Huhtikuun hulinat

Kyllä herkistää niin isompien kuin tään pienen ihmeelliset uudet jutut :) En oikeastaan oo herkempi ku oonki ollu aina vähä herkkis tietyissä tilanteissa :) Mutta juurikin jotkut biisit aiheuttaa silmien kostumista :grin
Me tänään käytiin kaupassa ja siitähän tyttö tykkää kun saa istua kärrissä seuraten ihmisiä :happy: Mentiin autolle ja hän halusi itsekin kävellä ja mukista naama eellä asfalttiin :facepalm: Onneksi ei käynyt pahasri kun pehmyt myssy pelasti! Lenkkarit jalassa viipottaminen vaatii siis harjoitusta :wink
 
Hellis, mä oon! Lasten syntymien jälkeen mikään ei ole entisensä. Nyt tajuan senkin, mitä ennen lapsia en: että se äitiys on kaikessa ihanuudessaan myös kamalia pelkoja ahdistusta täynnä. En kerta kaikkiaan kestä uutisia lapsiin kohdistuvista ikävistä asioista. Yleisestikin tämä maailmanmeno ahdistaa välillä liikaakin. Yritän rajoittaa uutisten seuraamista ihan tarkoituksella, muutan alan vain miettiä millaiseen maailmaan nämä lapset joutuivat :/ Pitäisi vain osata nauttia näistä herkistä hetkistä, mitä nämä niin rakkaat riiviöt välillä kaikessa mahdottomuudessaankin järjestävät. Eikä stressata turhia, vaikka aiheita olisikin liiaksikin. Helpommin sanottu kuin tehty, ainakin mun psyykkeellä!!
 
Minä oon normaalistikin kyllä tosi herkkis, mutta selkeesti raskauden jälkeen se herkkyysnuppi on ihan kaakossa :joyful: Mutta itsekin tykkään olla herkkis, joskus se vaan menee liiallisuuksiinkin, juuri niinkuin Meridiaanikin sanoit, niin esimerkiksi lapsiin kohdistuvat uutiset ja tarinat ovat ihan bannissa multa... sitten yhden kaverin kans kuitenkin aina puhutaan niistä, kun jotain jostain kuitenkin aina kuulee ja sitten me itkeä tihuutetaan yhdessä, kun maailma on niin kamala :sad010:shy:
 
Yhyy, typyllä jäi sormi oven väliin... Ulko-oven saranapuolelle vieläpä. Sormi meni ihan littanaksi, ja käytiin näyttämässä sitä terveyskeskuksessa, mutta ei ollut mitään pahempaa vammaa. Käsi siteeseen kivun vähentämiseksi. Eka yö oli levoton vaikka annoin särkylääkettä, taisi aina unissaan kääntyillessä satuttaa sormeaan. Reppana.

Lenkkarit olisi hankintalistalla! Suosituksia, kokemuksia? :)
 
Voi Emmaa! Ne pienet sormet pakkaa olla aina jossain väärässä välissä :sad001 Onneksi ei suurempaa vahinkoa käynyt :)

Pediped on semmoinen merkki, jota on mulle suositeltu ja niitä oon katsellut netistä, siellä monenmoista mallia, lenkkareitakin :)

Meilläkin juuri äsken tuli kenkäjutut ajankohtaisiksi, kun tuossa iltapuuroa keitellessäni yhtäkkiä huomaan, kuinka jätkä nousee hitaasti seisomaan ja lähtee käveleen! :wideyed: Monta askelta otti, vä-hän-kö suloista :shy: Pari kertaa sen jälkeenkin otti vielä askelia. Oijoi :Heartred
 
Voi pieniä sormia ja ekoja askelia!

Ihan vinkkinä, jos lähtee toiselle puolelle Suomea reilun kahden vuorokauden työreissulle, ja raahaa mukana rintapumpun, kannattaa muistaa kaikki pumpun osat :D Kyllähän se käsin lypsäminen vielä hotellihuoneen suihkussa onnistui, mut ravintolan vessassa työpäivän jälkeen junanlähtöä odotellessa jo vähän ikävämpää hommaa.. Nyt odotan jännityksellä, mikä tapahtuu ensin, a) pääsen kotiin, b) paita kaatuu vai c) rinnat räjähtää. Ihan menee putkeen.
 
Miten kävi Suvitus :D Olin kuukausi sitten yhden yön poissa, joten yö- ja aamuimetykset jäivät välistä. Illalla yritin käsin lypsää, mutta aika vaivalloista se oli. Ja aamulla rinnat meinasi räjähtää. Odotin pääseväni imettämään, mutta poika olikin laitettu jo päiväunille kun pääsin kotiin, joten siinä sitten tuskailin pitkälle iltapäivään odotellessani pojan heräämistä tietenkin ekstrapitkiltä uniltaan...

