Moikka,
Täällä jaksellaan taas vähän huonommin. Tai no, paremmin jos vertaan eiliseen. Kirjoittelin johonkin toiseen ketjuun, että kävin eilen taas klinikalla. Piti aloittaa Letrot, mutta ei niitä aloitettukaan, sillä munasarjastani lokakuussa löytynyt kysta on edelleen siellä, eikä lääkettä voi aloittaa ennen kuin se on poissa. Ja sitä poistumista pitää vaan odotella, kystaa ei operoida. Lääkäri oli eri tyyppi kuin ennen, ja hänen tiedot minusta olivat puutteelliset ja muutekin koin koko käynnin taas aivan mielettömän turhauttavana. Lääkäri puhui minulle, kuin jollekin muutaman kuukauden yrittäneelle, vaikka meillä on yritystä jo reippaat pari vuotta takana. Aiemmin he tarjosi mulle psykologia keskusteluavuksi, mutta en sitten saanut aikaa vaikka pyysin. Otin asian eilen uudelleen esille, ja kävi ilmi, ettei heillä mitään psykologia ole, vaan kätilö, joka tarjoaa keskusteluapua. Ensimmäinen aika hänelle meni reilun parin kk päähän, että se siitä henkisestä tuesta.
Mun ympärillä kaikki on raskaana, ei esikoisten, vaan toisten tai kolmansien kanssa. Monen lapset menee jo kouluun. Ahdistaa taas ihan kamalasti. Haluaisin kolme tai jopa neljä lasta, mutta kun vuodet vierii, se vähentää aina lukumäärää, ja voi olla, etten saa yhtäkään. Jos jotain hyvää hakee, niin viime aikoina nämä pettymykset on lähentäneet mua ja miestä.
Oletteko muuten koskaan miettineet sijaissynnyttäjän käyttöä? Joskus vuosia sitten luin Matkalla Perheeksi-blogia, missä suomalainen pari sai kaksoset sijaissynnyttäjän avulla Jenkeissä (pariskunnan naisella ei ole kohtua). Suomessahan tuo ei ole tällä hetkellä mahdollista. Asiasta oli myös juttu jossain Iltalehdessä, että ruotsalaisfirma tarjoaa sijaissynnytys mahdollisuutta esim. Thaimaassa. Täytyy sanoa, että nämäkin vaihtoehdot alkaa näyttää jo houkuttavilta.. Mutta homma kaatuu ajatuksen tasolla jo hintaan - se on tosi kallista. Leikittelen ajatuksella silti...
