Fobiat

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Onko sinulla fobioita, mitä pelkäät? Korkeat paikat, ehkä hämähäkit?

Olen huomannut pelkääväni korkeita paikkoja. Huimaa ja tulee paha olo. Korkealla parvekkeella olen pelännyt tippuvani jos kurotan kaiteen yli ja hurjissa huvipuistolaitteissa lähes itken. Siksi en enää niissä käy. Lisäksi pelkään lentämistä ja ne kerrat jotka olen ollut lentokoneessa, ovat olleet hirveitä.
 
Mustekalat! :eek: En tiedä mistä tämä fobia on tullut mutta pelkkä ajatuskin esim. sukeltamisesta sellaisessa paikassa jossa on mustekaloja tai tursaita... Ei. :hungover:

Tämän myötä on myös tullut syvän meren pelko.
 
Isot linnut, hyi kauhea ne nokat ja jalat! :nailbiting::arghh:
Pelkään, että ne hyökkäävät kimppuun. Kauppatori ynnä muut lokkipaikat on totaalisen nounou mulle.
 
Korkeat paikat. En oikeastaan pelkää kovasti mitään muuta. Jalat alkaa täristä ja muuttuu lyijynraskaiksi, huimaa... Asuin joskus 2. kerroksessa kerrostalossa ja jo siinä porrastasanteella huippasi :hilarious: Toisaalta menen kyllä huvipuistossakin melkein mihin tahansa kieputtimeen, ei tee pahaa. Kammo onkin lähinnä siinä, etten luota omiin jalkoihini korkealla, mutta jos olen jossain vekottimessa köytettynä, niin ei haittaa. Seikkailupuistossa on kyllä aika kamalaa, vaikka sielläkin on valjaissa kiinni, niin pitää silti kävellä itse. Joskus muutama kesä sitten mut ohitti suurinpiirtein viisvuotiaat kun kauhistelin siellä :oops:
 
Hukkuminen, erityisesti uimahallissa hukkuminen, koska lapsena se on meinannut tapahtua kaksi kertaa. En moneen vuoteen pystynyt edes astumaan uimahalliin sisälle, sillä se haju sai jo paniikin päälle. Koulussa asiasta sai monesti vääntää, että minä en todellakaan ole menossa altaaseen pakokauhun vallassa, ja pelko sai juurikin opettajilta paljon vähättelyä jne. Pari kertaa minut pakotettiin uimaan opettajien toimesta, ja no tulos ei ollut hyvä, ja aiheutti varmasti sen, että asiaa on vieläkin vaikea työstää.

Esikoisen vein peloista huolimatta vauvauintiin, ja olin ihan kauhuissani. Aluksi ajattelin, että mummu voi viedä vauvauintiin, mutta minun oli pakko päästä itse paikalle näkemään, että kaikki menee varmasti hyvin. Pelkäsin siis lapseni puolesta, jos se tässä tilanteessa olisi ollut ns. toisen käsissä. Mummu tuli kyllä mukaan niihin uinteihin. Sain siitä itsekin henkistä tukea. Ei se pelko ole vieläkään mihinkään hävinnyt, mutta laimentunut kyllä hieman tuon jälkeen. Minulle on ollut erityisen tärkeää, etten ns. anna tätä pelkoa lapsilleni perintönä.
 
Täysin irrelevanttia, mutta pelkään oksentamista yli kaiken. ( juontaa juurensa nuoruuden tähystyksiin.) Ja osittain siksi myös hammaslääkäriä, koska yökkään heti, jos joku työntää jotain liian lähelle kurkkua.
 
Pelkään hämähäkkejä. Uskon "perineeni" tämän fobian äidiltäni. Nyt yritän olla tartuttamasta sitä lapsilleni.
 
Ah, joku muukin pelkää ilmapalloja. Tämä kehittyi itelleni joskus varhaisaikuisuudessa. Eniten siinä pelkään niiden poksahtamista ja jonkin palan lentävän silmään. Vappuna siis suojalasit päässä.
Toinen pelko on hämähäkit. Tämän tiedän olevan iha rehellisesti toiselta opittu pelko lapsena.
Ukkosenpelko on hiukan lientynyt aikuisiällä onneksi.
Toivottavasti en siirrä näitä lapselle:oops:
 
Takaisin
Top