Esittelyketju

[zar_]

Hei,

Perustin uuden ketjun tälle osiolle, kun tuntuu, että nämä esittelyt/taustat hukkuu yleisen höpinän alle.

Tässä mainio tapa myös saada viestejä kasaan salaista ryhmää varten.

Eli kerro ikäsi, monesko lapsi ja vähän jotain muuta taustatietoa itsestäsi. Kerro vain sen verran, mitä julkiselle puolelle haluat kirjoittaa. Tietysti voi myös kirjoittaa ajatuksia, joita plussa on itselle tuonut mieleen.

 

[zar_]

Aloitan itsestäni

Eli olen 28, toinen lapsi tulossa. Raskaus alkoi kaikkien yllätykseksi spontaanisti, vaikka minulla on todettu tuoreena pco (monirakkulaiset munasarjat). Rakkuloita on per puoli yli 20, normisti naisilla se 10 ja 10. 1 km rv 7+ (kohdun ulkoinen raskaus) ennen ensimmäistä lasta, toisen lapsen jälkeen keskenmeno rv 10+ spontaani sekä kemiallinen. Olen siis ollut useasti raskaana, mutta raskaudet eivät aina jaksa loppuun saakka.. Syynä on tuo pco(s). Miehessä ei vikaa. Ekaa tehtiin 1,5 vuotta. Tämä toinen nappasi minusta nopeasti, 6kk yrityksen aloittamisesta.

Olen hirmu onnellinen tästä plussasta, mutta samalla pelottaa, koska lähtöpainoakin on enemmän kuin ensimmäisellä kerralla ja välillä on aika kipeitä alavatsankipristelyjä ollut. Lisäksi riskiraskautena mennään pco(s) takia ja pelkään sitä radiakin, jota ei kyllä ihme kyllä, ollut viime raskaudessa. Lapsi oli vain iso Verenpaineet ja paino tulee olemaan ne minun suurimmat haasteet joiden kanssa kamppailen. Mutta katsotaan, toivottavasti kaikki menee hyvin

 

[Onnenomena]

Hei, tuntuu uhkarohkealta kukkia tänne ryhmään, mutta en malta kuitenkaan olla kurkkimattakaan. Esikoinen sai alkunsa hoitojen avulla ja syntyi maaliskuussa. Imetän vielä häntä, joten plussa oli sen vuoksi ja tällä historiallakin todella yllätys - aivan ihana sellainen. Yritimme uutta raskautta siis ihan tietoisesti, vaikka en oikeasti uskonut, että luomuna onnistuisimme. Pieni ikäero lapsilla on ollut haaveeni.
Nyt jännittää, pysyykö tämä kyydissä, menetys tuntuisi tosi suurelta, kun takuita uudesta plussasta kovin helpolla ei ole. Mutta päivä kerrallaan.

 

[Myrna]

43 vuotias, eka lapsi tuli helposti heti ehkäisyn jättämisestä(39 v.). Sitten toista tässä nyt ollaan hetki varrottu, viime kesä kkm juhannuksen alla. Olo oli kyllä koko kevään vähän kipeämpi. Jokin ei ollut kunnossa selkeästi mutta ajattelin että tämä odotus nyt vaan on erilainen.

Nyt on olo seesteisempi, rauhallisempi olo. Eikä niinkään kipuja. En silti ole vielä uskaltanut kertoa miehelle mikä tilanne. Odotellaanko tuonne isänpäivänä..

Olen aina halunnut lapsia, vain se sopivan kumppanin löytäminen ollut aika haaste. Äitini sai minut 38-vuotiaana, joten en sen kummemmin ajatellut tuota milloin. Mutta kyllähän tuo haaste on ollut. Toivon hurjasti jarruja tälle tulokkaalle. Pikkusisko/-veli on kovasti kaivattu päivittäin.

