Helmikuun höpinät

Eläimet on kyllä niin ihania.
Meillä on kotopihassa muutama hevonen. Tammamme on kantava, ja se ihan selvästi huomaa, että samassa veneessä ollaan molemmat. Myös yksi lapsiheppa käyttäytyy paljon kiltimmin ja ystävällisemmin minua kohtaan kuin aiemmin :)
 
Liia, meilläkin on hevosia muutamia omassa pihassa. Niistä en ole vielä huomannut eroa. :grin Oletko Lia miettinyt miten hommat toimivat ollessasi viimeisilläsi?

Tuttavani kysyi kuullessaan raskaudestani, että olenko miettinyt mitä teen hevosille. Olin ihan, että mitä..mitä niille pitäisi tehdä?! :eek: Meidän poninkokoiset hevoset ovat täysin puskalemmikkejä. Liikutuksesta ei ole paineita joten en keksi suurta muutosta niiden elämässä juuri ollenkaan. :) Hyvä vain, että minä pysyn talikko kädessä liikkeellä. :wink
 
Meillä ei koira ole reagoinut mielestäni mitenkään, mutta kissa on aivan kuin eri kissa! Meidän kissa on ollut hyvin arka ja omapäinen. Kyllä se on syliin ennenkin tullut, mutta viihtynyt siinä vain hetken. Nyt se pomppaa syliin heti kun istun sohvalle ja makoilee sylissä vaikka kuinka kauan. Sen on pakko aistia jotain...
 
Mulla on täällä hassu tilanne kun otin meille kaverin kissan väliaikaismajoitukseen ennen kuin kaveri löytää kämpän johon saa ottaa kissan. Luultavasti se kämppä löytyy pian eli maaliskuussa. Kissa oli hylätty ihan kylmimpien pakkasten aikaan ulos pahvilaatikossa ja kaveri pelasti siis tämän kissapolon aluksi kotiinsa.

No nyt kun kissa tuli meille niin aika pian siitä näki että se on raskaana :). Ja kun se on raskaana niin se haluaa huomiota koko ajan ja pyrkii lähelle. Joskus olen nähnyt että ihan kuin se itkisi kun sen silmät kostuu. Silläkin taitaa olla raskauskipuja. Minulla on myös oma kissa joka on miespuolinen ja tämä uusi kisu on ottanut elämäntehtäväkseen hankkia pennuille isäpuolen. Se seuraa kuin hai laivaa minun uroskissaa. Joskus se on onnistunutkin pomppaamaan samaan laatikkoon sen kanssa ja ottanut sen halausotteeseen.

Yksi ranskalainen kaverini joka tietää raskaudestani on kauhuissaan että minulla on jopa kaksi kissaa kun olen raskaana. Hän pelkää että saan toksoplasman. Aloin kyllä käyttämään muovikertakäyttöhanskoja kissanvessan puhdistukseen heti kun sain tietää olevani raskaana. Saa nähdä kuinka monen päivän kuluttua täällä vipeltää pikku kissanpentuja kun tuo mamakissa on aika paksuna jo.
 
Apua, kissanpennut on jotain niin suloista! mmmustikalla riittää sitten vipellystä.

Se on kyllä ihmeellistä, miten eläimet aistii ihan eri tasolla kuin ihmiset. Tuttava kertoi, että raskauduttuaan kissa haisteli pitkään vatsaa, eikä ennen sitä ollut sellaista tehnyt.

Sent from my GT-N8000 using Vau Foorumi mobile app
 
Tsemppiä ja voimia Jadesiru.
Kaikilla lapsilla on tarkoituksensa. Toivottavasti keskustelu menee hyvin ja rakentavasti!

Sent from my GT-N8000 using Vau Foorumi mobile app
 
Tsemppiä Jadesirulle, tuuthan kertomaan miten meni!

Laalaa, en ole kauheasti miettinyt vielä. Varmaan se kaatuu isännän niskaan, jos joutuu jossain vaiheessa tyyliin vuodelepoon. Muuten kyllä yritän tehdä mahdollisimman pitkälle tallihommat itse, kun se on kuitenkin hyvää hyötyliikuntaa itselle, ja talikkoterapiahan on ihan parasta :wink Me asutaan niin keskellä-ei-mitään, että muita innokkaita apulaisia ei yksinkertaisesti ole.
Mulla on kolme hevosta, liikutuksen suhteen ei ole juurikaan paineita, kun tosiaan on tuo siitostamma, sitten on yksi pihankoristelemmikkiponi ja yksi sen verran nuori vielä, että saapi lomailla sitten kun on tarvetta. Sitä on vasta vähän ajettu, niin kai sitä voi vielä jonkinlaisen mahan kanssa koppakärryihin könytä :)
 
Miten muilla oireilut? Ittellä pahimmat ollu väsymys ja ruokahalun muutos, kun syö ei oikeen jaksa/maistu paljoa mutta pian on taas nälkä ja tämmöseltä ei kyllä nälkä oo ikinä tuntunu! Herään välillä yölläkin siihen.
Lisäks oon saanu muutaman pahan migreenikohtauksen puolentoista viikon aikana, toissapäivänä iski lenkillä. Alko näköhäiriöllä, semmosta sahalaitaa joka paheni niin pahaks etten nähny eteeni. Luojan kiitos löysin vapaan taksin jolla menin kotiin. Soitin sairaalaan ja kysyin neuvoa ja sinnehän ne käski mennä päivystykseen. Tutkimusten jälkeen lääkäri totes että joillain saattaa raskauden aikana puhjeta migreeni.. Pelottava kokemus ja pelottaa millon se iskee uudestaan!
 
