Henkinen väkivalta..

Mir84

Jostain jotain jo tietävä
Mun on pakko tulla purkaa tää tänne, koska musta tuntuu niin pahalta!!

Olen joutunut seuraamaan MONEN MONTA vuotta miten äitiäni kohdellaan.. Hänen miehensä on aivan sairas. Hän on pomo, hän päättää. Mutta nyt asiat ovat menneet huonompaan suuntaan.. Erittäin huonoon suuntaan.
N. kuukausi sitten äitini oli mennyt mökille kaverinsa kanssa, oli unohtanut puhelimen mökille kun hänen miehensä oli soitellut.. oli siitä sitten syntynyt iso riita, kun äitini oli kuulemma huoraamassa. 
Äitini päätti että hän lähtee vihdoin suhteesta pois, jopa kävi katsomassa jotain asuntoakin.. mutta sopivat tietenkin asiat miehensä kanssa. Heillä oli taas niin ihanaa vissii n. 2vk. Kunnes taas räjähti viime perjantaina.
Äitini oli suunnitellut lähtevänsä kaverin kanssa viettää iltaa baariin.. siitäkö oli mies taas riemastunut ja ruvennut v*ttuilemaan täysii.. En ihan kaikkea tiedä mitä on tapahtunut, mutta suurimman osan. Mies oli vetänyt kauheet perseet silloin perjantaina, yöllä ja seuraavana päivänäkin. Oli kuulemma rikkonut tavaroita, mm. oman kännykkänsä. Äiti oli unohtanut laukkunsa kotiin, kaveri kun oli sitä hakemassa ni sieltä uupui lompakko - se oli kuulemma poltettu takassa sisältöineen päivineen, eli pankki-ja luottokortit, kelakortit, ajokortti yms..

Mies epäilee että äidilläni on suhde äitin kaverin mieheen. Oli pitkin kyliä myös lähetellyt viestei vissiinkin äitistä. 
Hän oli uhannut tappaa itsensä. On kuulemma testamentinkin tehnyt jo. Uhkasi myös hakkaa ja tappaa äitin jos menee kotiin. 

Pikkuveljeni synttärit oli suunniteltu eiliselle, eli sunnuntaille, eikä niitä sitten peruttu lainkaan. 
Kaikki tais olla 'ok' muitten silmiin.. :/

Äitin piti tänään hakee kaikki tavarat pois kotoa, mutta onkin ollut siellä yötä ja nukkui miehensä vieressä, eli nähtävästi ovat taas sopineet.

Kaikkein pahin mitä en ymmärrä, äitini kertoi nuo äskeiset kirjoittamani jutut itkien lauantaina, ja lopuksi sanoi että pikkuveljeni 8v on hänen kainalossaan........ Eli pikkuveljeni kuuli kaiken itsemurhista yms kauheuksista!!!!!!! Ja lauantaina heidän piti mennä isolla porukalla katsomaan että onko kaikki ok kotona, niin pikkuveljeni on ymmärtääkseni ollut mukana!!! o_O Vaikkei kukaan tiennyt mitä on vastassa, käykö mies äitiini käsiksi vaiko löytyykö hän kuolleena!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Kyseinen mies on uhannut minutkin hakkaa ja tappaa kun odotin ensimmäistä lastani.. hän ei siis hyväksynyt minun raskautta. 
Elimme aina pienessä pelossa, emme koskaan tienneet millä tuulella hän on.. itse olin seiskaluokalla kun hän ekan kerran hakkasi äitini mustasukkaisuudesta.. joutui puoleksi vuodeksi pakkolomalle silloin ja silloinkaan äiti ei lähtenyt vaikka minä rupesin heti pakkaamaan tavarani.

Äitini on ihmetellyt nyt ainakin vuoden verran kui minä en halua heille mennä.. en todellakaan halua mennä sinne haukuttavaksi yms.
Hän on menettänyt minut melkein kokonaan miehen takia, mutta myöskin oman käytöksen vuoksi. Äitini käytös on vuosien varrella muuttunut minuakin kohtaan aliarvioivaksi, haukkuu kaikki minun tekemiset ja yms.. en vaan jaksa. Olen nyt rv10+3, eikä edes äitini tiedä, syystä että tiedän ne haukkumiset ja kun hänel muutenki menee nyt huonosti ni en näe syytä kertoa.

Etenkin eilen olin todella rikki tän asian takia, koska mä en ymmärrä minkä takia tälläst tapahtuu.. ja nykyäään on niin paljon noit perhemurhia yms ni ei voi koskaan tietää milloin mulle tulee soitto että mies on tappanut äitini!!!!!!! :(
Vaikka kuinka rakastaa toista, niin miksi antaa toisen tehdä moista?? Tuossa suhteessa muutenkin vallitsee enemmän se raha kuin rakkaus. Äiti itsekin myöntää sen, että jos hän lähtee, hän aloittaa täysin nollasta ja elintaso muuttuu täysin.

