Helmikuun höpötyksiä

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Evy80
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
E

Evy80

Vauhtiin päässyt keskustelija
Jaahas se ois taas kuu vaihtunu!!!!

Kevättä kohti mennäää......

Täällä Ylläsjärvellä on pakkasta reippaasti yli 20 (taitaa jossain muualla päin olla enenmmänkin) joten poika nukkuu vaunuissa sisällä kun ei ulkona voi nukuttaa ja sänkyy ei suostu nukkumaan.

Kyllä on kivaa ollut lomailla koko perheen voimin! Konttausharjoitukset jatkuu ja samoin tukea vasten nousemisen harjoittelu.
 
meillä vaasassa pakkasta ollut enimmillään -24, porukoilla jalasjärvellä oltiin niin pakkasta oli pitkin päivää minimissään -32.. onneks on vähän vähemmän täällä rannikolla.

meillä poika nousee konttausasentoon ja ylös tukea vasten. päästää myös irti ja on pari askeltakin ottanut ilman tukea. aika lailla tuen varassa kävelee.. ja ryömimisen on aloittanut todenteolla myös..

mää haluan pihalle täältä sisältä, mutta jos ens viikolla sitte kun lauhtuu :)
 
Meillä on nyt viikon ajan kestäneet nuo seisomisharjoitukset. Enää nuo tuetta seisomiset ei ole edes vahinkoja, kun poika selvästi testaa omia taitojaan. Lisäksi tuo on taputtanut vähän väliä koko päivän :D Mä oon monta viikkoa koittanut "opettaa" taputtamista, ja nyt tuo näyttää tajunneen miten se tapahtuu! Yhtään poika ei viitsisi olla enää konttausasennossa, kaikki liikkuminen pitäisi päästä tekemään seisaaltaan..  Lisäksi uusin hauska juttu pojan mielestä on erinäisistä paikoista roikkuminen. Eli tuo ottaa kiinni mm. keittiön pöydänreunasta ja nostaa jalat irti lattiasta! Vähänkö se on vaarallisen näköistä touhua!

Hauskaa oli, että taisin alkuviikosta kirjoittaa, ettei poika ole sanonut meidän kissan nimeä. Noh, se oli varmaan sama päivä, kun tuo näki kissan tulevan sohvan takaa ja kutsui sitä nimeltä ihan selvästi tunnistettavasti :) Isiä ja äitiä odotellaan vielä, kissat ja koirat on kiilanneet edelle :D Äitiä poika huutaa hädässä ja peloissaan, mutta ei muuten.
 
Hihii, meillä kävellään ilman tukea noin 10 askelta ja seisoskellaan noin puolta minuuttia paikoillaan ilman tukea. :)
Kauheen nopeesti tää liikkuminen on nyt edennyt...
Viime viikolla poika oppi taputtaan käsiä yhteen ja nyt se taputtaa koko ajan ihan into piukeena aina kun on hyvällä tuulella. Ja sanoo "äitiiiii" ja "kakka" ihan oikein ajoitettuna.

Siinä hyvät uutiset, tässä huonot. Kokeiltiin toissapäivänä ja eilen kesäkurpitsasosetta ja huudettiin koko viime yö ilmavaivojen kourissa ja sit nousi korkea kuumekin ja oksenneltiin. Kerran annoin panadolia. Sit aamulla kun sai nukuttua 3 tuntia putkeen, niin heräs pirteenä ja ilosena, väänsi kauheet kakit ja sen jälkeen ollut täysin vaivaton ja normaalilämpönen. Ilmeisesti se kesäkurpitsa vaivas masua niin paljon et kuume nous siitä, koska ei oo nuhanenkaan eikä oo hammasvaivan näköstä nyt ollenkaan...

Meillä oli miehen kanssa ihan hirvee riita sit viimeyönä kun oltiin molemmat nii väsyneitä. Aloin miettiin ihan oikeesti et haluunko mä enää ton ihmisen kanssa lisää lapsia kun se on noin räjähtelevä ja kiroilee huutaen päin naamaa ilman syytä vielä vauva sylissään... No, ne oli väsyneen ajatuksia ja ei me tänää enää olla riidelty, tosin ei juuri puhuttukaan. Puuh, miks ihmissuhteet on joskus vaan niin ...... vaikeita...

