Huhtikuiset esikoiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Hillaliina
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tsemppiä ensimmäinen <3 Voimia uuteen yritykseen!
Meillä oli perjantaina ultra ja mulle tuleekin sit kaksi esikoista (miehellä entuudestaan jo kaksi lasta) :) Pikkusen pelottaa...tai itse asiassa aika paljonkin pelottaa, kun aina sitä ajatteli että kuinkahan lapsen kanssa pärjää ja nyt niitä tuleekin heti kaksi kerrallaan :)
 
Aamulla kävin ultrassa ja sain kuulla että la onkin huhtikuun puolella eikä toukokuussa niinkun aluks luultiin joten pääsempä nyt sitten siirtymään tälle puolelle ja liityn huhtikuun esikoisia odottaviin :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Heippa taasen esikoisten odottajat! Ylihuomenna odottaa np-ultra ja jännittää kovin, että onko elämää vatsassa. Ainakin raskausoireita piisaa.. Teitä onkin muutama odottaja samalle lasketulle päivälle, mikäli se ei sitten ultrassa muutu. Elsa80:n kanssa ollaan samanikäisiä nimimerkistä päätellen. Nyt on sitten appivanhemmillekin kerrottu ja heillä on tuplaten iloisia uutisia kun miehen veljellekin esikoinen tulossa alkuvuodesta. Elämä tästä muuttuu ja se on aika hurjaa vaikka odotettuakin. Viikkoja kasassa 11+6. Onkos teillä muilla vielä paljon pahoinvointia ym?
 
^
Ameeba, tsemppiä nt-ultraan :) Minulla se on huomenna aamupäivästä ja jännittää aika paljon. Alkuraskauden ultrassa käyty ja kaikki oli kunnossa silloin. Olen ollut aika oireeton koko raskauden ajan, kertaakaan en ole oksentanut. Ruokahalua on ollut ehkä vähän liiaksikin ja huonoa oloa olen huomannut lähinnä, jos ruokailuväli venyy liian pitkäksi :) Mutta olen koittanut olla stressaamatta liikaa oireettomuudesta...vaikkei se helppoa olekkaan ollut.
Samaa ikäluokkaa taidetaan olla, 33v mittarissa :)

Tsemppiä vielä ultraan :)
 
Heipä hei, täällä odotellaan myös esikoista... :) Laskettu aika 21.4. Viikkoja siis nyt 13+6. Nt -ultrassa käyty ja sydänääniä kuultu, vilkas kaveri! Ikää itsellä 24v, miehellä 29... :)
 
Moikka! Minullekin/meillekin on syntymässä esikoinen 3.4. eli 19.vko menossa nyt. Vatsa kasvanut jo näkyviin nelisen viikkoa sitten. Neuvolantätiä tavattu kolme kertaa, yhden kerran lääkäri ja sitten niskapoimu-ultraäänitutkimus tehty. Lääkärikerralla meidän neuvolassa myös katsottiin/katsotaan neuvolan omalla ultralla, eli nähtiin jo ennen np-ultraääntä jossakin 7-8 viikon paikkeilla. Kaikki mennyt ihan ok, pahoinvointi loppui oikeastaan mahan kasvuun ja nyt taas ruoka maistuu!

Naimisiin mentiin tän vuoden maaliskuussa, ehkäisy jätettiin pois toukokuun aikana ja ns. "tokalla tärppäs". Metsässä asutaan kolmen kissan kanssa. Mahtia saada lisää elämää tähän taloon! :) Kaikki raskauteen liittyvä on ihan uutta, kun en ole kavereidenkaan raskauksia mitenkään osannut seurailla aiemmin.
 
Moikka!