 

[Allikki]

Helouu kaikille ja onnittelut plussista! Oon täällä kans viikon ajan plussaamisen jälkeen käynyt kurkkimassa ja nyt ajattelin alkaa kirjoitella Meillä esikoinen heinäkuinen -23, ja oonkin heinäkuiset2023 ryhmässä aika aktiivisesti kirjoitellut ja siellä ihana vertaistukiporukka joka edelleen aktiivisesti pitää yhteyttä

Annettiin helmikuussa lupa toiselle tulla, mutta imetin edelleen esikoista joten mulla ei ollut kierto vielä alkanut. Toukokuussa tuli ensimmäinen ovis josta plussasin, mutta se jäi kemialliseksi. Heinäkuussa esikoisen täyttäessä vuoden lopetin imetyksen, ja kierto siitä sitten palasikin. Eka ovisplussa syyskuussa ja siitä sitten plussasin, toivottavasti tämä pieni pysyy matkassa

Mulla on alkanut aikaisin raskauspahoinvointi, semmosta etovaa oloa aikalailla koko päivän. Välillä tuntuu et helpottaa kun syö, ja välillä taas pahenee kun syö Aavistelin muuten ennen plussaa että olen raskaana, kun maitoa alkoi nousta

Meillä on mukava arki, oon palannut elokuussa töihin ja puoliso on esikoisen kanssa vanhempainvapaalla loppuvuoden. Esikoinen lähtee sitten tammikuussa hoitoon mutta saadaan toivottavasti olla ensi kesä koko perheenä kotosalla

 

[Jolinda]

Mäkin voisin esitellä itseni, sitten salaisella puolella ehkä vähän enemmän

Meillä esikoinen syntynyt -21 ja toista on yritetty pari vuotta, joista 1.5 vuotta hoidoissa. Nyt tuli ensimmäinen plussa sitten esikoisen, toivon tosiaan, että tämä olisi pysyvä

Meillä arki menee päiväkodissa ja töissä, mulla aika paljon matkustelua, mikä jännittää raskauden kanssa.. varsinkin nää syksyn matkat, kun haluaisin olla kertomatta esimiehelle ja kolleegoille ennen uutta vuotta.. mutta ollaan tosi onnellisia ja tää alkava pahoinvointikin on helpompi kestää, kun vaan toivoo, että se olisi hyvä merkki

 

[Blueflower]

Olen 32v ja edellisestä suhteesta yksi lapsi, miehellä ei ole lapsia eli ensimmäinen yhteinen tämä olisi. Miehen kanssa oltiin puhuttu pitkään vauvasta ja kesällä kävin poistattamassa kierukan.

Esikoisen raskaus meni hyvin, alkuraskauden aikana oli etova olo aamuisin enkä saanut aamupalaa syötyä rv14 asti, oksensin heti aamupalan jos söin jotain. Tämän jälkeen olo oli hyvä melkein loppu raskauden, mutta sitten viimeisellä viikolla ennen kuin esikoinen syntyi rv 39+3, minulle tuli raskausmyrkytys. Oireet alkoivat lievinä ja arvot olivat siinä rajoilla, mutta ne nousivat vielä synnytyksen jälkeen korkeiksi ja jouduin olemaan viikon sairaalassa. Kotiuduin sieltä verenpainelääkityksen kanssa. Sopivaa lääkettä ei melkein löytynyt, ensimmäinen lääke ei auttanut ja kaikkia verenpainelääkkeitä ei saanut imettäessä käyttää. Verenpaineet onneksi tasottuivat kuukauden sisällä ja en ole sen jälkeen tarvinnut verenpainelääkettä. Nyt ainakin osaan varautua tähän sekä neuvolassa tarkemmin seuraavat tilannettani. Pitääpä nyt ostaa kotiin oma verenpaineen mittari, viimeeksi lainasin isovanhempieni mittaria kun kotiuduin sairaalasta

Innolla odotan tulevaan, samalla kyllä pieni pelko jos menee kesken.

 

[problemsolved]

Hei! Eli täällä epäuskoinen esikoisen odottaja. Ei ollut yhtään luottavainen olo tähän prosessiin. Ehkä liilaa kerkesin lukea täältä juttuja siitä, kuinka olisi pitäny olla vuosia sitten liikenteessä. Pienei pelko persiissä odottelen mitä kaikkea tämä tuo mukanaan.

