Helsingin ensiodottajat

Jantunen

Silmät suurina ihmettelijä
Moikka! :)

Oisin tiedustellu onko helsingissä ketään maalisodottajaa jolle lapsi on ensimmäinen sekä itselleen että koko ystävä piirille. Itse olen 28 vuotias ja olen jotenkin onnistunut saamaan sellaisen ystävä porukan ettei kukaan ole vielä lapsia tehnyt :D nyt siis aion ensimmäisenä hypätä syvään päähän. Myöskään sisaruksilla, omilla eikä miehen ole lapsia. Millasia fiiliksiä teillä on? Pelottaako? Tuntuuko että on vähän "yksin". Itse havahduin näihin tunteisiin viimeisen viikon aikana. Nyt rv 12+2
 
Moikka Jantunen! Ja jep Alunperin Helsingistä ja parin viikon päästä muutamme sinne kotiseuduille takas. Myöskin ensiodottaja ja 28-vuotias:) Jos mietin liikaa kaikkea niin ehkä vähän ahdistaa. Et oo ainut epävarmuuden tai ahistavien fibojen kans. Varmasti kaikki raskaana olleet ja olevat tietää, että epävarmuus kuuluu koko hommaan.

Itse huomasin tossa hiljattaen ku oon hetkittäin ihan masiksissa ja jotenkin pirun herkkä kaikelle. Poikaystävä väistelee ilmassa lentäviä esineitä ja toisena hetkenä poraan makkarissa.. Onko sun mies millainen? Osaako hän tukea sua?

Mulla toi toinen puoliskoinen on syy miks mun olo on jotenki tosi turvallinen ja luottavainen tulevaan, noista mielialanvaihteluista ja huolimatta.
 
Muokattu viimeksi:
Nää on ehkä just niitä asioita mistä vähemmän puhutaan. Tietenkin oon myös tosi ilonen ja onnellinen :) sitä
Yhtä äkkiä havahtu kaiken onnen keskellä että eihän sitä tiedä oikeen mistään mitään :D sen takia on ehkä hyvä olla täällä foorumilla niin pääsee lukemaan toisten kokemuksia.

Mies on tosi paljon tukena ja kuuntelee. Kestää myös mun itkupotku raivarit :D
 
Takaisin
Top