Parin viikon päästä meil on sit allergiapoliaika, saa nähdä koska saadaan lähetettä ravitsemusterapeutille tai aletaanko joku rotaatiosiedätys (eli tyyliin joka viikonpäivänä annetaan teelusikallinen eri ruoka-ainetta)..
 
Piti viel tosta liikkumisesta sen verran, että ei ryömi enä ollenkaan ja konttaaminenkin on jo harvinainen näky. Pääasiassa siis kävelee tukee vasten seinistä ja huonekaluista ja äitin&isin jaloista tukee ottaen. Musta tuntuu et kuukauden päällä täällä kävellään jo täysin ilman tukee tai ainakin alle vuoden ikäsenä se tulee tapahtuun. Enpä ois tätä osannu odottaa 5kk sitten ollenkaan.

Niin näköjään odottamattomia edistyksiä tapahtuu, niin ehkä meillekin löytyy joskus se joku muukin ruoka ku Neocate ja voidaan istuu pöydän ääressä syömässä yhdessä. Sitä mä niin odotan et syömisestä tulis sellanen sosiaalinen tapahtuma. Raukkaparka aina katselee kuola valuen ku mä tai mies syödään jotain. Ihan ku miettis et anna pliis vähä mullekin, miks mä en saa.... Jotenkin en halua laittaa tota poikaa hoitoon minnekään, ennen ku sillä on vaikka ees 3 kiinteetä ruokaa löytynyt.
 
Teillähän Vesimeloni on laitettu hösseliks kehityksessä :)
Ja samaa mieltä, ihmissuhteet hetkittäin hankalia. Meillä varsinkin minä olen väsyneenä, etenkin keskellä yötä, hyvinkin kiukkuinen...välillä oikein itteekin kauhistuttaa. Mutta onneks neet on vaan tilapäisiä "tussahteluita". Ja mieskin on melkosen hyvin ollu ymmärtäväinen.
Tiedä sit onko se tää väsymys vai mikä mut oon ollu viimeaikoina sellanen kestokänkkis... Tylsää, etenkin isännän kannalta.

Meillä ei vielä yritystäkään että sanottais jotain järkevää... Mutta eiköhän meilläkin jossain vaiheessa puhua pölpötetä, kyllästymiseen saakka :)
Tavaroita on alettu pinoomaan ja laitteleen esim ämpäriin.

Käytiin pe ostamas mummin autoon turvaistuin, ja tietty sit putiikista tarttu mukaan kaikkee mutaakin kivaa. Löysin  sellasen semihienon hoitolaukun, toimii samalla korokepenkki-syöttötuolina. Haussa oli sellanen tuoliin laitettava kankainen "pussukka", onneks ei löytyny niin tarttu tollanen mukaan. Ja poitsulle ostettiin palju, sellanen mis saa istua. Ei oo viel käyttöön päässy.
 
Tänään, noin vuoden tauon jälkeen eka työvuoro takana, ilta. Ja täytyy sanoo ettei tuo nyt hassumpaa ollut, töissä oli nyt rauhallisempi ilmapiiri. Isukki vietti laatuaikaa pojan kans, ja niillähän oli mennyt erinomaisesti! Poika kun on ollut n viikon kipee, meiningillä äitiäitiäiti, niin hieman jänskätti kuin käy... Seuraava kerta olis torstaina. Mutta niin hyvä fiilis ku töissä oli kivaa (jos nyt niin voi sanoo), ja kotona näillä oli menny hyvin. Harvemmin näin pitkää aika ovat olleet keskenään.

Tuo palju, pariin kertaan testattu. Ja se on hitti! Poika melkos pitkään siinä istuskelee, ihmettelee leluja ja loiskuttelee vettä.
 