 

[Tiitikkä]

Täällä suurperheestä haaveileva kotiäiti on uponnut ihanan syvästi heti tämmöiseen raskauskuplaan! Kolme lasta meillä mieheni kanssa jo on, kolmekymppisiä ollaan. Olemme välillä pitäneet taukoa yrityksestä, mutta nyt taas syyskuussa annettiin lupa vauvalle ja miten onnekkaasti kävikään, kun raskauduin heti. Aika varmoja oireita oli jo ennen kuin aloitin testirumbaa, ja yritinkin viivyttää testaamista koska en halunnut kokea samaa kuin kemiallinen keväällä... Kuitenkin tuli tunne siinä dpo 9, että kyllä täytyy käydä ostaan rtesti. Ja mitä kummaa! Positiivinen tulos heti. Siitä kun viivat on vahvistunut, tuli äkkiä luottavainen olo että nyt ei ole kyseessä kemiallinen vaan kyllä siellä pieni on oikeasti alkunsa saanut. Salaisessa ryhmässä sitten enempi omasta elämästä. Olen vain niin onnellinen, että tekisi mieli hehkuttaa jo kaikille.

 

[Nemski]

Heippa!

Viikonloppuna testeissä haamuja ja tänään digillä plussa. Kovin on aikaista siis, mutta toivon todella, että kaikki menee hyvin! Meillä piti alkaa mun pcos:ta johtuvien pitkien kiertojen takia OI-hoidot yksityisellä, mutta historia toistaa itseään ja raskauduin luomusti ennen hoitoja.

Täytän tässä kuussa 32 ja meillä entuudestaan elokuinen -23 Edellinen raskaus meni hyvin, mutta meillä oli vähän hankalampi alku yhdessä, joten uusi raskaus jännittää sen takia kovasti. Ajattelin, että tässä raskaudessa voisin mennä yksityiseen neuvolaan, jos se helpottaisi vähän varsinkin loppuvaiheeseen liittyvää huolta.

 

[zar_]

Heippa!

Viikonloppuna testeissä haamuja ja tänään digillä plussa. Kovin on aikaista siis, mutta toivon todella, että kaikki menee hyvin! Meillä piti alkaa mun pcos:ta johtuvien pitkien kiertojen takia OI-hoidot yksityisellä, mutta historia toistaa itseään ja raskauduin luomusti ennen hoitoja.

Täytän tässä kuussa 32 ja meillä entuudestaan elokuinen -23 Edellinen raskaus meni hyvin, mutta meillä oli vähän hankalampi alku yhdessä, joten uusi raskaus jännittää sen takia kovasti. Ajattelin, että tässä raskaudessa voisin mennä yksityiseen neuvolaan, jos se helpottaisi vähän varsinkin loppuvaiheeseen liittyvää huolta.

Wau onnea! Mulla myös pco ja ollut vaikeeta raskautua, paitsi nyt tää toinen alkoi suht nopsasti, vaikka munasarjojen tilanne oli elokuussa aika kriittinen. Pakko kysyä, oliko sulla radia/kovaa painonnousua aiemmassa raskaudessa, kun pcos sille altistaa? Mä aion jatkaa vhh tyyppisesti tän raskauden, niin en turpoa palloksi. Lihominen ihan normaalia raskaudessa, mut meillä pcos-sairastavilla se lähtee ton sokeri-, rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnan takia helposti händystä. Ja mulla vaikuttaa verenpaineeseen kohottavasti, siksi olen nyt erityisen tarkka syömisistä.

 

[Nemski]

Wau onnea! Mulla myös pco ja ollut vaikeeta raskautua, paitsi nyt tää toinen alkoi suht nopsasti, vaikka munasarjojen tilanne oli elokuussa aika kriittinen. Pakko kysyä, oliko sulla radia/kovaa painonnousua aiemmassa raskaudessa, kun pcos sille altistaa? Mä aion jatkaa vhh tyyppisesti tän raskauden, niin en turpoa palloksi. Lihominen ihan normaalia raskaudessa, mut meillä pcos-sairastavilla se lähtee ton sokeri-, rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnan takia helposti händystä. Ja mulla vaikuttaa verenpaineeseen kohottavasti, siksi olen nyt erityisen tarkka syömisistä.

