Helmikuun höpinät
- Ketjun aloittaja KoBe
- Aloituspäivämäärä
hui
Mievaan9292
Satasella mukana keskusteluissa
Kaikki on hyvin ja ollaan jo kotiuduttukkin :)
Juulijulia
Piirimestaruustason postaaja
Onnea!! :)
piitu17
Jostain jotain jo tietävä
En nyt tiedä minkä otsikon alle tää kuuluisi, mutta laitan nyt tänne. Siis hyvät neuvot kalliit! Mulla on enää viis päivää töitä ennen mammaloman alkua (huh), mutta nytkin jyllää vaan työjutut päässä ja stressaa. Viime viikko oli töissä tosi raskas, pitkiä päivä ja henkisesti hankalaa. Olen jo muutenkin stressaamiseen taipuvainen, mutta huh miten nää raskaushormonit pistää vielä kahta kauheemmin aivot jylläämään! Työkaveri tokaisi perjantaina, että hei stressi ei oo hyväks vauvalle, ja joo niin ei, mut miten tän saa pois päältä? Eli siis kysymykeni on: Oisko kellään hyviä vinkkejä, miten esim. näin nukkumaan mennessä sais stressaavat ajatukset nollattua ja pään tyhjäksi? 
Vaahtokarkki
Silmät suurina ihmettelijä
Kuulun ite tonne helmikuisten puolelle, mutta käyn täällä aina lueskelemassa teidän maaliskuistenkin juttuja. Kuulosti piitu17 niin tutulta tuo sun tilanne, että pakko kommentoida. Ite tein viimeiset viikot ennen äippälomaa ihan täysillä töitä, enkä tosiaankaan ehtinyt tai jaksanut miettiä mitään muuta. Illalla vaan kaaduin sänkyyn, enkä sitten välttämättä saanut edes nukuttua, en ainakaan tarpeeksi. Tilanne oli lääkärillä tiedossa ja olisin saanut pyytäessäni sairaslomaa. Halusin kuitenkin hoitaa kaikki työt alta pois jos vaan suinkin jaksan, ettei sitten lomalla tarvitse miettiä. Mulla auttoi tieto siitä, että työpäiviä on vain rajallinen määrä jäljellä ja toisaalta mahdollisuus saikkuun. Kun loma sitten alkoi, työasiat unohtui aivan käsittämättömän nopeesti ja stressi loppui kuin seinään. En tosiaankaan sano, että kannattaa itseään yli omien rajojen venyttää, mutta itse tiedät parhaiten mitä jaksat ja mene lääkärille jos yhtään siltä tuntuu! Tsemppiä!En nyt tiedä minkä otsikon alle tää kuuluisi, mutta laitan nyt tänne. Siis hyvät neuvot kalliit! Mulla on enää viis päivää töitä ennen mammaloman alkua (huh), mutta nytkin jyllää vaan työjutut päässä ja stressaa. Viime viikko oli töissä tosi raskas, pitkiä päivä ja henkisesti hankalaa. Olen jo muutenkin stressaamiseen taipuvainen, mutta huh miten nää raskaushormonit pistää vielä kahta kauheemmin aivot jylläämään! Työkaveri tokaisi perjantaina, että hei stressi ei oo hyväks vauvalle, ja joo niin ei, mut miten tän saa pois päältä? Eli siis kysymykeni on: Oisko kellään hyviä vinkkejä, miten esim. näin nukkumaan mennessä sais stressaavat ajatukset nollattua ja pään tyhjäksi?
piitu17
Jostain jotain jo tietävä
Kiitos Vaahtokarkki vastauksesta! :) Täytyy vaan koittaa parhaansa mukaan nollata pää ennen nukkumista ja muistaa, että parhaansa sitä yrittää ja enää viis päivää jäljellä. Mullakin päällä jotenkin just se, että tiedän, että ei oo pakko kaikkee jaksaa, mutta haluaisin kovasti saada aikaseksi nätin "paketin", jonka voi hymyssä suin antaa sijaiselle eteenpäin. :)
En nyt tiedä minkä otsikon alle tää kuuluisi, mutta laitan nyt tänne. Siis hyvät neuvot kalliit! Mulla on enää viis päivää töitä ennen mammaloman alkua (huh), mutta nytkin jyllää vaan työjutut päässä ja stressaa. Viime viikko oli töissä tosi raskas, pitkiä päivä ja henkisesti hankalaa. Olen jo muutenkin stressaamiseen taipuvainen, mutta huh miten nää raskaushormonit pistää vielä kahta kauheemmin aivot jylläämään! Työkaveri tokaisi perjantaina, että hei stressi ei oo hyväks vauvalle, ja joo niin ei, mut miten tän saa pois päältä? Eli siis kysymykeni on: Oisko kellään hyviä vinkkejä, miten esim. näin nukkumaan mennessä sais stressaavat ajatukset nollattua ja pään tyhjäksi?