Hienoa sanko, että töiden aloitus on sujunut noin hyvin :)

Meillä on yövieroitus alkanut paremmin kuin hyvin. Olin viikonlopun äitini luona ja nukuttiin kolmistaan mummin parisängyssä (mummi, poika ja minä). Ekana yönä imetin pojan kerran, kahtena jälkimmäisenä en kertaakaan. Itkut/kitinät kestivät vain pari minuuttia kerrallaan! Viime yönäkin herättiin kitinöihin vain kerran! Nyt on sitten edessä tulikoe, kun ensi yö nukutaan taas kotona. Toivottavasti hyvä suuntaus ei muutu.. Miehellä on viikon päästä talviloma, joten sitten jatketaan tätä ihan täysillä, vaikka nyt muutama yö ei onnistuisikaan (toivotaan kuitenkin, että onnistuu!)
 
Voi joku on jo aloittanut työt.... mä kaipaan töihin, mutta olen vielä tämän vuoden kokonaan kotona koska nuo työt on tosiaan 500km päässä ja en raaski vielä poikaa jättää isän vastuulle kokonaan :)

Meillä on ruvettu nyt konttaamaan ja nousemaan esineitä vasten seisomaan, tuntuu et toi kehitys on huimaa tässä 9kk kohalla, melkeimpä päivittäin tulee uusia juttuja, kivaa!

Me siirrettiintänään poitsu nukkumaan omaan huoneeseen, kun isukkia häiritsee poitsun yöheräilyt (joutuu herään jo 5 maissa töihin), kun en suostu joka kitinää tissillä vaimentamaanemoticon
josko nyt päästäs tohon yhteen tissitykseen yössä.
 
Onneks tää töihinpaluu tapahtuu tälleen pehmeesti, keikkaluontosesti. Ei musta olis vielä palaan vakinaisesti töihin. Etenkin kun yöllä heräillään, toinen on vielä niiiiin pieni. Ja ennenkaikkea ei ole pakko.

Kertokaahan kuinka tuo yövieroitus onnistuu / tapahtuu käytännössä?
Meillä tankataan edelleen 2 kertaa yössä. Vois kait yrittää nukuttaa ilman tissiä takas uneen mutta... Ja nyt kun ollaan oltu reilu viikko kipeinä, räkätauti, niin on pääsääntösesti nukkunu mietin sängyssä. Nukahtaa omaan sänkyyn, sit kun herää - tissille ja nukahtaa - eipäs useinkaan enää jatka unia omassa sängyssä. Ja aamusemmalla hamuaa itte tiensä tissille. Mutta kunhan rään tulo lakkaa niin vois yrittää vierottaa.
 
Meillä vieroitus onnistui niin helposti, että vähän epäilyttää edes kirjoittaa siitä, ettei tilanne muutu :D Oltin siis viikonlopun äitini luona, ja nukuttiin kolmistaan (minä, poika ja äitini) parisängyssä. Poika nukkui kuitenkin mummin vieressä, mun ja pojan välissä oli tyyny. Mummi sitten rauhoitteli pojan yöllä. Kotona jatkettiin samaan malliin, ja nyt me ollaan nukuttu 4 yötä täysin ilman yömaitoa.

Yleensähän näissä kai suositellaan, ettei äiti nuku samassa huoneessa, jotta lapsi ei haista maitoa. Meillä mun läsnäolo ei sittenkään näytä haittaavan, mutta yörauhoitteluja en hoida nyt kotonakaan. Poika siis nukkuu meidän välissä. Todettiin, että rauhoittaminen tapahtuu helpommin ja nopeammin, kun poika on siinä vieressä eikä omassa sängyssään. Poika on myös sellainen viereenkäpertyjä, joka kaipaa paljon läheisyyttä yöllä.
 
Ai niin, munhan piti täällä vielä valittaa: mun alko MENKAT! Mä en kestä, mä en tykkää näistä! Ja mä niin aattelin ettei niitä tule vielä, mähän imetän edelleen!AAAAAARRRRGGHHHH!!!! 

Kylläpä helpotti, kiitos. emoticon 
 
Minä myös edelleen imetän ja menkat alkoi kierrukan laiton myötä, alkuun kyllä vuosin enemmän ja vähemmän 2kk ja nyt näyttää siltä et menkat on säännöllistyneet. Pitää toivoa et kierukka lopettas ne kokonaa, kun tottu jo olemaan ilman.