Ja näin alkuun haluun onnitella kaikkia, on tää niin iloinen asia! :)

Kirjoittelen ensimmäisetä kertaan.Täällä kans odotellaan esikoista innolla, laskettu ois 10.4. Mulla mennyt raskausaika kovin hyvin, ei paljoon ole mistään oireiluista tarvin kärsiä. Nyt viikkoja kasassa 17+2 ja vauvan liikkeitäki jo tunnettu. :) Kovasti odotellaan rakenneultraa, joka mulla vajaan 4viikon päästä. Kovin tää odotusaika näyttää olevan yhtä suurta odotusta, hehe. :)
 
Moikka! Täällä ilmoittautuu joukkoon esikoistaan odottava mammantekele. Ekalla tärppäs ja nyt toivotaan, että loppukin sujuu yhtä onnekkaasti. :) Oireita on ollut vaihtelevasti, mutta pahin tuntuisi olevan takanapäin. Rakenneultra muutaman viikon kuluttua.
 
Heippa!

Täällä ilmottautuisi joukkoon 21-vuotias esikoistaan odottava :)
LA on 19.4.2014 ja tänään menossa rv 17+6.
Ensimmäiset pienet "potkut" tunsin muutama päivä sitten, elikkäs 17+4 myöhään illalla, oli se vaan jotain niin ihmeellistä kun tajusi että kyllä se hän on kun siellä kovin koittaa jo ilmoitella että masussa voidaan hyvin.
Itselläni mennyt yllättävän hyvin koko raskausaika tähän asti, ei ole ollut pahoinvointia oikeastaan ollenkaan, alussa pientä etovaa oloa ruuan suhteen kun mikään kiinteä ruoka ei tahtonut mennä alas millään. Perusoireita on kuitenkin kyllä ilmaantunut silloin tällöin kuten esim. Päänsärkyä, väsymystä, vihlontaa, sekä suurta turvotusta! :D
Neuvolassa ja ultrassa käyty jo muutamaan otteeseen,viimeisemmät mitat Nt-ultrassa oli viikoilla 12+1 (58mm),
saas nähdä mimmoisen kasvupyrähdyksen hän on siellä tällä aikaa ottanut.
Nyt odotellaan kovin rakenneultraan pääsyä joka on Joulukuun 5 päivä <3.
 
Tervetuloa Suitsa!

Täällä 19+0 eli viikon päästä laskennallisesti jo puolivälissä mennään. Aika menee niin nopeasti. :)


Sent from my iPhone using Vau.fi Foorumi mobile app
 
Moi!

Juu sitä se kyllä tekee, tuntuu että juuri vasta plussasi ja kohta jo puolivälissä. :)
Tänään siis pyörähti tasan 18+0 käyntiin.
Onko muilla tuntunut jo liikehdintää? itse tunsin tosiaan sen yhden illan ne muutamat potkut, mutta
sen jälkeen ollut masussa ihan hiljaista. Sydänääniä kuuntelen melkeen päivittiäin ja erittäin hyvin kuuluu aina, helpottaa kummasti oloa kun tietää että hänellä on kaikki hyvin <3
Hirmuisesti on ruvennut aina vähän väliä tuo alavatsa kiristämään ja yhtäkkiä silloin muuttuu hetkellisesti kivikovaksi..
muilla samanlaisia tuntemuksia..?
 
Joo liikkeistä on oma keskustelukin :)

Toi kiristyksen tunne ja kova maha on varmaan harjoitussupistuksia, miulla alkoi kans ekat kohta pari viikkoa sitten.


Sent from my iPhone using Vau.fi Foorumi mobile app
 
Huomenna tulee 20+0 täyteen. Ny alkaa liikkeet jo näkyä mahan läpi...

Ajatella että se kaksi viikkoa enää ja jos tuo lähtisi tulemaan ulos se olisi ennenaikainen synnytys eikä enää myöhäinen keskenmeno :confused: Tietty ei mitään merkkiäkään ole että tuo tuolta haluais ulos tulla vielä hyvään aikaan mutta jotenkin se on lohdullinen ajatus miulle. Että siel on oikee lapsi jota hoidettais ja joka syntyis eikä vaan menetetty unelma... En tiiä onko kukaan muu kyllä ajatellut asiaa noin. "Tehty" rajahan se on toki ja oikea lapsi se on vaikka kohtuunkin kuolisi mutta silti. Kahden viikon päästä sitä hoidettais ja pidettäis elämän arvoisena jo jos päättäisi syntyä.

