Esimiehelle kertominen

Itse kerroin pomolle np-ultran jälkeen seuraavana päivänä ennen joululomaa, jännitti kertoa hänelle. Pomo oli yllättynyt mut iloinen mun puolesta ja onnitteli. Sen jälkeen pomo on tullut kysymään mun vointia, et miten jakselen ym. Parille työkaverille kerroin heti ultran jälkeen, he olivat jo arvanneet mun raskauden etovasta olosta aamuisin. Osalle työkavereille olen kertonut tammi-/helmikuun aikana ja muutama on tullut suoraan kysymään asiasta. Kaikki ei vielä tiiä, huomaavat kyllä kun vatsa alkaa tulla enemmän näkyviin, jos en ole vielä kertonut heille.
 
:) myös minä vihdoin eilen sain kerrottua pomolle eilen ja kyllä kans helpotti vaikka jännittikin! Pomo on naispuolinen melko "kova" pala työelämässä,mutta samaten jotenki pehmeni kun kerroin ja onnittelikin tosi lämpimästi.Oli myös tosi yllättynyt,ei ollu huomannut kun harvoin nähdään.Kaikki muut melkee tietääkin jo työpaikalla,Ihanasti heti huolehti että muistan pitää huolen turvallisuudesta ja jos tarvii vuoromuutoksia niin onnistuu kyllä.Teen kolmivuoroa tällä hetkellä.Kyseli myös oloista ja pohti äippäloman ajankohtaa ja että voisin ennen sitä jäädä ja pitää lomat kun niitä vähän kertyy jne :D
 
Huuuuuh, minun pitaisi talla viikolla kertoa esimiehille. Jannittaa AIVAN HIRVEASTI!! Toinen ottaa Asian varmaan melko lupsakasti mutta saattaa loukkaantua kun en ole kertonut aiemmin, mutta toinen.... Epailen etta han alkaa joko rahjaamaan tai sitten, jos saa hallittua itsensa, vahintaan tuhahtelee. Kauheaa! Olen myos miettinyt paani puhki miten asian sanon, siis milla sanankaanteille... Viela en ole oikeita sanoja loytanyt. Hurjaa! Onko teita muita pelottanut nain paljon? Enta miten sanoitte asian - siis varsinkin te joilla pomo on vahemman pehmea...?
 
Mulla tuli tilaisuus kertoa kehityskeskustelussa, joten silloin sanoin. Muuten en ois varmaan kertonut vieläkään :) Kyllä mua jännitti, mutta myös huvitti. Mun esimiehellä muut alaiset on miehiä ja oli hänelle eka kerta, kun joku tällaista ilmoittaa niin oli aika hämmentynyt. Minulla oli siis hauskaa hänen kiemurtelu. Myöhemminkin hänellä on ollut vaikeaa puhua asiasta, on vähän jäykkä ja ei aina tiedä miten tällaisiin suhtautuu. Hyvin meni. Minua vaan itseäni harmittaa, kun muutamia mielenkiintoisia projekteja tulossa ja ne jää väliin ja huolettaa ottaako esimies sitten palatessa niihin mukaan vai jäänkö junnaamaan vanhojen rutiinien kanssa :/
 
Mulla alkoi uudestaan työt tällä viikolla, ja sopimus tehtiin toukokuun alkupuolelle, jolloin mulla alkaa opintoihin liittyvä harjoittelu. Töitä oli alustavasti luvattu kesän yli, ja esimies alkoikin heti puhua seuraavasta sopimuksesta. Oli sitten pakko kertoa tilanne, vaikka kovasti jännitti miten uutisiin suhtaudutaan. Vastaanotto oli kuitenkin tosi positiivinen, sain vilpittömät onnittelut ja esimies teki selväksi että saan jatkaa töitä äitiyslomaan asti :). Muille en töissä vielä ole raskaudesta kertonut, vaikka paikka ja työkaverit ovatkin entuudestaan tuttuja.
 
Jaahas, tanaan saattaa olla se paiva jolloin kerron pomolle. Odotan nimittain erasta tyohon liittyvaa uutista, ennen kuin asiasta kerron, ja tanaan sen pitaisi selvita.