Meillä kans syödään 2 kertaa yössä.... olen ajatellut kokeilla josko sais jätettyä pois/ siirrettyä ton ekan tissityksen joka tapahtuu yöllä yheltä myöhempään, nyt kun voin hyvällä omalla tunnolla yrittää saada poika nukahtamaan uudestaan ilman tissiä. Meillä poika nukkuu omassa sängyssään koko yön, en halua ottaa viereen kun en osaa ite nukkua sen kanssa.
 
Me ollaan koko perhe nukuttu enemmän tai vähemmän yhdessä viimeiset 7 kuukautta... Ei tätä näin suunniteltu, mutta mutta.. Ei  nää jutut taida aina (tai juuri koskaan?) mennä suunnitelmien mukaan. En kyllä tiedä kumpi meistä on enemmän kiintynyt yhessä nukkumiseen, minä vai poika :D

Mulla tuli tammikuun alussa teelusikallinen vuotoa, toisia "menkkoja" ei ole kuulunut. Luulen, että tuokin vuoto johtui viikon tauosta minipillereissä (pillerit loppu, tuli joulunpyhät ja sitten koko asia unohtui..).
 
Moikkamoi huhtimammat! 

Pakko myöntää että oon aika aktiivinen lukija, mutta passiivinen kirjottelija täällä. Mutta kiva kun on keskustelua aiheesta jos toisestakin. :)

Meillä yövieroitus tapahtu melkein itestään joulun jälkeen eli reilun 8kk iässä. Rupesin vaan rauhottelemaan tyttöä sylissä ilman että tarjosin tissiä. Ja kaskas, siihen se rauhottu eikä tarvinnutkaan tissiä!!! Sitä sitten jatkettiin ja totuttiin molemmat siihen. Välillä oli kyllä öitä jollon tyttö saatto olla hereillä ja katkonaisesti kitistä puoltoistakin tuntia, mutta onneks aika harvoin. Pian se tottu olemaan syömättä ja nykyään heräilee pari kertaa yössä jollon riittää vaan tutin laitto suuhun ja peiton paremmin asettelu (tahtoo potkia peiton aina sivuun). Imetyksen lopetin kokonaan kun neitonen oli 9kk. Maito oikeestaan vaan loppu ja lääkärikin kehotti sen lopettamaan koska uus vauva asustelee jo masussa ja vaatii sekin oman ravintonsa. Eli en tiedä oliko maidontuotannon hiipumisella osuutta myös yösyöttöjen loppumiseen, toisaalta sillon just maitoa tuli parhaiten.

Onko huhtimammoissa muuten vielä muita jotka olis uudelleen raskautuneet?! ;)

Sanko: Tsemppiä töiden alotukseen. Kuulostaa kivalta että voi noin kevyesti alottaa tässä vaiheessa. :) Miettikääpäs esim. Amerikan mammoja kun siellä ei äippälomista oo tietoakaan, töihin vaan saman tien jos ei satu olemaan säästöjä sukan varressa...

Mukavia vaunuttelukelejä teille kaikille! :) 






 
Tuolla Facebookin puolella on (muistaakseni) kolme uudelleen raskaana olevaa täältä huhtikuisista, mutta heistä kukaan ei taida tänne enää kirjoitella..
 
Mä olen ollut tammikuun alusta asti töissä, kun mies jäi pitämään isäkuukautta ja on nyt näillänäkymin kotosalla huhtikuun loppuun asti tytön kanssa.

Tää on ihan kamalaa. Tietty nämä itsestänselvyydet, eli en haluais lähteä aamulla töihin kun pikkuneiti jää nukkumaan, ja inhottavaa tulla iltavuorosta kun tyttö on jo iltaruoat syönyt ja hammaspesut tehty. Ja suoraan sänkyyn ja tissille. Ja nukkumaan. Toivottavasti. 
Useimmiten ei, kun ei malta. Varsinkin alkuun tissit oli räjähtämäisillään kotiin tullessa. Nyt se on jo tasoittunut. Mut tää kuuluu asiaan, vaik tietää et tytöllä on kaikki hyvin ja iskänkanssa olo on todella tärkeää molemmille.