Kieltämättä vaahtokarkki jo sanoikin asiat aika hyvin. Mä ite olin viimeset pari viikkoo myös erittäin stressaantunu ja lähinnä töistä kun pääsin en jaksanu kuin maata. Mies oli mulla tukena loppumetrit ja teki ne pari ruokalajia jotka osas ja huolehti koirat. Samaa mieltä oon vaahtiksen kanssa myös siitä et kun äippäloma viimein alko, stressi loppui parissa päivässä
Mulla oli niitä omia juttuja yöaikaan mitkä autto nukahtamaan: Sit jos uni ei tuu ni vaan valvomaan ja lukee vaikka vau-foorumia, sit kun silmät luppasee ni heti sänkyyn. Toinen oli ruoka, maito auttaa mulla ainakin saamaan unen päästä kiinni. Yks asia kans mikä autto ni mies tuli "nukuttamaan", otti takaapäin syleilyyn ja siinä purin kaiken sanoin ja äkkiäkös sitä nukahtikin. Mulla on unettomuuden kanssa ollu ongelmia aikoinaan ja sillon opettelin monta kuukautta sitä nukahtamista eri keinoin, et jos nyt et löydä niitä keinoja mitkä sinua auttaa, ni en ihmettele. Tsemppiä kovasti loppumetreille ja jos ihan oikeasti et jaksa, kannattaa sitä sairaslomaa miettiä vaihtoehtona. Toinen on et sinne sänkyyn ei kannata työasioiden kanssa mennä. Sit vaan ylös ja muuta touhuamaan :)
Lavena
Oman äänensä löytänyt
Vähän samoilla fiiliksillä olen minäkin: viikko äippäloman alkuun ja tuntuu työpäivät kyllä tosi raskailta ja niin kroppa kun mielikin tuntuu aika raskaalta ja öistä on tullut katkonaisia. Ollaanhan tässä jo aika pitkillä viikoilla ja varmaan sekin vaikuttaa, että tietää loman olevan jo lähellä. Samaan aikaan on iskenyt tämä pesän rakennus- vimma (lue: miljoona asiaa mitä pitäisi tehdä tai hankkia tai selvittää ennen kuin vauva tulee)..ja ehkä sitä mieli alkaa hiljalleen lähestyvään synnytykseenkin valmistautumaan.
On kyllä lohduttavaa kuulla, että muitakin samoin tuntevia on ja myös se, että lomalla saa stressin pian hellittämään.
Tsemppiä viimeisiin työpäiviin!
On kyllä lohduttavaa kuulla, että muitakin samoin tuntevia on ja myös se, että lomalla saa stressin pian hellittämään.
Tsemppiä viimeisiin työpäiviin!
Ootteko ajatellu käydä hieronnassa tai osteopaatilla tj tässä loppumetreillä?
Kävin yhessä synnytysvalmennuksessa ja se täti oli sitä mieltä, että ehottomasti osteopaatille ennen synnytystä.
Ja kaveri sai vauvan marraskuussa ja ne käytti sitä vauvaa osteopaatilla kun se itki niin paljon ja sen itkut kuulema loppu siihen kun laitettiin lapa paikoilleen (tosin lapsukainen alkoi olla 3kk muutenkin siinä kohin).
Että onko siinä mitään taikaa vai ei? Itellä ei ole selkäkipuja ja liitoskivut yms on ihan siedettäviä ja kertovat vain paikkojen löystymisestä, mikä on hyvä juttu ja synnytykseen luonnollisesti valmistavaa. Mammajumpassa tehdään kaikkia liikkeitä jo itsekin, millä paikat availlaan ja vetristellään.
Kävin yhessä synnytysvalmennuksessa ja se täti oli sitä mieltä, että ehottomasti osteopaatille ennen synnytystä.
Ja kaveri sai vauvan marraskuussa ja ne käytti sitä vauvaa osteopaatilla kun se itki niin paljon ja sen itkut kuulema loppu siihen kun laitettiin lapa paikoilleen (tosin lapsukainen alkoi olla 3kk muutenkin siinä kohin).
Että onko siinä mitään taikaa vai ei? Itellä ei ole selkäkipuja ja liitoskivut yms on ihan siedettäviä ja kertovat vain paikkojen löystymisestä, mikä on hyvä juttu ja synnytykseen luonnollisesti valmistavaa. Mammajumpassa tehdään kaikkia liikkeitä jo itsekin, millä paikat availlaan ja vetristellään.
Tähtityär
Piirimestaruustason postaaja
Kävin joskus rv 33-34 aikaan osteopaatilla. Entuudestaan ei mitään kokemusta, mutta mulla oli iskias-tyyppistä kipua ja siihen eniten hain apua. Pari päivää osteopaatilla käynnin jälkeen oli vielä kipua ja sitten katosi. Liitoskivut jäi, ehkä vähän lievempinä, mutta niihin en uskonutkaan, että voi nivelten asennoilla erityisemmin vaikuttaa.
Multa osteopaatti löysi siis selkärangasta ja lantiosta useita kohtia, jotka olivat vinksallaan. Suositteli tulemaan uudelleen synnytyksen jälkeen, koska silloinkin tulee yleensä virheasentoja, jotka kannattaa korjauttaa pois.
Multa osteopaatti löysi siis selkärangasta ja lantiosta useita kohtia, jotka olivat vinksallaan. Suositteli tulemaan uudelleen synnytyksen jälkeen, koska silloinkin tulee yleensä virheasentoja, jotka kannattaa korjauttaa pois.