Hulvaton huhtikuu!

tansku86: Kyllä tuo minun miehenikin aika hermostuneelta vaikuttaa. Ei anna minun kauppakasseja kantaa ja on kyllä muutoinkin silmin nähden varpaillaan tuohon sairaalaan lähdön suhteen. Olen yrittänyt selittää, että yksi tai kaksi supistusta ei tarkoita vielä mitään.. No - vielä en ole hermostunut hänen lisääntyneeseen huolenpitoonsa.

Eilen kävin suht pitkällä kävelylenkillä ystäväni kanssa ja ei yhtään supistelua lenkillä/sen jälkeen. Tänään sitten siivosin koko asuntomme ja mitä vielä ei supista! On tämä nyt kummaa touhua, kun ei supistele niin millään. Ehkä se sitten alkaa ihan yhtäkkiä koko supistelu, joka johtaa sitten synnytykseen. Ei auta kuin edetä päivä kerrallaan!   

 
Emmy'; puhumattakaan kun samalla ihmisellä riehuu syöpä joka on käynyt välillä tutustumassa maksan puolella! Verenpainelääkkeiden käytöstään en tiedä koska kerran kun kysyin jotain aiheesta niin sanoi ettei nyt ole niitä muistanut käydä ostamassa! Hoitohenkilökunta varmasti yrittää parhaansa tukea mutta varmaan turhauttavaa niille kun on noin välinpitämätön, minäkää en enää viitsi edes patistaa huolehtimaan itestäään. Aikuinen ihminen tekee omat valintansa ja sitten on turha valittaa kun ei tee voitavaansa oman terveyden eteen!

Täälläkin mies on hermona. Eilen kun kerroin että nyt muuten supistelee napakasti, niin siitäkös hermostuneisuus kasvoi, käskytin kattomaan telkkaria toisee huoneeseen niin välillä sieltä tullaan että "mikä tilanne?" ja tätä rataa. :D Vähän ite varjelen miestä turhalta hermoilulta, esim.viime yönä olin herättämäisilläni hänet kun taas supisteli ja kovemmin kun koskaan, mutta annoin nukkua kun ite kärvistelin :D Onneksi on sen verran fiksu mies ettei ehdottele esimerkiksi että hänpä tästä lähtee viikonlopuksi poikien kanssa mökille dokaamaan tms, vaan on tosiaankin lähtövalmiina ja tukena. Noita tuollasiakin juttuja kun on kuullut,hölmöjä miehiä!

Viime yönä tosiaankin supisteli silleen että ihan ylävatsalla kramppasi, en ensin tajunnut niitä suppareiksi! Soitin päivystykseen siinä pelossa että sieltä tulee vastauksena tyyliin istukan irtoamista tai muuta pahaa, kyseltyään totesi että luultavasti supistelee, ja tosiaan kyllä se jatkuva kipu sitten alkoi pikkuhiljaa hellittää ja supistukset erottua selkeemmin. Kipeetä teki eikä ollut tosiaan mitään menkkamaista niinkun edellisenä päivänä :O Lopulta pääsin suihkuun asti niin siellä kipu väheni ja lopulta sain vielä nukuttua, unen läpi kyllä tunsin taas supisteluja - menkkamaisia sillä kertaa! Koko homma kesti siitä kun heräsin ekan kerran kipuun puoli 4, siihen kun menin takasin sänkyyn n. seiskalta. Aikas hurja yö, onneksi sain otettua menetetyn unen takasin päivällä :)
 
tansku86: Munkin mies hyysää mua liikaa koko ajan. Kaupassa kun ollaan käyty niin en saa koskeakaan koko kauppakasseihin. Ja joka ikinen päivä tuossa keskipäivän aikaa hän soittaa mulle ja kyselee että onko kaikki kunnossa, ettei vaan ole kipuja ja vauva voi hyvin.
Joskus menee hermot siihen kun on kuiteskin tottunut itse hoitamaan hommia ilman toisen apua.
Mutta kait se on vaan pidettävä tuo suu supussa ja antaa toisen tuntea itsensä tärkeeksi :)
 