Mutta ne yöt.
Meillä nukuttiin ihan kivasti siihen asti kun menin töihin. Sitten rupesi tekemään kolmatta hammasta ja se siitä. Ekan työpäivän jälkeen huudettiin aamukolmeen. Sitä hammasta.  Ja siitä se sitten lähti, erästä mainosta lainaten. Ja kai  tyttökin reagoi muutokseen. Alkuun minä hoidin tyttöä yöt, tissille kun nukahti helposti. Ja kävin päivät töissä. Ja kun tulin kotiin, mies lähti urheilemaan.  

Sit mulle riitti, en vaan jaksanut.
Pistin miehen hoitamaan yöllä tyttöä. Vaan tyttö halusi äidin. Ja tissin. Yöt valvottiin, huudettiin ja kitistiin vaihtelevasti. Mieskin väsyi. Enkä minäkään saanut unta.  Ja katinkontit ne kaikki ruusuiset kertomukset siitä mten yhdessä tai kahdessa yössä lapsi alkaa nukkua aamuun asti.  

Sitten vuoroteltiin öitä, että edes joskus olis mieskin saanut nukkua edes jonkun verran. Mut nyt tyttö saa joku yö tissiä ja joku yö ei.  Arvatkaapa mitä siitä tulee? 

Vaan kun en haluaisi lopettaa imetystäkään vielä. 
 
^ Todellakin imetys tuo omat haasteensa työelämässä. Meilläkin jos olen illassa töissä niin jää päviän molemmat imetykset väliin. Kauhulla odotan ensimmäistä aamuvuoroa, sinne tosin on kuukausi aikaa, mutta en jaksa uskoa että meillä silloinkaan olisi ehjiä öitä... Ja tosiaan mullahan töitä on, jos on. Elikkäs ikäänkuin sijaistan jos tarvetta on, jos vuoron huolin.
Tsemppiä satuj, luulisi teillä tuon alkavan helpottaan, olethan/olettehan sentään jo reilun kuukauden rumbaa jaksanut. Muistaakseni kharine? aloitti myös työt vakituiseen... Mitenköhän on sujunut?

Ai niin, ne mun menkat... Tiiä sit mitä ne oli. Ehkä yhtenä päivänä tuli suojaan vähän jotain, muutoin vaan pyyhittäessä ja sitäkin vain pari kertaa päivässä. Ja tätä "vuotoa" kesti ehkä joku 5 päivää,  ja välissä oli päiviä ettei tullut mitään, ja kerran tuli vain petipuuhien jälkeen. Jos nyt teille vielä analysoin niin kerran tuli punaista, muutoin olis rusehtavaa, ja enemmän tyyliin värjääntynyttä valkovuotoo kuin menkkaverivuotoo. Jos joku nyt tästä ymmärtäis jotain :)
Voisko olla et pillereitten suhteen alkais hormoonit tasottuun, ja ne ei pitäiskään menkkoja enää kokonaan pois... Vai joku muu syy... ?
 
sista81: Kiitos tiedosta! Laitoin pyynnön sinne facebook-ryhmään nyt minäkin. :)

Aurinkoista viikkoa kaikille! Tämä mamma odottaa kuin kuuta nousevaa että pääsee muutaman viikon päästä etelän lämpöön nautiskelemaan... (rentoutumisesta ei ehkä voi puhua kun on tuo pikku vilpertti tietysti mukana, mutta nautiskelemaan kumminkin.. B)
 
Hui minkä kasvu/kehitysaskeleen toi poika on ottanut..
Rupes käveleen eilen brion kärryn kanssa, ottaa askeleita ilman tukea ja ryömii ja konttaa..
Ruokakin maistuu tosi hyvin, yöllä on jättänyt yhden syöttökerran pois, syö sen kerran tai kaksi.. yöllä on usein 30min - 1h kauhuhuutoa, en käsitä miksi poika huutaa selkä kaarella keskellä yötä, sitten se menee yhtä nopeesti ohi mitä on alkanutkin. ehkä se on toi kehitys, kun kehittyy nyt niin nopeasti :) ainoastaan ne hampaat uupuu :D

oon kans samaa mieltä, että yhessä kahessa yössä helpottais yöhulinat, paskapuhetta mun mielestä :) ei oo meillä pistäytymiset tai tassuttelut auttaneet, mä oon vähä sitä mieltä että poika nukkuu sit koko yön ku on siihen valmis..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top