Oi kiitos ja samoin!

Tää on kanssa mielenkiintoista, miten samasta häiriöstä kärsivillä se näyttäytyy niin eri tavoin. Mä oon taas tullut tosi helposti raskaaksi, mutta mulla on tosi pitkä ja epäsäännöllinen kierto, jonka takia ajatus on, etten ovuloisi ihan joka kierrossa. Mä en tiedä rakkuloiden määrästä kun niistä ei oo kauheasti puhuttu, mutta mulla myös AMH-luku on ihan pilvissä, aina siellä viitearvojen yläpäässä. Ihan mielenkiinnosta, onko sulla mitattu sitä?

Oli joo ruokavaliohoitoinen radi viime raskaudessa. Paino mulla nousi tosi maltillisesti, tyyliin 6 kiloa koko raskauden aikana. :)

 

[Neilikka00]

Jokohan uskaltaisin liittyä keskusteluun...

Moikka kaikki! Täällä 24-vuotias yhden lapsen äiti. Eilen kaksi herkkää testiä antoivat selkeitä toisia viivoja, ja tänä aamuna (3+5) haamu piirtyi tavalliseen liuskatestiinkin, eli alan luottaa siihen että raskaana ollaan. Esikoista yritettiin puolisen vuotta, ja silloin mulla oli (kovasta opiskelustressistä ja vauvakuumeyrittämisstressistä johtuen, ehkä) ongelmia lyhyen luteaalivaiheen ja korkean prolaktiinin kanssa. Nyt imetän taaperoa, mutta kuukautiskierto on ollut ihan säännöllinen jo pitkään. Tuntuu silti uskomattomalta, että tämä tärppäsi ekalla yrityksellä!

Esikoista odottaessa mulla tuli alkuraskaudessa kahdesti "valekuukautiset", ja yksittäisiä tippoja on ollut nytkin. Eihän ne mielialaa kohenna tai luottamusta kasvata, mutta päätin olla murehtimatta, koska näin oli viimeksikin enkä minä sille mitään mahda.

Täällä mietitään kuumeisesti miten ja koska kerrotaan tuleville isovanhemmille. Miehen vanhemmille on varmaan pakko pian vihjata jotain, kun ollaan viikonloppuna menossa yhdessä mökkitalkoisiin ja laituria nostamaan, eikä mulla ole kyllä mitään aikomusta ruveta rehkimällä tätä vaarantamaan, varsinkin kun on tuota tiputteluvuotoa...

 

[zar_]

Oi kiitos ja samoin!

Tää on kanssa mielenkiintoista, miten samasta häiriöstä kärsivillä se näyttäytyy niin eri tavoin. Mä oon taas tullut tosi helposti raskaaksi, mutta mulla on tosi pitkä ja epäsäännöllinen kierto, jonka takia ajatus on, etten ovuloisi ihan joka kierrossa. Mä en tiedä rakkuloiden määrästä kun niistä ei oo kauheasti puhuttu, mutta mulla myös AMH-luku on ihan pilvissä, aina siellä viitearvojen yläpäässä. Ihan mielenkiinnosta, onko sulla mitattu sitä?

Oli joo ruokavaliohoitoinen radi viime raskaudessa. Paino mulla nousi tosi maltillisesti, tyyliin 6 kiloa koko raskauden aikana. :)

