Noin 7 kk. Olisin halunnut imettää vuoden ja vieläkin tulee hieman surullinen olo kun asiaa miettii. Imetys käynnistyi hyvin, eikä lisämaitoa tarvittu missään vaiheessa. Yllättäen vauva alkoi raivota rinnalla 2 kk ikäisenä ja jatkoi sitä hieman yli 4 kk ikään asti. Hyvällä tuurilla onnistui pari imetystä päivässä niin, että vauva ei laittanut vastaan. Silti jatkoin imetystä sitkeästi kaikkia konsteja kokeillen ja kotiin jämähtäen, koska ei houkutellut lähteä kirkuvan vauvan kanssa kylille tissit paljaana heilumaan. Olin tuohon aikaan todella uupunut. Tissi alkoi kelvata ilman taisteluja ja imettämisestä tuli oikeasti mukavaa. Aloin muutenkin nauttia vauva-arjesta ja iloitsemaan vauvasta enemmän. Vauva oli pari viikkoa päälle 6kk, kun eräänä iltana tissi ei kelvannutkaan ja alkoi hillitön raivohuutaminen, joka loppui kun nöyrryin kaivamaan tuttipullon esiin. Pari viikkoa yritin vielä tarjota ensin rintaa ja sitten vasta pulloa. Muutama imetys onnistui vuorokaudessa, yleensä yöllä. N.7 kk iässä imetys sitten loppui kokonaan, koska rinta ei kelvannut enää yölläkään, eikä mulla ollut voimia taistella asiasta vauvan kanssa. Harmittaa, koska maitoakin olisi riittänyt. Meni kuukausi siten että jouduin välillä tyhjentämään kipeitä rintoja. Vieroittaa ei siis tarvinnut, koska vauva lopetti itse melkein kerrasta. Omat rinnat olisi kaivanneet hellempää lopetusta.