Esittelyketju

Ihanaa spring_green, toinenkin jolla 40 mittarissa. Hassua vaan, ettei yhtään tunnu siltä, miltä kaksi kymppisenä luulin nelikymppisen olevan laughing7
Mulla on ystävissä monen ikäisiä ja kyllä se on vaan niin, että ikä on vaan numeroita, kemiat voi kohdata numeroista huolimatta ystävyydeksi asti :happy:

Kuudes ja ihan oikeasti nyt viimeinen tulossa. Olin viidennen jälkeen pitkään (5v) sitä mieltä, että nyt minun lapset on tässä. Mutta ei tuon miehen ihan kauheasti tarvinut houkutella tähän iltatähteen :Heartred
 
Kuudes!! Nostan hattua! :) Mahtaa riittää toimintaa.

Tässä iässä voisi jo helposti olla mummu, mutta mitä vielä. Mummuilemaan ehtii kyllä myöhemminkin. Ja luulen, että omalla kohdallani tämä on ihan paras ikä äitiyteen :)
 
Itseasiassa meillä ei ihan hirveästi ole hulinaa. Tuskin olisin muuten vielä yhtä edes harkinnut.

Vanhin on ihan kohta 18. Ja pojat 16 & 14v. Harkkoihin kuskausta ja vähän teinimölinää :grin

Pienet tytöt 8&5v. Tosi helppoja!
Eli apukäsiä täällä taloudessa riittää vauvan hoitoon :)
 
25v. rouva, esikoinen 1,5v. Hoitoalalla, rivitalossa asutaan ja tonttikauppoja hierotaan. Liikuntaa harrastan, salia ja ryhmäliikuntaa.

Toukokuun loppuun olin kotona ja sitten repäisin ja irtisanoin itseni vanhasta työstä. Nyt uudessa työssä sijaisena mutta ei huoleta tämä tilanne. Kyllä asiat järjestyy :) Esikoinen kotona erinäköisin järjestelyin mutta menee hoitoon ennen äitiysloman alkua, jos sinne asti päästään.
 
Moikka! Täällä 33v toista odottava. Esikoinen täyttää näillä näppäimillä 2v. Avoliitossa olen ja meillä on myös 2 koiraa.
 
Moikka.


36 vuotias, mulle kolmas lapsi, miehelle ensimmäinen.
16 ja 6 v on edelliset.

Työskentelen kotihoidossa kiertävänä lähärinä ympäri helsinkiä.

Ei lemmikkejä allergioiden vuoksi.

Ja asustellaan tosiaan helsingissä.
 
Moikka! Olen 26v kolmen lapsen äiti. Pojat on syntyneet 10/08, 08/10 ja 08/14. Lisäksi perheeseen kuuluu itseäni kaksi vuotta nuorempi mies, meille tämä neljäs lapsi on nyt siis toinen biologisesti yhteinen, vaikka kaikki pojat ovat meille kyllä yhteisiä ja mies on isommillekin ainoa isä mitä näillä on koskaan ollut. Olen aina ollut eläinihminen ja tällä hetkellä mieltä virkeänä pitää kaksi sekarotuista koiraa, neljä kissaa, kolme rottaveljestä ja lisäksi kasvatan kesyhiiriä. Asumme kerrostalossa, 4h+k. Olen ollut kotona vuosia, ensimmäisen pojan syntymästä asti ja nyt kun yllätysvauva ilmoitti tulostaan niin nähtävästi olenkin kotona jälleen odotettua pidempään.. :)
 
Täällä Pohjois-Savosta on minä 27v ja mies 32v, esikoista toivotaan. Lastenhoitaja oon ite ammatiltani ja mies on yliopistossa.
Me ollaan melko eläinrakkaita itellä yksi koiruus tällä hetkellä mutta kunhan omakotitalo saadaan muuttuu varmasti että löytyy muitakin. Koiran kanssa harrastellaan näyttelyitä sun muita juttuja ja vanhempien luona hevosia, kissa, joita myös käyää hoitaa ja tulee raveja seurattua ja niissä käytyä. Eläinten lisäks harrastan käsitöitä ja keittiössä tykkään touhuta. Kävin aktiivisesti salilla mut en täältä oo löytäny hyvää ja kohtuuhintasta salia niin se jäi kun edellinen kortti meni umpeen keväällä.
 