Mulla ei ollut radia, mutta verenpaineen kanssa oli ongelmia. Painon kanssa myös. Mutta mä näin jälkeenpäin mietin, et olikohan mulla kuitenkin jotain ylityksiä jossain vaiheessa, kun lapsi oli isokokoinen. Sokeriarvot oli kuitenkin kunnossa kaikissa rasituksissa. Lähtöpaino oli silloin normaali, nyt on vähän ylipainoa edellisestä raskaudesta, kun en ehtinyt kaikkea saada pois ja lihoin ihan järkyttävän paljon raskauden aikana.
Amh ei oo multa mitattu. Olis varmaan otettu, jos oltais ehditty hoitoihin. Kävin kesällä kierrottomuuden takia lapsettomuuteen erikoistuneella gynellä, joka toimi myös lapsettomuuslääkärinä ja ultrassa selvisi pco, mulla oikein klassinen tapaus, helminauhaa ja paljon rakkuloita molemmin puolin sekä hirsutismia. Otettiin vaan varmuudeksi vielä prolaktiini, mikä oli normaali sekä testo. Käsittääkseni toi korkea Amh on ihan tyypillinen pcos tilanteessa. Mulle ainakin sanottiin, että on todella aktiiviset munasarjat, reserviä on paljon, mut niissä on sit ne omat ongelmat ja mullakin esim. Se, että en ovuloi läheskään aina, tai se ovulaatio tapahtuu miten sattuu. Ovulaation induktio olis ollut meilläkin se eka hoito, mut päätettiin tää puoli vuotta vielä odottaa, kun ei ollut mikään kiire iän tai töiden puolesta. Lääkäri näki mahdollisena, että raskaus alkaa itselläänkin, mutta aikaa se voi viedä. Mun kierrot on kaikkea 25-60 päivään. Noh, sen käynnin jälkeen aloitin vhh ja tulin raskaaksi

 

[Allikki]

Me ajateltiin että kirjaillaan johonkin villapaitaan "isosisko" ja sit se päällä mennään moikkaamaan ainakin isovanhempia Halutaan varmaan kertoa vasta 12-13 viikolla nt ultran jälkeen isovanhemmille niin laskeskelin et se ois itsenäisyyspäivän aikoihin. Esikoisesta kerrottiin jouluna antamalla joulukortit missä oli meidän koirasta kuva ja taustalla kirjaintaulu jossa luki "minusta tulee isoveli 7/2023" ja vauvan ultrakuva Sehän oli hauska kun pari ihmistä luuli että tulee toinen koiranpentu

 

[Neilikka00]

Me ajateltiin että kirjaillaan johonkin villapaitaan "isosisko" ja sit se päällä mennään moikkaamaan ainakin isovanhempia Halutaan varmaan kertoa vasta 12-13 viikolla nt ultran jälkeen isovanhemmille niin laskeskelin et se ois itsenäisyyspäivän aikoihin. Esikoisesta kerrottiin jouluna antamalla joulukortit missä oli meidän koirasta kuva ja taustalla kirjaintaulu jossa luki "minusta tulee isoveli 7/2023" ja vauvan ultrakuva Sehän oli hauska kun pari ihmistä luuli että tulee toinen koiranpentu

Tää on ihana idea

 

[Ainuska]

Moi! Oon itse 29 v., asun maaseudulla ja harrastan kasvimaanhoitoa ja lukemista. Meillä on pari kissaa ja kesäisin kanoja sekä ankkoja. Tykkään tällaisesta luonnonläheisestä elämästä ja toivon, että lapsille olisi myös paras kasvuympäristö tämä. Meillä on ennestään puolitoistavuotias, syntynyt 5/23, maailman ihanin poika, jolla riittää kyllä vauhtia ja ideoita koko päivälle. Sanoin miehelle, että haluisin toisen lapsen 30-vuotislahjaksi ja se sitten toteutui. Vähän jännittää, miten jaksaminen ja kädet riittää sitten kahden pienen kanssa, mutta pääosin oon niin onnellinen, ja esikoisen puolesta oon hyvilläni, että saa sisaruksen leikkikaveriksi. Itsellä opiskelut kesken ja oon tehnyt niitä lastenhoidon ohessa pääosin.

