Hormoni-hirviö :)

[Suhwi]

Voihan argh! Oon normaalistikin aika äkkipikainen mut nyt alkaa nää hormonit jylläämään taas ihan urakalla... Alkuraskaudessa oli samanlainen vaihe, että ihan olemattomista asioista sai kehitettyä itelleen pahan mielen tai pillahti itkuun ihan yks kaks.

Aattelin jo, että pahin on takanapäin ku alkaa viikkoja olla aika hyvin plakkarissa mut kuinkas kävikään..

Eilen illalla vedin megaherneen nenään ku isäntä kertoili miten on saanu työporukkaa kasattua kesän rakennushommiin ja mietiskeli mitä kaikkee muuten on tehtävänä ens kesälle normi viljelytöiden lisäks. Jostain sain sitten päähäni, että miehelle on rakennusprojektit tärkeempiä kun tää meidän tuleva esikoinen... Aikani mökötin ja itkua tuhersin ja mies oli ihan ihmeissään, että mitä on tapahtunu..Selitin sit mikä vaivaa ja hänkin sitten vähä loukkaantunu minun luuloista.. Kuitenki saatiin asiat puhuttua halki poikki ja pinoon ja hetken ku rauhotuin nii tajusin miten tyhmä olin.. Pyytelin sit anteeks omaa tyhmyyttäni koko loppu illan. :)

Sanoinki sit miehelle, että on mulla helppoo ku se huolehtii kaikista "isoista" asioista ja mie voin rauhassa keskittyä tähän pienokaiseen jo nyt..

Eli kaikki hyvin loppu hyvin..mut hämmästyin itekin miten voi mennä aivot noin takalukkoon...Syytän edelleen hormoneja! :D

 

[Pippinen]

Voi Suhwi, mä niin tiiän miltä susta tuntuu, miehen iloksi minäki oon keksiny kaikkea samanlaista. Kyllä se siitä ja onneks nuo miehet on aika ymmärtäväisiä! :)

 

[höpönlöpö]

Mä oon ihan hajoomispisteessä näiden moodswingien kanssa kun oma pää ei kestä tätä enää että ensin ihan naama ku hangon keksillä ja ajatukset raikkaita ja kirkkaita ja iloisia ni sit salama kirkkaalta taivaalta ja aivan kamala kiukku jota seuraa sit myöhemmin itku...raskasta...onneksi tosiaan mieskin totesi kun moneen otteeseen pyytelen anteeksi käytöstäni että ei se mitään rakas,sä oot raskaana <3 ja tuo on ohimenevä vaihe onneksi siis miehellä on pitkä pinna ja lehmän hermot <3 tätä matkaa kun on vielä edessä "pikku hetki"

 

[Suhwi]

höpönlöpö Toi on just niin tuttua.. :D Onneks on miehille suotu tosiaan pitkä pinna.. :)

 

[Emmuliini]

Tunnustan olin itekkin 8kk melkoinen hormooni - hirviö.Ihan pikku asioista san kunnon kilarit,mut onnex on miehel pitkä pinna.

 

[SussuRiina]

Täytyy nyt avautua tänne tästä alkavasta hulluudesta..Ei hyvää päivää näiden itkupotkuraivareiden kanssa..Kun ei meinaa itekkään ymmärtää niitä,niin mites mies vois niitä ymmärtää...Tosin täytyy todeta,että mies on vielä pysyny rauhallisena eikä oo laittanu mua jäähylle... Mua sitte niin ottaa kupoliin ku itku tuloo ihan mistä vaan asiasta; mulla on vissiin joku sisäänrakennettu pakkomielle haluta ymmärtää kaikki lauseet väärin
Tuntuu että kaikki mitä mulle sanotaan on loukkauksia tai sitte ihmiset vaan v*ttuiloo.....Pieni järjen ääni kyllä sanoo,ettei asia oo noin...Silti pitää mököttää joka asiasta

Toisinaan menee ihan hienosti montaki päivää eikä mikään saa mieltä maahan,mutta sitte ku lähtee toi itkukausi päälle,ni voi poijat.....Hohhoijaa...aivan tässä väsyy ittensä kanssa

 

[Suhwi]

SussuRiina Se pittää vaan itelleen tolkuttaa, että "ne on ne hormoonit mitkä jyllää.." :) Mulla näkyy silleen "aaltoilevan" nää hormonit..Nyt on ollu iha pitkä pätkä etten oo saanu aikaseks kolmatta maailman sotaa pääni sisällä.. :) Jei! Saas nähä miten pitkään hyvä tuuri ja tuuli jatkuu ennen ku räjähtää..

 

[höpönlöpö]

Suhwi ole onnellinen tuosta seesteisestä hetkestä, mulla on koko ajan joku "pikku sota" pään sisällä käynnissä ja se harmittaa mua entisestään kun kaikki asiat tuntuu niin isoilta itku on herkässä jatkuvasti ja kaikki ärsyttää...huoh* ...siis seesteistä ja hormoonitonta aikaa odotellessa....

 

[Tessa2020]

*nostaa käden ylös* - enemmän ja vähemmän ollut vati jumissa koko raskauden ajan!