Mullei ukko hyysää..:) Mutta  eläkääs huoliko, vihdoin saatiin se viimoinenkin ässä kokeiltua :) Tosin siit ei näemmä mitään hyötyä ollutkaan, mutta huomasipa että mieskin alkaa jo malttamattomana olla että saatas uus tulokas taloon :P

Kiva kun nyt aina kun jollekkin soittaa niin ensimmäisenä vastaus toisessa päässä on "Joko synnytät?" tai jotain vastaavaa.. Argh. Sit ku vastaapi että "ei vieläkään" niin ollaan vaan että "no koitahan jo synnyttää" !!!!!
Piru vie jokai tässä on itte ollu neljättä viikkoa valmis synnyttämään, mutta minkäs teet kun toisella on liian hyvät oltavat massussa että sieltä ei kiire ole pois...! Ihan kun itte täsä pystys vaikuttamaan että millon synnytys alkaa... 
Hihii, sori piti purkaa agressioita tänne ettei tulis oltua tyly sitten näile ihanille sukulaisille ja ystäville :D
 
Thellu, tuosta aiheesta riittää ärsytystä täälläkin! Just silleen että hei jos mä olen viikko sitten sanonu että lähtö on koska tahansa, niin ei kai se vauva mun kurkkuun ole hypänny että eiköhän se lähtö edelleenkin ole koska tahansa! Ja ihmiset voisi herran tähden ajatella että kyllä ne kuulee vauvauutiset sitten kun niiden aika on kuulla! Ihan puhelinluetteloa kumminkaan olla viestittämässä läpi että nyt mennään (mitäs jos onkin väärä hälytys), ja toisaalta taas ehkä me nyt vaivaudutaan isovanhemmille ilmoittamaan että ainiin, lapsi on maailmassa...HOH!

Täällä olis nyt rv 37 täynnä, eli tavallaan tavote saavutettu :) Joten jos musta ei kuulu niin olen joko tositoimissa tai harrastamassa sitä yhtä S:ää, hehheh.. Nyt on kaikki vauvaa varten valmiina, mies haki eilen sitterin, turvakaukalon ja hoitoalustan jotka enää uupui! Eli ei kun odottelemaan, tullut melko tutuksi hommaksi tässä 9kk aikana vai mitä ;) Niin ja paljon onnea niille jotka jo saaneet vauvansa maailmaan <3
 
Thellu: Hyvä homma, että miehesi suostui viimeiseenkin ässään! ;D Minä tiedän, että oma mieheni ei siihen suostu ja tavallaan ymmärrän sen kyllä. Voihan sitä tietysti vielä ehdottaa tuossa pääsiäisenä.. ;) 

Niin ja Thellu & Molly^^: Olen myös niin kettuuntunut siihen, että kun minulle soitetaan niin heti alkaa "joko synnytät?" kyselyt. Ärsyttää, raivostuttaa niin paljon, miten minä olisin kertomatta sellaisesta asiasta? En mitenkään! Tottakai minä hehkutan kaikille, kun vauva on syntynyt. Oikein tekisi mieli polkea jalkaa, kun joku soittaa ja utelee asiasta. Ja juuri niin kuin Thellukin sanoi: Jos se itsestä olisi kiinni, niin kai sitä käynnistäisi sen synnytyksen vaikka heti! En ole sitä luonnetta, että jotenkin salailisin asioita. Kerroin raskaudestakin aikaisessa vaiheessa läheisille (= varhaisultran jälkeen). Ajattelin kertoa silloin (rv 7) henkilöille, joille kertoisin keskenmenostakin. No ei tullut keskenmenoa. Synnytys alkaa, kun sen aika on. Luulisi niiden tietävän sen.. (Niin ja pahoittelen myös raivon purkaustani!)

Meikäläisellä ja masukilla täyttyi tänään 39 raskausviikko, eli viikko laskettuun aikaan. Olen siivonnut, saunonut ja shoppaillut. Shoppailu on osoittautunut tehokkaimmaksi supistusten aiheuttajaksi: kannattaa kokeilla! Tänään viimeksi olin shoppailemassa ja kyllä minua supisteli useampaan otteeseen. Nyt kun olen sitten kotona niin ei supistele. Paitsi, ai niin, tänään supisteli sillä lailla, että reisissä tuntui kipua. En meinannut hoksata, että se oli supistus, mutta kyllä se oli!

