Tämä tarina on omistettu
@Pilkki24 :lle ja hänen lahjakkuudelleen loogisuuden ja sinnikkyyden (jopa ärhäkkyyden) saralla.
Elettiin vuotta 2030 ja parin eteläsuomalaisen pikkukaupungin välillä oli syntynyt kilpailuasetelma. Toisen kaupungin jääkiekkojoukkue oli päässyt II-divisioonaan ja toisen jalkapallojoukkue oli voittanut ikäluokkansa Suomen mestaruuden. Toiseen kaupunkiin oli rakennettu uusi uimahalli, jota toisessa ei ollut ollenkaan. Siellä toisessa oli puolestaan laadukas konserttisali. Kilpailuasetelma kärjistyi pikkuhiljaa ja ihmiset alkoivat unohtaa yhteistyön voiman, kaikessa korostettiin vain kilpailua.
Toisen kaupungin koulussa oli vanhempainyhdistys ja yhdistykseen oli juuri tullut uutena jäsenenä erään pikkukoululaisen äiti, kutsumme häntä tässä tarinassa Pilkiksi. Pilkillä ja hänen miehellään oli koululaisen lisäksi muutaman vuoden ikäiset kaksospojat, jotka olivat juuri aloittaneet päiväkodin. Pilkki päätti liittyä vanhempainyhdistykseen, jotta hän olisi paremmin perillä koulun asioista ja pääsisi ehkä jopa vaikuttamaan niihin. Hänelle tuli kuitenkin yllätyksenä se, miten voimakkaasti kaupunkien välinen kilpailuasetelma näkyi koulussakin.
Vanhempainyhdistyksen ensimmäisessä kokouksessa syksyn alussa keskityttiin siihen, minkälaisia kouluajan ulkopuolisia tapahtumia vanhempainyhdistys voisi järjestää, jotta koulun paremmuus tulisi näkyviin ja toisen kaupungin koululle lyötäisiin luu kurkkuun. Pilkki yritti kysellä, että eikö kannattaisi ottaa toisenlainen näkökulma, joka korostaisi yhdessä tekemisen ja onnistumisen iloa, mutta toiset vanhemmat kuunnelleet häntä ollenkaan, heillä oli mielessään ainoastaan toisen kaupungin huonommuuden osoittaminen.
Pilkki puhui kotona miehelleen asiasta ja tämä ehdotti, että Pilkki yrittäisi saada aikaan muutosta. ”Sinä, jos joku, siihen pystyisit!”, mies sanoi. Pilkki jäi miettimään asiaa ja päätti yrittää. Hän halusi omille lapsilleen paremman opiskeluilmapiirin ja terveemmän suhtautumisen naapurikaupungin ihmisiin.
Pilkki päätti aloittaa työn vanhempainyhdistyksen ulkopuolisista oppilaiden vanhemmista. Nopeasti hän löysi vanhempia, jotka olivat hänen kanssaan samaa mieltä kilpailuasetelman loppumisen tärkeydestä. Tästä rohkaistuneena Pilkki otti yhteyttä myös naapurikaupungin koulun vanhempiin ja sieltä hän sai samanlaisen vastaanoton. Vanhemmat yhdessä päättivät perustaa uuden yhdistyksen: Vanhemmat yhteistyön puolesta ry:n. Pilkki valittiin äänivyöryllä Vyp:n presidentiksi ja tavoitteeksi asetettiin kilpailuasetelman poistuminen koulumaailmasta.
Vyp päätti alkaa järjestää omaa, koulujen yhteistyössä järjestämää tapahtumaa syyslomaviikolle. Tapahtumassa korostettaisiin yhteistyötä kilpailun sijaan ja siinä olisi seikkailurata, myyjäiset ja illalla konsertti. Tapahtuman tuotto käytettäisiin koulujen yhteisen urheikukentän rakentamiseen kaupunkien väliin. Tämän hankkeen suunnittelu oli ollut jo pitkällä, kun jokin pieni, merkityksetön asia oli laukaissut kilpailun ja hanke jäädytettiin.
Pilkki osallistui yhä myös vanhempainyhdistyksen kokouksiin, mutta pian sinne kantautui huhu uudesta yhdistyksestä ja Pilkin merkityksellisestä roolista siinä. Vanhempainyhdistys hyökkäsi Pilkkiä vastaan ja syytti häntä petturuudesta. Pilkki pysyi rauhallisena ja toi esiin oman ja toisten näkemyksen siitä, miten jatkuva kilpailu on huonoksi lapsille ja heidän tulevaisuudelleen. Hän kertoi myös tapahtumasta, jonka Vyp aikoi järjestää ja kehotti vanhempainyhdistyksen jäseniä miettimään tilannetta ja yhteistyön voimaa. Kokouksen jälkeen useat vanhempainyhdistyksen jäsenet tulivat sanomaan Pilkille olevansa samaa mieltä ja tulevansa Pilkin puolelle.
Pilkki kiersi kaupunkien yrityksissä puhumassa yhteistyöstä ja tulevasta tapahtumasta. Hän sai Vyp:n taakse niin paljon sponsoreita, että he saivat konserttiin Suomen ykkösesiintyjiä Fröbelin palikoista JVG:hen. Lopulta molempien kaupunkien vanhempainyhdistykset myönsivät uuden yhteistyön olevan kaikkien parhaaksi ja päättivät osallistua tapahtumaan. Tapahtumasta tuli menestys ja se sai jatkoa tulevina vuosina. Pilkki sai toiminnastaan Etelä-Suomen vanhempainliiton keltaisen ruusun ansiomerkin ja hän jatkoi Vyp:n presidenttinä 5 vuotta.
Seuraavalle:
Laske ruukkukasviesi lukumäärä ja kerro se tänne. (Kaikki mielikuvitus meni tuohon tarinaan, eikä nyt irtoa parempaa haastetta

)