Sais kyllä hengailla vielä toiset 18-22 viikkoa inessä, eiköhän sitä sen lopulla ehdi synnytystä huolehtia :)
 
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ? :D

Mukaan ilmoittautuu yksi esikoistaan odottava tamperelainen, itsellä ikää mittarissa 29-vee.

Rakenneultrassa pienokainen ei suostunut vilauttamaan sukupuoltaan, vaikka erityisesti isä sitä ultraajalta tivasi :) Emme ole vielä päättäneet, käymmekö yksityisellä asian varmistamassa.

Muuten raskausaika on sujunut varsin mallikkaasti, mahakin tuntuu pullahtaneen ulos vasta tässä joululoman aikana.

Olen jo pidemmän aikaa seuraillut juttujanne, mutta vasta nyt uskaltauduin raapustamaan itsekin jotain.
 
Liityn itsekin tänne nyt sitten. Elikkä esikoista odotellaan ja huhtikuussa laskettu aika , tarkemmin 19.4.
23-vuotias nainen hämeestä.
Kesällä mentiin miehen kanssa naimisiin ja ekalla tärppäsi vauvankanssa, toivotaan että sujuu loppuun asti mukavasti.
Raskaus sujunut kohtalaisesti. Alkuraskaudessa järkyttävät pahoinvoinnit ja väsymys.
Loppuraskaudessa vatsan painaminen, unettomuus, närästys, selkäkivut.. :D ? Mitähän vielä?
Paniikkihäiriötä olen sairastanut jo ennen raskautta, ja loppua kohti vaivaa enemmän. Olisi mukava jakaa kokemuksia jos on joku muukin paniikkihäiriöstä kärsivä raskaanaoleva.

Onnea kaikille odotukseen <3
 
Tervetuloa! :) Tutunoloisia oireita. Kannattaa seurailla "oireita"-ketjua, jossa noista enemmänkin. Paniikkihäiriö ei ole itselleni tuttua, mutta suosittelen kysymään neuvolasta siihen apuja; varmaan ainakin keskusteluapua luulisi löytyvän. (jos ei täältä löydy ketään juttukaveria)

Tsemppiä odotukseen! Täältä palstalta saat varmasti vertaistukea ja ainakin omat oireet on tullut tulkattua ihan normaaleiksi muitten jutustelujen kautta ;)
 
Paniikkihäiriöstä tiedän työni puolesta aika paljon. Ootko diddo lukenut kirjaa Vapaaksi ahdistuksesta? https://www.booky.fi/tuote/bourne_e...tyokirja_paniikista_ja_peloista/9789529112128 tossa linkki. Hyvä ja hyödyllinen itsehoitokirja. Toki sitten lääkitys ja terapia hoitoa tukemaan. Ihan altistamisellakin pääsee jo hyvin pitkälle ja ajatuksella, ettei paniikkihäiriöön voi kuolla vaikka se tunteena kamala onkin. Hengitys aika isossa asemassa. Nää tulee nyt äkkiseltään mieleen, enempää en ala terapoimaan tällä palstalla :grin , mut nyt kommentoin tätä, koska toi kirja on esim. mun mielestä niin hyvä.
 
Ameeba: Olen itse työssä mielenterveys päihdepuolella ja koulutuskin sieltä että paniikkihäiriö on kyllä kovin tuttu itselle niin teoriassa kuin käytännössä :D Sinänsähän tuo on minulla hallinnassa kun en tarvitse lääkitystä, eikä kohtauksiakaan tule usein. Mutta raskaudessa varsinkin loppua kohti huomannut että kun on mieli niin herkässä niin on paljon kohtausalttiimpi. Neuvolassa on joo asiasta puhuttu ja mulla onkin pelkopolille jo aika tähän liittyen. Enpä vaan usko minkään ihmeen asiaan auttavan :D
Kiitos kuitenkin!!!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top