Oikein ihanaa Pääsiäistä kaikille! Saa nähdä kuinka moni meistä saa pääsiäisvauvan! ;)
 
Heips!!!
Eipä toi ikkunoiden pesu auttanut...Hmmm...Noh kävelyllä käyty ja vähän tuntemuksia juu,mut loppuu sitten kuin seinään...Mies ei suostu enään peti puuhiin,kun tajusi että se pää on "alhaalla".. "entä jos sille sattuu jtn" Hah... :) No tänään saunaan ja huomenna jatketaan siivousta varaston puolella...

 
Heissan taas!

Meillä mies suostui vihdoin ja viimein siihen viimeiseenkin ässään. :D Mutta vauvaa ei vieläkään näy eikä kuulu.. :(
Nyt rv 40+4.
Tänään on ollut hyvin hankala kävellä kun vaavi on painanut niin tuonne alas ja supistuksiakin on ollut, mutta ei häiritseviä.. Pidetään nyt peukkuja, et jospa se lähtö tulisi nyt vihdoin ja viimein ensiyönä.. :D

 
Hellurei ja hellät tunteet...Täälläkin päästy kokeilemaan sitä aviollista S:ää, ja itseasiassa tänään lisäks käyty reippaalla ja "pitkällä" (tänhetkisen mittapuun mukaan) kävelyllä sekä saunottu. :) Kovin antaumuksella en kyllä saunassa uskalla löylytellä kun saunomisesta on mulle seurannu huimauskohtauksia. Supistuksia on ollut mutta ei sen kummempia kuin muinakaan päiviä. Seurailtu ja laskeskeltu on, pari kertaa soiteltukin synnärin suuntaan muutaman pvn sisään, mutta kun aina ne supistelut on rauhoittuneet. Kaikkihan ne kumminki on aina eteenpäin vaikkei synnytystä käynnistäkään niin ja kuluu aika paremmin kun touhuilee kaikkea :D Oikeastaan tää jännäily ja mahd.merkkien seurailu on aikas hauskaa :)
 
Hei taasen!

Rv. 41 ja täällä vieläkin kokonaisena.. Alkaa jo kyllästyttään tämän massun kanssa lyllertäminen, kun siitä ei tahdo tulla enää oikein yhtään mitään.
Kovasti olen yrittänyt käveleskellä ja rentoutua jotta jotakin tapahtuisi, mutta ei vauva halua maailmaan tulla.. vielä..
Ensiviikolla viimeistään on vauva maailmassa, jos ei omin avuin, niin sitten käynnistyksen kautta :D Vauva kyllä painaa todella paljon ja pahasti tuonne alakertaan, et joutais jo kohta sieltä tulemaan.. :D
Harmittaa vaan eniten esikoisen puolesta, kun en ole voinut enää niin hänen kanssaan rymytä kuin ennen ja eihän semmoinen 2,7v tytteli vielä ymmärrä, miksi äiti ei voi tehdä sitä ja tätä. Kovasti se jo kuitenkin odottaa pikkusiskoa tai veljeä <3
Joka ilta olen nyt miettinyt, et tulisikohan se lähtö nyt yöllä, mutta harmittaa aina aamulla herätä, et eipäs se sitte tullukkaan :D Noh, eipä sinne vielä kukaan ole jäänyt tai ole jätetty :DD

Onnea jo kaikille etukäteen pienistä nyyteistä !! <3
 
Tänään ois sit laskettuaika...Mutta ei mitää...Pari napakkaa supparia aamulla,mutta ohi menivät yhtä nopeesti kun tulivat...No ei auta muu kuin odotella ja nauttia viimeisistä potkuista yms...Vanhemmat pojat ei vaan malttais enään odotella pikku tipua... :)

 
Hello "kollegat"!