@zar_ Miulla kanssa todnäk pcos. Ei oo virallista diagnoosia, mutta lukioikäisenä ultrassa lääkäri totesi monirakkulaiset munasarjat ja kaikki muutkin kriteerit täyttyy helposti. Tuolloin nuorena virallinen diagnisointi ei ollutkaan niin tärkeää, eikä lääkäri iästä johtuen ollut siihen halukas. Meillä on onneksi molemmat lapset saaneet helposti alkunsa ja se onkin ollut itselle yllätys, kun toi monirakkulaisuus ollut tiedossa ja kuukautiskierto vaihdellut koko elämäni vinhat 30-45 päivää ja välillä jäänyt kokonaan välistä. Varsinkin nyt esikoisen jälkeen on ollut tosi pitkiä kiertoja. Painoa miulle jäi esikoisesta kanssa 10 kg. Heti vähän lähti laskusuuntaan, kun lopetin kokonaan imetyksen kesällä, niin valmiiksi tuntuu kurjalta, jos tästäkin raskaudesta tulee toiset kymmenen kiloa, kun ennen raskautta olin aina hoikahko syömisistä riippumatta. On kyllä avannut silmät tämä sille, miten paino ei todellakaan ole mikään insinöörimäinen laskutoimitus, vaan hormonaaliset tekijät vaikuttaa siihen hurjasti. Eka raskaus meni muuten mukavasti ja sokerirasitus oli ok, toki itselle kertyi runsaahkosti kiloja ja lapsikin oli syntyessään 4,3 kiloa, niin tiedä sitten.

 

[Sanmarka]

Hups, jäi huomaamatta tää esittelyketju mut kirjoittelenpa vielä tännekin. Olen siis 33-vuotias ja meillä on avopuolison kanssa 3/22 syntynyt esikoinen. Kesällä meille tuli jo 10 vuotta yhteiseloa täyteen. Esikoista yritettiin melkein vuosi ja lopulta tulin raskaaksi kesälomalla kun olin jo päättänyt että sitten loman loputtua hankitaan lähete tutkimuksiin. Toisen yrittämistä lykkäsin kun naiivisti ajattelin, että ehkä tää toinen tulis sit nopeammin. No keväällä oli tosiaan kemiallinen jossa menkkojen ollessa jo monta päivää myöhässä testiin tuli vain tosi haalea viiva joka ei sitten lähtenyt vahvistumaan.

Elokuun alussa ilmoittauduin avoimeen yliopistoon tekemään yhden perusopintokokonaisuuden kun en edelleenkään ollut raskaana. Nyt sitten näyttäis siltä että saatais meille toinen lapsi ensi vuoden kesäkuussa. Opinnot ehdin kuitenkin tehdä kokonaan jos nyt lapsi ei synny hirveesti etuajassa. Vähän kyllä hirvittää kombo työt+opinnot+taapero+raskaus, mutta onneksi meillä on hyvät tukiverkot.

Liityin foorumille koska halusin vertaistukea ja juttuseuraa etenkin nyt alkuvaiheessa, kun ei vielä olla kerrottu raskaudesta muille. Facessa en viitti omalla nimellä kauheesti kirjoitella näin henkilökohtaisia joten tää tuntui hyvältä paikalta!

 

[Mytty__]

Heips, 33v ja viides pienokainen ilmoitti tulostaan hyvin pian.
Tämä on mun viides lapsi, miehen seitsemäs
Todettiin, että yksi saa vielä tulla kun sen aika on. Se aika oli melko pian kun meidän nuorin on vasta 3kk

 

[peikkotyttö_]

Enpä muistanut tätä esittelyä aiemmin kirjoitella. Kirjoitan nyt saman kun tuonne yleiseen. Eli oon just täyttäny 35 vuotias kahden lapsen yrittäjä-äiti. Maaliskuussa päätettiin, että kolmas saa tulla sitten kun tulee. Toukokuun alussa oli ilmeisesti kemiallinen raskaus, kun testi kuitenkin kerkesi positiivista näyttää mutta verikokeissa hormonit oli hyvin matalat. Juhannuksena plussasin uudelleen, joka sitte heinäkuun lopulla varhaisultrassa todettiin keskeytyneeksi keskenmenoksi. Nyt sitten ootellaan taas kauhulla miten tässä käy. Toisaalta ihana, että kolmannen kerran tälle vuotta tärppäsi kuitenkin niin helposti. Mutta toisaalta myös erittäin surullista ettei nuo kaksi aiempaa sitten kestänytkään.