Mutta tässä tapauksessa voisi vaikka miettiä ensin lapsen hyvinvointia. Ja lapsen hyvinvointi kärsii jos tuohon suhteeseen jää. Veljeni on jopa kuullut kun hänen isänsä on uhannut ampua itsensä ja äidin. Hän on joutunut kuulemaan TAKUULLA kaikki heidän kärhämät! HÄN KÄRSII.
 
Ja siis en ole sillai muutenkaan enää ollut äitin kanssa tekemisissä sen käytöksen vuoksi.
Hän siis soitti ensin minulle lauantaina kysyäkseen onko siskoni 17v siin jossai lähettyvillä. Kuulin selkeästi ettei kaikki ole hyvin.. kysyinkin et mikä on, vastaus oli vain et ei mikään. Silti kyselin ja sanoi vaan ettei kerro. Ja sitten rupesi kertoo asioita.
Hän ei edes omille vanhemmilleen ole kaikkea kertonut, ja sen takia ei halunnut minulle kertoa kun kerron kuitenkin mummolle. Sanoin tietty että hei haloo, on hekin susta huolissaan ja ettei me voida auttaa jos et sä edes kerro mitään. 

Hän purkaa kaiken p*skan 17v siskooni, joka itsekin on jo ihan hajalla!! Siskoni sanoi yhessä vaiheessa että äiti purkaa hänelle niin paljon asioita, joita hän ei välttämättä edes halua kuulla!
Minä järjestin siskolleni psykologian hänen paikkakunnaltaan (vaikka asummekin yli 200km kaukana toisistamme) yli kuukausi sitten vain sen takia koska hän on niin rikki äidin touhuista. Ja nyt vielä ku on tullut tää kriisi, erotaan - ei erota touhu ni en tiiä kauan siskoni jaksaa :(

Loppujen lopuksi olen niin vihainen, mutta myös erittäin huolissani. Mitä vielä tapahtuu, en tiedä?! Tapahtuuko vielä jotain todella kauheaa... en tiedä. Täytyy näköjään vaan jäädä odottamaan sydän syrjällään!!
 
Moi1

Eihän tuosta tule yhtikäs mitään. Äitisi olisi ihan pakko lähteä sieltä pois. Vaikka se mies olisi kuinka ihana ja rakas ja mitä vielä ... Te lapset ootte jo aikuisia (tytöt) veljesi on pieni, eikä ymmärrä. Pikkuveli rakastaa äitiä ja on tietenkin äidin kanssa, koska se on niin tottunut siihen touhuun. Ja kuulostaa siltä, että pikkuveli on teidän äidillekin jonkinmoinen turva/kilpi. Se on tietenkin väärin!  Mutta rakastaa pitää, se on oikein.

Nyt kun sinä ja siskos ( ja tietysti teidän äitikin) ootte aikuisia, niin kova kovaa vastaan. Pois se rakas äitikulta sieltä. Eikö niin? Teidän lasten isoäidille iloinen aikuisuus ilman pelkoa, että jaksaa olla teidänkin kanssa NORMAALISTI! Sitten joskus tulee se aika, kun asioista voidaan puhua. Että äiti jaksaa kuunnella myös teitä!

Tuommosessa kuviossa koko sakki sairastuu. Koko elämän todellisuus vääristyy eikä sitä tajua ennenkuin vuosien päästä!

Ja sen voin sanoa, että se PALJAALTA PÖYDÄLTÄ, ihan tyhjän päältä, uuden elämän aloittaminen, vaikka vieraalla paikkakunnalla on monin kerroin arvokkaampaa, kuin jäädä hakatuksi ja luulla koko elämäsnä että ei ole minkään arvoinen.

Ja tässä maassa, missä on kaupat pullollaan tavaraa ja ruokaa. Ja toimiva sosiaalihuolto, niin ei kenenkään tarvitse pelätä, että kuolee nälkäisenä ja kodittomana kadulle, mikäli vaan itse sitä apua pyytää. Tehkää äidistänne ylpeä nainen ja käskekää sen koota itsensä ja nousta pystyyn ja kävellä ulos vaikka ilman hammasharjaa!

Ja jos se äijä teidän äidin kamat polttaa tai rikkoo, niin siinähän on sitten sitä näyttöä! Kamalalta tää kaikki kuulostaa, mutta elämä on niin kamalan karua. Toisinaan!