Oululainen 35-vuotias ja naimisissa. Perheeseen kuuluu meidän lisäksi pojat 16 ja 14, labbis, marsuja ja liuta kaloja Omakotitalossa asustellaan ja työskentelen keskisuuren kaupan myymäläpäällikkönä.
Toiselle kierrokselle kovasti lähdössä. Jännittää miten jaksaa raskausajan, työ on kumminkin henkisesti ja fyysisesti vaativaa.
 
25v Helsinkiläinen. Asutaan aviomiehen, koiran ja 2 kanin kanssa rivarissa. Harrastetaan molemmat voimannostoa, mutta mulla se nyt jää lihaksia ja kuntoa ylläpitäväks mahan kasvaessa :D

Päivätöissä tulee käytyä päiväkodissa tekemässä lapsosille ruokaa :) ensimmäistä ootellaan, niin ei osaa oikein edes vielä jännittää. Hyväkun on edes tajunnut että on raskaana :)

Töissä jaksaminen loppuraskaudesta mietityttää, kun yksin töitä tekee. Onneks on talvi sitten, niin keittiössä ei oo ihan niin kuuma :)
 
Vaasan kupeessa Raippaluodon saarella pientä maatilaa pitävä mamma täällä hei! Toimistotöitäkin voisi tehdä, mutta nyt toistaiseksi nautin maatilanpäällikön roolista:grin! En siis kiiruhda takaisin insinöörin rooliin, sitä hommaa kuitenkin kerennyt vuositolkulla jo tahkota.
Perheessä siis mukana kätevä mies ja 5 lasta, 12-2v haitarilla.
Eläimet ei meillä kuulu perheeseen, ne on harrastus, pieni lisä toimeentuloon(tai iso menoerä:wink) ja ruuanlähde.
Kasvattelen tällähetkellä lampaita, lihakaneja, kanoja ja muuta siipikarjaa. Virkakoirakin pihasta löytyy.
Nautin aikalailla joka hetkestä, äidin rooli on kyllä hienoimpia lahjoja mitä elämältä on saanut.
Täälläkin joitakin "tuttuja" nimiä tuolta viimeodotuksen ajoilta..
 
Moikka kaikki! Lappeenrannasta alunperin kotoisin, nyt Helsingissä asuva etäsuhteessa elävä yrittäjä.

Loppuvuodesta olisi tarkoitus muuttaa itseäni huomattavasti nuoremman miehen (lapsen isän) kanssa yhteen Vantaalle ja jännityksellä odotan mitä siitä tulee. Itse olen 29-vuotias. Mies 22...apua mikä puuma olen! :grin

Koska työt ja opiskelu ovat vieneet viimeisen pari vuotta suurimman osan ajan elämästäni, on harrastukset jääneet hiukan vähiin, mutta lukeminen, kahden chihuahuan kanssa lenkkeily ja pyöräily ovat jääneet. Salilla alan taas käymään, sekä kiipeilemään ja laskettelemaan, kunhan ei ole maha esteenä. :wink
Minulla on myös kääpiöluppa vanhus, joka on oikein hyvä ystävä vanhemman koirani kanssa. Olen aina rakastanut eläimiä ja minulla on myös niitä aina ollut laidasta laitaan.

Haluaisin muuttaa maalle ja useamman lapsen, mutta jos nyt ensin katsotaan miten tämän esikoisen kanssa sitten aikanaan tulemme toimeen. Sekä toistemme kanssa tietty, koska emme ole asuneet yhdessä aiemmin. :woot:

Elämää ei mielestäni kannata ottaa liian vakavasti ja suorituskeskeisesti. Ja täällä jokainen rakentaa oman onnensa. Mukavaa odotusta kaikille kumppaneille ja toivon helppoa aikaa teille odotukseen ja elämään! :smiley-angelic003
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top