yritin etsiä toiveikas-nappia tekstiisi, mutta en löytänyt.
Toivon sydämestäni, että pienellä olisi nyt vain hitaan kasvun vaihe menossa ja perjantaina saisit hyviä uutisia. Ainahan on myös mahdollista, että mittaamisessa tulee pieni heitto...sullahan on ultrattu vielä niin pienellä aikavälillä.
Toivon sydämestäni, että pienellä olisi nyt vain hitaan kasvun vaihe menossa ja perjantaina saisit hyviä uutisia
. Ainahan on myös mahdollista, että mittaamisessa tulee pieni heitto...sullahan on ultrattu vielä niin pienellä aikavälillä.