Täällä olen vielä minäkin - yhtenä kappaleena! Rv 39+4 menossa tänään. Eilen käytiin vielä miehen kanssa elokuvissa ja vaavi potki kovasti elokuvan äänille. Supistuksiakin tuli, kun kävelimme elokuviin ja takaisin sieltä. Ei ne läheskään kaikki suoistukset kuitenkaan ollut kivuliaita. Ei voi kuin odotella, mikä alkaa olla jo turhauttavaa.. Anoppi pyysi meitä tänään mukaansa mökilleen. Mikä olisi aivan ihana tapa viettää tällaista aurinkoista maanantaita, mutta sieltä on matkaa Naistenklinikalle vähän turhan paljon.. Minun tuurillani se synnytys alkaisi juuri sitten, kun on kaukaisimmassa mahdollisessa paikassa. No eipä siellä muutenkaan meikälaiselle, kävelevälle pallolle, paljon tekemistä olisi ollut. Menen sinne mökille sitten vauvan kanssa! Tulisipa hän jo pian.. :)   
 
Heippa, täällä ollaan samoissa tunnelmissa kun muutkin. Turhauttaa sellaset turhat supistuksien seurailut, lopahtavat kuitenkin. Tänään aamu alkoi useilla supistuksilla ennen kun sängystä nousi, mutta ei ne kipeää tehneet. Saa nähdä tänään kun olis tarkotus kävellä äidille ja takasin, sillon kun viimeks sitä matkaa taittanut niin n. puoli tuntia kestää suuntaansa. Löytyisköhän matkan varrelta suppareita :D Tuskinpa ainakaan riittävästi.. Ihme ettei oo jo lähtö tullut pääsiäisen aikana, olis ollu niin "otollista" meinaan multa on tippunu hampaasta paikka ja auto hajosi, eli oikeen kaikkea ärsyttävää sattunu huonoon aikaan. Heh - mullakin viikkoja vasta vajaa 38 ja näissä fiiliksissä jo. Nimittäin kun sitä oli 4viikkoa vuodelevossa niin nyt kävelyillä käytyä, sekstailtua jne. tuntuu että minkä takia mä siellä sängyssä lepäsin niin kauan kun ei kerran mitään tapahdu vaikka toimiikin. Lisätään tähän vielä ne hermoja raastavat ja paineita aiheuttavat "no jokos?"-utelut.
 
Täälläkin yhtenä vielä Rv 39+5. En oo kyllä varmaan koko raskauden aikana tuntenut yhtään supparia, muuta kuin näitä mahan kovettumisia, mutta ei kivuliaita ollenkaan. Ja kyselyt jatkuu "Joko tapahtuu..." Kaikki tarkoittavat varmasti vain hyvää, mutta luultavasti kertoisin, jos tulisi kipeitä suppareita tai vauva olisi jo syntynyt. :) Taitaa mennä niin, että oon itsekin aikaisemmin kysellyt joka kerta vauvaa odottavilta, että joko kohta lähdet synnärille jne... :D  Mutta eiköhän me pian saada pikkuiset syliin kaikki. :) Tsemppiä loppuodotukseen kaikille mammoille!
 
Löytyihän sieltä metsäpolulta supistuksia mahan täydeltä, mutta sellasia epämääräisiä jomottelevia eikä ollenkaan esim. menkkamaisia tai mitenkää säännöllisiä.. Tänään on ollu jotenki pikkusen huono ja heikko olo, kuuluukohan sellanen useinkin loppuraskauteen...? Ei sinänsä ole sairas olo ja esim. verenpaineet ollu normaalit etten huolissani oo, ihmettelen vaan.
 
Hei!

Huomenna alkaa täällä päin tapahtumaan <3
Klo: 8.15 on kirjauduttava sisään sairaalaan ja synnytys käynnistetään.. Jaiiiks... :D
Ehkä hieman alkaa jo olemaan jännitystä ilmassa.
Olen kuullut kokemuksia kavereiden käynnistyksistä ja itseäni alkaa hieman hirvittään tai oikeestaan pelottamaan. Toivon mukaan kaikki menisi kuitenkin hyvin..

