Esikoinen haaveissa 2017

Minäkin tulen mukaan jos vielä mahtuu. Historiasta sen verran, että molemmat miehen kanssa ollaan 23 v, ei mitään tiedossa olevia sairauksia kummallakaan. Hormonikierukka poistettu ja yritys aloitettu 4/16, mutta ei ole vielä kuulunut eikä näkynyt mitään :sad001 Ovulaatiota olen tikuttanut melkeinpä alusta asti ja aina tikuttaessa on myös löytynyt. Kierto aika säännöllinen 27 päivää.
Muutama kuukausi sitten kävin yksityisellä gynellä, joka epäili pcota ja ovuloimattomuutta. Ehdotti Metforminia ja sitten Clomifenia. Masennuin tuosta käynnistä ensin aika huolella ja ostin metforminitkin valmiiksi, mutta asiasta selvää otettuani en kuitenkaan niitä aloittanut, kun olen normaalipainoinen eikä muita pcos oireita ole kuin monirakkulainen munasarjarakenne (hormonitestejä ei tosin ole tehty). Clomifenia en tosiaankaan ala nappailemaan yksityisellä puolen ennen kuin miestäkään on tutkittu. Päätettiin sitten miehen kanssa yrittää vielä ihan rauhassa, ja ensi vuoden puolella sitten julkiselle jonoon tutkimuksiin.

Minä ainakin kirjoittelin tuonne raskaaksi-ketjuun macasta, musta se on parantanut ovista ja tehnyt jotain hormonitasoille, kun luteaalivaiheessa on alkanut rintoja aristaa sen käytön aloittamisen jälkeen. Ekalla kerralla kun näin kävi, olin ihan varma että olin raskaana, ja pettymys oli järjetön kun niin ei ollutkaan :sorry: Muita poppakonsteja tällä hetkellä käytössä: foolihappo/folaattilisä aina kun muistan, kalaöljy, vahva D-vitamiini, monivitamiini ja magnesium. Näistä kaikki paitsi foolihappo ja maca ollut käytössä jo ennen yrityksen aloittamista.

Tällä hetkellä meillä mennään jännäysvaiheessa, onkohan kp 16/27, dpo 3, uudelle vuodelle sitten joko kunnolla skumppaa tai sitten holitonta :grin
 
Onpas ikäviä kommentteja :( Varsinkaan sellaiset ihmiset, joille lapset vaan "tulevat tekemättä ja kaikki sujuu hienosti", eivät vaan taida tajuta, kuinka raskaita juttuja nämä ovat.
 
Tervetuloa villisilmä, kiva kuulla kommentteja macasta :)

Näinhän se on dossier. Mummilla 5 lasta eikä ilmeisesti yhtään keskenmenoja. Omalla äidillä taas täysin eri, mut on veljeni kanssa adoptoitu kun he eivät saaneet lapsia ni sinänsä pitäis ymmärrystä olla. Ehkä hän yrittää omalla tavallaan vaan suojella mua mutta ei löydä oikeita sanoja..
 
Unista tuli mieleen, mä näin unta että adoptoin kaverin vauvan kun hän ei pystynytkään pitää huolta siitä. :D voi alitajunta. Samalla pelästyin että mitä jos tuo uni meinas että ei sitä omaa tuu ja adoptio on ainut vaihtoehto. Mielikuvitus ja pelot lähtee laukkaamaan vähän turhan helposti tällä hetkellä.
 
Haleja Tiiamariia! Onpa ajattelematon kommentti mummolta :I

Tervetuloa joukkoon, Villisilmä!

Vähän omaa napaa ja kuulumisia.
Juteltiin eilen miehen kanssa toiveista ja odotuksista ensi vuodelle (tehdään siis Facebookin Parisuhteen joulukalenteria kun muistetaan) ja molemmilla tietty on päällimmäisenä tammikuun lopulle ajoitettu yhteenmuutto isompaan asuntoon, heti seuraavana ajatus jälkikasvusta. Mä mietin ja suunnittelen päässäni tulevan lastenhuoneen pintaremppaa. Tapetit vai maali?
Nyt pitää kai käydä hommiin. Kohta on loma. Ihan kohta! Toiseksi viimeinen työpäivä ennen joululomaa tänään, luojan kiitos. Alkaa olla takki jo aika tyhjä tämän vuoden osalta. Huhhuh.
 
Ite varmaan maalaisin mutta tapettejakin on niin erilaisia ja hienoja nykyisin että vaikea valinta :D mekin ollaan tehty sitä fbn joulukalenteria aina kun muistetaan :)
 
Hui, minä en taida edes uskaltaa vielä ajatella niin pitkälle, että minkälainen lastenhuone. Tuntuu jotenkin vielä niin kaukaiselta :sorry: Meidän elämäntilanne on muutenkin tällä hetkellä tosi epävarma, kun ollaan molemmat valmistuttu ja tehdään "väliaikaisia töitä" ja asutaan anoppilassa :sour: Eiköhän me ensi vuodelle toivota siis tilanteen selkiytymistä ja sitä, että pääsisi taas asettumaan johonkin omaan rauhaan ja tietäisi vaikka kuukaudenkin eteenpäin omaa elämää :woot:

Ihmettelen täällä rusehtavaa vuotoa tänään dpo 4, ikinä en muista tämmöstä olleen :eek: Muisti tosin on hyvä mutta lyhyt :grin
 
Meillä ei ees oo lastenhuonetta. Muutetaan isompaan joskus jos perheenlisäystä tulee :)
 
En mäkään uskaltas alkaa lastenhuonetta miettimäänkään vielä, sama kun tiiamariialla meilläkään ei erikseen oo lastenhuonetta. Asutaan mahollisesti muutama vuos ainakin nykyisessä kun vauva joskus tulee :)
on: hullut ovislimat ja himot täällä! viimeeksi lauantaina peittoja heiluteltu ja nyt mies on liian poikki työpäivän jälkeen :yuck:
kumpa ei nyt jäis liian vähäseks!
 