Kuukiurustakesään, hui mikä juttu, ne pienet sormet tosiaan ehtii joka paikkaan! Onneksi ei käynyt pahemmin, mutta tosiaan varmaan sattui :/ Voi pientä :Heartred
 
Tajusin yks päivä että ihan yks kaks yhessä yössä tästä mun vauvasta on tullu niin iso.. Ehkä sen jälkeen kun oppi konttaamaan niin on tuntunut että rytinällä tullu kaikkea. Melkein heti kun oppi konttaamaan, nousi myös polviseisontaan ja siitä pian ihan seisomaan. Nyt vedetään kävelykärryn kanssa jo juosten suurinpiirtein! Ja se kuinka paljon tyttö ymmärtää puhetta, on yllättänyt mut monesti viimeviikkoina. Parin päivän päästä 11kk mittarissa, eli kuukauden päästä juhlitaan 1v synttäreitä!! :) Niin haikeeta mutta kuitenkin ihanaa päästä joka päivä seuraamaan pikkuisen kehitystä.
 
Voi Emman pikku sormia :Heartred Meilläkin niitä jätetään laatikoiden väliin!
Ei oo hirveesti nyt kerenny tänne foorumille, ihan ikävä kaikkia on ollut :Heartred Olen suunnitellut 1 wee ja 11 wee synttäreitä jotka on peräkkäisinä päivinä meillä :happy: aatella kohta ne jo on 1 :eek:
Tyttö meillä kävelee jo hienosti lenkkareillakin, vaikkakin välillä naama eellä mennäänkin! Meillä on muutes kangaroos-lenkkarit ja hyvät on olleet tytön jalassa.
Ihanaa Hellisin pojun ekat pienet askeleet, äidin ylpeyden aihe :Heartpink
 
Kävelytaidon hoksaaminen on vissiin ottanut pikkumiehelle pikkusen koville... tai sitten hampaat vaivaa tai on tulossa kipeäksi tai sitten Venus (härän hallitseva planeetta :woot:) on väärässä asennossa... Nukkumaanmeno on yhtä riehumista, hereilläolo yhtä tissillä roikkumista ja kaikenlaista kitinää ja nyt se on nukkunut kohta kolme tuntia päikkäreitä... että hilipatihippan vaan :wacky:
 
hellis sama meininki täällä! Jopa viimeyökin meni kikattessa ja hääriessä :wacky: mikä lienee, hampaat, flunssa vaiko juurikin se kuun asento :wink
 
Kirjoittelin 1-vee ketjuun, että poikasta pelotti ilmapallot. Käytiin tänään toisten isovanhempien luona kylässä ja siellä oli serpentiiniä, naamareita, vappuhuiskat ja ilmapalloja. Jestas mikä riemu tuli palloista, pikku mies ihan hihkui riemusta! Vappuhuiskaakin oli niin ihanaa huiskutella, vähänkö taas sydän suli toisen riemua seuratessa. :Heartblue

Seisomaan nousu oli pitkään tauolla, mutta nyt siinä on taas kunnostauduttu ja seistään milloin mitäkin vasten. Sitten kun ei pääse alas, tulee huuto. Tänään ekaa kertaa poikanen kiipesi sohvalle, kun oli vähän matalampi sohva. Nyt kun on sen keksinyt, en ihmettelisi vaikka kohta koittaisi kiipeillä kotisohvallekin.

Ja ruokakuulumisia samaan syssyyn, tänään ekaa kertaa ikinä poikanen pisteli perunaa suuhunsa itse omin sormin lautaselta hyvällä halulla. Nokkamukistakin on jo oppinut vähän juomaan, vaikka mukia on tarjottu sanoisinko ihan liian vähän. Jee! :)
 
Ilmapallot on kyllä pop! Nämä pienet ei vielä osaa pelätä pallojen puhkeamista ja käsittelee niitä aika ronskisti... :D Emma puri ja järsi täpötäyttä ilmapalloa oikein antaumuksella, ja minä siinä vieressä odotin kauhuissani, millon kuuluu POKS! Ei kuulunut. Tyttö nautti, minä pelkäsin. :D
 
Täälläkin halaillaan palloja oikein ronskilla otteella :joyful: Jännän kestäviä noi, kun ei kuulu ollenkaan poks :) Poitsu nauraa räkätti aina, kun puhalsin ilmaa palloon ja pelkän sen riemun takia sitä tuli puhalleltua itsensä melkein pyörryksiin ja meillä onkin nyt talo täynnä palloja :woot:
 
Takaisin
Top