Nyt illalla kun nukutin esikoistamme, mietin hiljaa itsekseni, että miten pystyn olemaan muutaman päivän erossa hänestä.. Tippa meinasi tulla linssiin.. Kai ne on näitä raskauden hormoneita :DD

Tsemppiä nyt kaikille! :)
 
Hurjasti tsemppiä Piialle!! Toivotaan sujuvaa käynnistelyä :)

Tänään oon ollu tosi pitkän päivän liikkeellä, ensin 3,5 tuntia josta puoli tuntia kävelin (neuvolasta kaverille), ja sitten välissä kotona ja taas kolmisen tuntia liikkeellä josta myös puoli tuntia kävelin yhtä soittoa. Ei kyllä enää tällästä loppuraskaudessa! Kauheeta jos nyt näin väsyneenä alkaisi synnytys...:D No eiköhän sitä siinä tilassa jostain voimia löydy, mutta taidan varuiksi mennä heti pötkölleen kun vähänkin nukuttaa, parempi kai latailla akkuja. :) Kuvittelin että aikahan menee kuin siivillä jos keksii tekemistä ja menemistä mutta tuntuupa vaan hirmu pitkä päivä olevan takana.
 
Tänään on yritetty ihan urakalla tuota kävelyä ja liikkeellä oloa, josko se jotakin auttaisi. Heti aamusta neuvolaan (autoreissu), jonka jälkeen bussilla (rattaiden kanssa, joten seisoskelua ja kävelyä paljon) muskariin ja vielä vähän shoppailua ja puistoilua siihen lisäksi. Taisi tulla yli 5 tunnin reissu, josta suurin osa jalkeilla. Sen jälkeen saikin sitten tunnin lepäillä, kun oli lapsi päikkäreillä, mutta sitten alkoi ruoanlaitto. Ruoan jälkeen vielä ulos kävelemään ja nostelemaan pientä pyöräilijää. Tehtiin vähän pidempi reissu (yli tunti) ja mentiin vielä puistoilemaan ja hyppimään metsään kivien ja kantojen päältä. Jos tällä liikkumisella ei saa supistuksia aikaan, niin täytyy ottaa uudet keinot käyttöön. Tällä hetkellä ei kyllä vaikuta ollenkaan lupaavalta...
 
Olipa ihanaa nukkua pitkästä aikaa pitkät yöunet putkeen ilman veskireissua pidempiä hereilläoloja. Nyt jaksais hyvin vaikka synnyttää ;D Tänään on tiskailtu kahteen otteeseen, pesty pyykkiä, kohta ulkoilemaan...Ja jos roskiskaapin kimppuun kävisi siivousvälineiden kanssa! Supistellu on aika reippaasti mutta ei kovin kipeesti eikä kai säännöllisesti.
Kuorsaus on muuten nyt löytäny tiensä tänne tu(r)paan, mies tuumi mun yöuni-hehkutukseen että hän kuuli et nukuin hyvin..Kysy että "Nenä vissiin tukossa?" :D
Ihanat säät ainakin täällä! Kunpa vauva tulisi ennen kuin on kevättakkiin siirtymisen aika. Ei meinaan mahdu päälle!
 
Tänään taas neuvolassa käynti, ja oli pikkuinen asettunut oikein hyvin asemiinsa. :) Kohdunkaula oli suhteellisen lyhyt ja sormen verran auki paikat. Nyt olisi viikkoja 40+2, jospa tässä pian saisi pikkuisen syliin. Koira on ainakin saanut kunnon lenkkejä viime aikoina ja koti on kerrankin siisti melkein koko ajan. :) Vieläkään ei ole supistuksista tietoakaan, mutta jospa ne sitten tuleekin seinän takaa yllärinä. On se jännää, kun odottaa ihan innoissaan, että voi kun alkaisi tuntumaan kovaa kipua. Sitä ei yleensä toivo, mutta nyt on niin ihana lopputulos, että sitä vaan toivoo. :) Tsemppiä kaikille ja toivottavasti tulisi uni kaikille ensi yönä!
 
Takaisin
Top