Sydan pamppaillee pelkasta ajatuksesta. Sita paitsi taalla toissa on tosi stressaava tilanne nyt niin ei noilla pomooilla taida oikein olla "hyvaa hetkea" jolloin kertoa. Pakko siis kertoa huonona hetkena. Voi pee, sanon mina. :oops:

Olisipa jo ohi!

Ai, ja kylla minua sitten jannittaa myos vahan esimiesten suhtautuminen tasta lahin. Luulen etta kivempi tapaus alkaa hossottaa ja kiukkuisempi tapaus saattaa alkaa kohdella minua kuin ilmaa. Kumpikin tuntuu huonolta.

Voi morokolli sentaan!!!!!!!

PS: Toivottavasti teen karpasesta harkasen ja kaikki menee kuitenkin ihan hyvin.
 
Hattara: Minkäslaista kommenttia tuli esimieheltä? Inhottavaa että tollasta joutuu noin jännittämään. Raskauden pitäisi olla maailman ihanin asia, ja mun mielestä kaikkien esimiestenkin pitäisi suhtautua siihen niin :).
 
En ole viela kertonut :bag: Mutta jospa tanaan. Viimeistaan huomenna! Pakko on jo, koska muuten alkaa kohtapuoleen menna se 2kk ennen aitiysloman alkua kertominen hankalaksi (minun vapaani alkaa viimeistaan toukokuun lopussa).

Hitsi vaan kun nyt on se mukavampikin heppuli ollut viikon huonolla tuulella kun taalla toissa on tukala tilanne.

Samaa mielta ettei ole reilua etta joutuu talla tavalla jannittamaan mailman upeimman asian takia!

Tulen heti raportoimaan miten esimiehet reagoi ---- kunhan saan ensin kerrottua! :angelic:

Oletteko jo kaikki muut kertoneet? Mikas Matti Myohainen mina oikein olen!
 
Ja miten kukaan ei ole viela tasta pallomahasta mitaan huomauttanut?! Toki pukeudun paivittain siten etta maha peittyy hyvin tehokkaasti, mutta silti! Tai ehka he eivat kehtaa ja mielessaan vain pohtivat etta onpas lihonut tuokin. Tai sitten johtuu siita etta lahes kaikki ovat miehia, ehka he eivat vaan tajua :cool:
 
Mä olen kuullut että selän takana spekuloidaan olenko raskaana, mutta kukaan ei ole kysynyt suoraan. Onhan se kamalan noloa, jos kysyy ja ei olisikaan raskaana. Eikä siis mahan perusteella ole (kai) luultu vaan kun syön niin huonosti ja eri tavalla kuin ennen, tai kuljen töissä huonovointisen näköisenä ;)
 
Niin ja lähin työkaveri (mies) ei ollut tajunnut, vaikka ihmetteli mun käyttäytymistä pari kuukautta :D hänelle jouduin eniten sanomaan valkoisia valheita, useasti päivittäin
 
Mulla tosiaan osa työkavereista tietää, mutta osa joiden töihin tämä vaikuttaa ei vielä tiedä. En ole saanut vain sanottua, vasta ois ollut tilaisuus palaverissa, mutta jälkikäteen vasta tajusin että ois pitänyt sanoa. Sanat ei vaan tule ulos. No, ehkä ne tajuaa, kun mun sijaisuus tulee hakuun viimeistään ens kuussa

Olen jotenkin tosi huono kakistamaan tätä asiaa ulos. Osa kavereistakaan ei tiedä suuttuvat varmaan... En osaa jotenkin puhelimessa kertoa ja kun asutaan kaukana niin voi olla että kesä on tullut ennenkuin tietävät. Viikonloppunakin jäi kertomatta yhdelle tutulle, kun nähtiin, ois pitänyt...
 