Mulla on myös ollu migreeni riesana vuosia, toivon todella että häviäis tän raskauden myötä kun niinkin voi käydä. Kun ei sitten taas kipulääkitystä saa käyttää niin paljon kun on tarvis vaan ne migreenikohtaukset on vaan kestettävä... Toivottavasti ei tule työaikana. Mulla on toi niin paha, et on myös estolääkitys käytössä päivittäin, sitä saan onneksi käyttää edelleen.
 
Oireina on mulla päällimmäisenä kans väsymys, mutta ruokahalu on melkein olematon. Nälkää en tunne ja pitäisi muistaa syödä, ongelmana vain ettei mikään maistu. Normaalisti ei ruuan suhteen ole ollut mitään ongelmia. Jano kuitenkin tuntuu olevan jatkuvasti ja sitä mukaa saa myös juosta vessassa. Öisinkin olen heräillyt juomaan/vessaan. Väsymys vaivaa melkein kaiken aikaa, tänään mökillä käydessä olisi tehnyt mieli nukahtaa paljuun. Päiväunetkin tulee nukuttua mahdollisuuksien mukaan. Outoa että aamuheräämiset eivät tunnu pahalta, yleensä ennen kymmentä en edes herää ilman herätyskelloa...

Nadjaana29, tuo migreeni kuulostaa ikävältä :/ toivotaan että jäisi vain tuohon kertaan.
 
Jenniina kiitos, juu toivotaan! :)

Mites muuten seksin harrastaminen? Meiät on nyt 2 kertaa pelästyttäny verenvuoto seksin jälkeen, tänään oli runsaampaa kun viimeks joten päädyin soittamaan päivystykseen jossa rauhottelivat että normaalilta kuulostaa. Mutta jos pahenee niin huomenna äitiyspolikle Eikä tuo vuoto sitten kestänyt kun puolisen tuntia ja oli niukkaa loppujen lopuks mutta heti kun näkee vähänki verta niin pelästyttää toden teolla! Aika varmasti johtu limakalvoista. Päätettiin pidättäytyä ainakin maanantaihin asti kunnes ollaan käyty varhaisultrassa ja tiedetään missä mennään :)
 
Heippa, kai minäkin uskaltaudun kirjoittamaan. :) Reilu viikko sitten plussattu, ja arvio viimeisten kuukautisten perusteella olisi, että rv 7+0 olisi nyt. On vaan niin vaikea uskoa, että se todellakin olisi totta, oikeastaan heti ensiyrittämällä tärppäsi. Jos kaikki menee hyvin, niin tämähän olisi ihan unelmien täyttymys, minä kun halusin ensin häät ja sitten mahdollisimman pian raskaaksi, ja nyt näyttäisi siltä, että noin viikko ennen häitä olisi ollu hedelmöitys. :wink Kauhean vahvoja oireitakaan ei ole, joten tuntuu hassulta.

Noista lemmikeistä kun on ollut juttua, niin meiltä löytyy kolme koiraa; kaksi pikkukoiraa ja yksi isompi. Koirat ovat kyllä käyttäytyneet vähän pöhkösti pari viikkoa, vaikka vaikea sanoa, johtuuko se nyt varsinaisesti siitä, että olisivat aistineet raskauteni... Pikkukoirista narttu nimittäin käyttäytynyt kuin olisi juoksuja aloittamassa, merkkailee ja nylkyttää toista pikkukoiraa (joka on eunukki). Ja isommalle koiralle ovat pikkukoirat ehkä vielä tavallista kipakampia.
 
Ensimmaiset merkit muistuttivat menkkakipuja. Sitten tuli rintojen arkuus ja ylitsepaasematon vasymys. Ja etominen. Viikolla seitseman alkoi varsinainen pahoinvointi ja se jatkuu edelleen viikolla 8... Tietenkin tiesin, etta raskauteen liittyy pahoinvointia, mutten jotenkin ollut ajatellut, etta se jatkuu lapi paivan. Ruokaa en saa juurikaan syotya, himoan sitrusjuomia, hedelmia ja patonkeja, mutta sitten kun syon alkaa taas oksettaa. Ruoka noin yleensa ja useimmat hajut myos yokottavat. Oiset vessareissut ovat jo jokaoisia ja sen jalkeen usein makaan sangyssa pahoinvoinnin kourissa. Apua, toivottavasti tama tasta paranee.

Elama on talla hetkella sita, etta olen jo etukateen miettinyt mihin oksennan toissa (koulussa), kaupungilla tai kavelylla, jos en ehdi vessaan saakka. :) Mieheni on ihana ja auttaa kaikessa, ONNEKSI, ja kissani tuntuu vaistoavan jotain, koska se liimautuu kylkeeni.

Raskauden onnea odotellen!
 
Jadesiru!
Akoi yhtäkkiä vaivaamaan, miten sun kävi kun kerroit lapsesi isälle.. ? Toivottavasti kaikki on hyvin.
 
Takaisin
Top