Voi kun oasaisi enemmän sanoa ja neuvoa!

 
Tiedän miltä sinusta tuntuu. Oma äitini on kitunut samanlaisessa väkivaltaisessa suhteessa juoppo kusipää miehen kanssa. Joka kerran myös yritti huumata äidin tai mitä lie laittoikkaan äidin lasiin. (onneksi äitini näki tämän ja kaatoi juomat pois)
Äitini on jälkeenpäin itkenyt minulle ja pyytänyt anteeksi minulta kuinka saattoi tuhlata aikaa siihen mulkkuun ja katsoi vain vierestä ku minä kasvoin teinistä nuoreksi naiseksi siinä sekamelskan keskellä. Häntä harmittaa paljon se kuinka oltaisiin voitu asua ihan vain kaksistaan pienillä tuloilla mutta silti niin onnellisesti.

Elikkä olen ihan varma siitä että teidän äidillänne tulee sama katumus päälle kunhan jollain saisitte nyt äitinne pois sieltä miehen luota. Keinoa siihen en osaa kertoa se lähtemisen halu pitää lähteä teidän äidistänne itsestään, mutta voitte edesauttaa sitä tukemalla äitiänne. Kertokaa kuinka tärkeä hän on teille ja kuinka se tekee pahaa katsella vierestä sen miehen tekoja. Kertokaa hänelle että olette hänen tukenaan eron aikana ja sen jälkeen. Helppoa se ei tule olemaan ja erot ottaa aina oman aikansa.

Maarisen sanoin: voi kun osaisi enemmän sanoa ja neuvoa!
Voimia sinulle ja sisaruksillesi. Paska tilanne suoraan sanottuna, mutta toivon että äitinne löytäisi halun lähteä itse.
 
mulla on ollu vähän samanlainen tilanne, paitsi että miehet vaihtuu. ja mua ei oikeestaan enää pelota äitin puolesta, oon niin turtunu ja vihanen.

toisten käytöstä ei voi muuttaa, mutta musta on hyvä ettet enää suostu meneen sinne äitilles, jospa se vaikuttais. ja hienoo että oot auttanu pikkusisaruksias, se on tärkeintä varmaan mitä voit tehdä. äitis on kuitenkin aikuinen ja sen pitäis ite tehdä päätös.

käy niin sääliks niitä sun pikkusisaruksia. mullakin on kaks veljee jotka asuu vielä kotona, ties mitä ne on joutunu näkemään. mutta ne on isällään onneks ollu viikonloppuja, uskon että miesvieraat on käyny lähinnä silloin äitillä. mutta kyllä me kaikki ollaan varmasti jotenkin menty rikki siitä miten turvatonta elämä on ollu lapsena.

viimeks muistan olleeni äitillä yötä kun odotin esikoista, ja yritin nukkua, mutta jouduin kuunteleen agressiivista känniriitaa johonkin kolmeen, ja sitten ne meni saunaan ja siellä jompikumpi kaatu vissiin, pelkäsin koko ajan että mitä siellä käy. sitten yhtäkkiä se alaston tuntematon äijä tuli avaan mun huoneen oven ja kysy oonks mä mun äiti. pelkäsin ja itkin vaan koko yön ja muistelin lapsuutta. toivottavasti mun veljet ei joudu kuuntelemaan samaa. jotkut miehet on tosin ollu pahempiakin kun tää yks, äitin pään hakkaamista seinään, uhkailuja ja teräaseita ym.

sen pitäis ite muuttaa elämänsä, jokainen vaikuttaa omilla valinnoillaan siihen, millasia miehiä ympärillä pyörii ja millasta lasten elämä on. musta tuntuu että lapset on aina tullu kakkosena meidän äitille. aina on pitäny elää hullujen alkkis-isäpuolten pelossa.
 
mulla vähä samantapanen tilanne.. mutsilla ollu sama mies jo varmaa kymmenen vuotta joka ajoittain juo paljon ja aivan liikaa, ne eroo viikoks ja sit taas yhes...asuu saman katon alla mutta miehel on oma kämppä noit eroja varten ja sillo ku sen tekee mieli muita naisia.

mä ja mun sisarukset ollaa kaikki samaa mieltä et mutsi ottaa sen takas tasantarkkaa yhest syysta, rahasta! niillä on yhteinen laps 7 v ja sehän näkee kaiken senkin kuinka isä 6 aamulla ottaa ekan ryypyn ku laps on syömäs aamupalaa, ai ku kiva ja sit joutuu kuunteleen niitten riitoja ja kuinka ne puhuu paskaa toisistaan siskolle...

vaikeeta se on mennä sanomaan että lopettaa koko touhun ku ite kokeillu mut saatii vaa kauheet haukut... kotoonta ku muutin nii olin helpottunu ku ei siellä tarvinnu olla eikä mulla juuri mitää sinne ollu tekemistäkää mut ny esikoisen synnyttyä nii oon ollu siel enemän mut mies ei oo ollu sillo kotona tai sit se on ollu selvinpäin, onneks...
 