Mulla on nyt rv24+1 ja soitin pomolle eilen. Oon siis ollut kohta 2 vuotta kotona esikoisesta ja syksyllä oli alustavasti ajatuksissa palata. Pomo oli ihan järkyttynyt, mies polo. Onnitteli kyllä, mutta sanoi että kovasti oli suunniteltu mulle jo projekteja syksylle. Sanoi, ettei pysty ajattelemaan järkevästi ja pyysi lupaa soittaa takaisin. Ei ole vielä soittanut...taisi pahemman kerran järkyttyä ;)
 
Nyt on kerrottu! Huh! Ihan OK ottivat asian kuitenkin lopulta, lupsakampi esimies jo meinasi jarjestaa vauvakutsutkin (han on siis mies?!!) ja kysyi etta kai tulen vapaan jalkeen takaisin tanne toihin. Tiukempi oli vahan enemman pois tolaltaan ja oli pikkuisen pahoillaan etta olin juuri vahan aikaa sitten saanut palkankorotuksen, ja nyt lahden. Mutta kylla hankin onnitteli.

Kylla silti oli tiukat tilanteet! Ja nyt jannittaa miten tasta 2 kk eteenpain, milla tavalla suhtautuminen mahtaa muuttua.....

Ja kerronko tyokavereille vai annanko itse huomata. Toisaalta ajattelin etta voisin kertoa parille juorukellomiehelle niin napparasti koko tyopaikka tietaisi parin paivan sisaan uutisesta eika mun tarttis tehda mitaan :woot:

Mutta siis, MINA SELVISIN ELOSSA! :grin

Ihan hurjasti tsemppia kaikille joilla tama viela on edessa!

Nyt vaan odotetaan aitiysvapaan alkua! Hih!
 
Aika erikoista että tiukempi esimiehesi otti tuon palkankorotuksen esiin. Palkkakehityksellä kun ei ole mielestäni mitään tekemistä lakisääteisen vanhempainvapaan kanssa. Itse ainakin aion pyytää lisää palkkaa tulevissa palkkaneuvotteluissa vaikka kohta hetkeksi poistunkin työpaikalta. Jos joku kehtaa ottaa esiin äitiysloman, mulla on kyllä pätevät vasta-argumentit valmiina. Onneksi useimmiten kuitenkin ymmärretään että jos työsuoritus ja työssä kehittyminen palkitaan nostamalla palkkaa, ei äitiysloma vaikuta siihen.
 
Se näissä jutuissa onkin hullua, kun jotkut ottaa esiin juuri nuo palkka- tai muut urakehitysjutut. Jos osaisi olla törkee, niin heittäisi erittäin mustalla huumorilla, että kuinkas paljon palkka nousee, jos teen abortin tai hankin munat. Tajuaisikohan tuollainen pomo siinä vaiheessa miten tyhmästi on sanonut?

Mun pomo soitti tänään takaisin ja jaaritteli ties kuinka kauan, kuinka oli mulle sitä ja tätä suunnitellut syksyksi ja kuinka vaikeaa heillä tulee olemaan ilman mua. Totesin, että olisin saattanut myös jatkaa hoitovapaalla kunnes esikoinen kolme ja että mun elämän prioriteetti on nyt nämä lapset. Hän kun tietää että esikkoa ennen on ollut keskenmenoja ja hoitoja tarvittu sekä tietää etten ole enää mikään nuori vaan "lastentekoikä" häämöttää loppusuoralla. Minus tuntui että hän tavallaan syyllisti mua, mieheni mielestä kyse oli kehuista...että olen tarpeellinen siellä. Ehkä mun mies osaa tulkita miehen sanomisia paremmin :D
 
Hienoa Hattaraa kun sait kerrottua! Muistan että itseenikin asia vaivas ja jännitti etukäteen, mut sit kun sanottu, niin olo keveni ja paljon.

Toivounelma, luulen kanssa että tuo on pomosi epäsuora kehumistapa. Syksyyn on kuitenkin vielä aikaa, mutta hän halusi tehdä tiettäväksi sinun tarpeellisuutesi myös työpaikalla.
 
Mullehan esimies ehdotti palkattoman vapaan ottamista ennen kuin äitiysloma alkaa :eek: Sanoi, että sellainen "on ollut meillä tapana"... Ihan idioottinako se mua pitää...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top