Kaikilla näyttäis olevan samankaltaisia kokemuksia tämmöisistä asioista.

Äitini nyt ei tosiaan lähtenyt pois, vaan elelee vissiin taas täydellistä perhe-elämää. 
Hän jopa perjantaina itse avautui yhtäkkii asiasta puhelimessa.. kertoi kuinka miehestä on tullut ihan erilainen ja huomioiva.... mutta myös totesi mun jälkeen että niin kauan kun taas räjähtää.
En tiedä mitä tarkoitti sillä että kun saa raha-asiat kuntoon niin saa nähdä mitä tapahtuu.. hän on ollut ymmärtääkseni yli kuukauden saikulla tämän asian suhteen. 

Raha ratkaisee kyl todella paljon tässä suhteessa. Joskus aikoinaan mies oli sanonu äidilleni että jos meinaa häippästä parisuhteesta, niin ei tule koskaan näkemään lastaan koska hän aikoo lahjoa isänsä kanssa tuomarit ja kaikki jotta saa poikansa itselleen!! Jeps, suomessa näin ei varmasti tuu tapahtuu.

Sinänsä hyvä, ettei heille ole alkoholi ongelmaa.. eli alkoholi ei ole elämässä joka päiväistä, etenkää miehellä. Äitini nyt saattaa lonkeron juoda iltaisin, ainakin kesäisin.
Oma yritys varmasti vaikuttaa asiaa, koska on niin paljon asioita hoidettavana - eikä ne sujuisi alkoholin vaikutuksenalaisena.
 
se on hankalaa ku on rahat mukana pelis et ne vaikeuttaa mut pahin on just alkoholi et hyvä ettei sun äidil ja sen miehel oo mitää sellasii ongelmii kaiken lisäks...
 
Minun äidilläni ja hänen miesystävällään on melko samanlainen tilanne, joskin ei niin paha kuin tuo. :( Mies on juoppo, äidin rahojen perässä. Äitini käy tansseissa tosi useasti, ja jos muiden kanssa tanssii, on hänellä aina "uusi mies". Mies on uhannut polttaa talomme ja äitimme auton. Mutta joka kerta eron jälkeen, 2 kk, he ovat taas yhdessä. Olen monesti sanonut ettei tuossa ole järkeä mutta ei äitini osaa olla irti siitä miehestä. Ja tämä mies on myös kosketellut minua aiemmin kun asuin vielä samassa taloudessa äidin kanssa ja kerran suuteli jopa niskaani kun harjasin hiuksia. Silloin sanoin että nyt näpit irti tai lätty lätisee. No se loppui siihen mutta äijä siirtyi siskooni. Sekin loppui sitten siihen kun siskoni sanoi suoraan. Äiti ei uskonut sanaakaan mitä sanoimme. Lastani en vie lähellekään sitä miestä IKINÄ! 

Ja toivottavasti tuon tilanteen saa jotenkin hallintaan, koska ne todellakin saa traumoja aikaan. :(
 
Pakko kommentoida tähän sen verran, että koska tilanteesta kärsii myös pikkuveljesi, niin ottaisin ensisijaisesti ja mahdollisimman pian yhteyttä lastensuojeluun! Aikuista ei voi pakottaa lähtemään suhteesta, mutta LASTA ON SUOJELTAVA! Lastensuojelun tehtävänä on selvitellä tilannetta kotonasi ja auttaa ja tukea äitiäsi lapsen kasvatuksessa. Moni varmaan pitää lastensuojelua "mörkönä", joka vie lapsen vanhemmiltaan pois, mutta näin ei ole kuin äärimmäisissä tapauksissa.. Lastensuojelun tehtävänä on myös ennaltaehkäistä tilanteita, joissa lapsi jouduttaisiin viemään vanhemmiltaan. Huostaanotto on se viimeinen vaihtoehto! Joten rohkeasti ota yhteyttä kotikuntasi/ äitisi kotikunnan sosiaalityöntekijään, kerro tilanteesta ja huolestasi pikkuveljeäsi kohtaan. Halutessasi voit tehdä ilmoituksen myös nimettömänä, mutta uskon, että äitisi vielä tulee kiittämään sinua. Pikkuveljesi ainakin. 
 
Takaisin
Top