Mietiskelin tuota lastenhuoneasiaa - oikeastaan olen ajatellut, ettei kai lapsi edes tarvitsisi omaa huonetta vielä ensimmäisinä vuosina. Että sen puoleen olis aikaa miettiä sitä lastenhuoneen sisustusta ja olemassaoloa :grin Minusta ainakin vielä nyt tuntuisi parhaalta ajatukselta meille nukuttaa vauvaa alkuun perhepedissä, ei tarvitsisi sitten väsyneiden vanhempienkaan suotta rampata toisessa huoneessa :cool:

kirahvi, jospa huomenna ainakin ehtisi vielä! Niin tiedän tuon tunteen kun ootat koko päivän ja sitte mies on liian väsynyt :shifty:
 
Villisilmä samaa me ollaan mietitty ettei muutamaan ekaan vuoteen ole pakko ollakaan omaa huonetta lapselle :)
 
Uskaltaiskohan sitä liittyä tänne kirjoittelemaan :)

Ensimmäistä yritetty jo tovi.
Yritystä meillä on takana 7/15 ja tähän väliin mahtuu 2 kkm.
Yleisellä puolella käytiin lokakuussa ja mies sai lähetteen simppatutkimuksiin ja vähän oli puhe et jos ei vuoden loppuun mennessä tärppää mietitään mulle lääkitystä.

Puhuitte elävistä unista ja viikko sit mä näin unta, että olin 17vkolla raskaana. Tunsin sen raskausmahan, silitin sitä ja tunsin jopa potkut siinä unessa. Kyllä meinas itku päästä ku heräs ja kokeili mahaa eikä siinä mitään ollu...
Hulluinta tässä on se et mulla ei oo mitään hajua miltä tuntuu olla yli 9vkoa raskaana! Saati sit miltä potkut tuntuis!! Mut muistan vieläki sen mahan tunnun siitä unesta [emoji50]
 
Samantyyppistä taustaa siis sielläkin. Tsemppiä yrittämiseen <3

Mä oon kans nähny ton tyyppisiä raskausunia JA synnytysunia kanssa paljon ja aina yhtä hämmentäviä ne on.
 
Tervetuloa joukkoon Catja85! :)
Mä oon kans nähny unta raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä! Se tuntuu oudolta unessa kun et tiedä miltä se oikeesti tuntuu :woot:
 
Villisilmä, nojoo! meinasin jo suuttua mut en halunnu vaarantaa tätä iltaa :rolleyes: mä kun oon vähän sellanen että vedän pienistä asioista monen päivän mökötykset..:oops::shy:
 
Jospa mäkin nyt sitten siirryn tänne 2017 puolelle :oops: Tänään kp 1, joten ei enää toivoa plussasta tän vuoden puolella.

Meillä yritystä syksystä 2014 asti. Yli vuoteen ei tapahtunut mitään, kunnes ensimmäinen plussa tuli terolut avusteisena, mutta päättyi valitettavasti lyhyeen. Toinen plussa tuli loppukesästä 2016 ja sekin sitten lugesteron avusteisena, mutta ei edennyt yhtään sen pidemmälle. Nyt on yksi clomikierto kokeiltu ja ei tullut vastetta yhtään. Ovuloin kyllä normaalisti noin kp 20 tietämillä, mutta selkeästi jotain lisäboostia tarttis tuohon munasoluun. Nyt loppuvuoden kierto taukoa lääkkeistä ja sitten tammikuun eka kierto kokeillaan isommalla annoksella clomeja.

Toivottavasti 2017 olis meille kaikille se onnen vuosi :talk017
 
Tervetuloa uudet! Pitäiskö meidän alkaa tehdä jo listaa?

Mä oon myös nähny unia joissa mulla on iso raskausvatsa, silittänyt sitä, tuntenut potkut ja ihan mielettömän onnen. Ollut aika suru puserossa kun aamulla herännyt eikä sitä mahaa ollutkaan. :(

Tuo lastenhuone meilläkin tulee olemaan siihen asti työhuone, kunnes joskus lapsi on ja vielä sen ikäinen, että alkaa nukkua omassa huoneessaan :D Musta on vaan kivampi ajatella sitä lastenhuoneena jo nyt. Ja haaveilla! Kestän pettymyksetkin paremmin jos mulla on mun haaveet.

Haluun tehä sen pintarempan neutraalein värisävyin, että se käy molempiin tarkoituksiinsa. Mehän siis asutaan miehen kanssa vielä eri asunnoissa ja molemmat sen verran pienissä että ei voitu kumpikaan muuttaa toisen luo (vaikka käytännössä mä kyllä asun täällä miehen kämpillä :D). Hankittiin sitten suoraan kolmio just sillä ajatuksella, että siinä mahtuis olemaan pikkulapsiajatkin. Ettei tarvitse heti taas tehdä muuttoja...
 
Minäkin ilmoittaudun mukaan. Yritystä 7/16 alkaen, syksyllä olin jo 12vk raskaana, mikä päättyi kun ultrassa todettiinkin tuulimunaksi. :-( nyt menossa kp24, luulen bonganneeni oviksen kp 15-16 joten joulunpyhinä ollaan täälläkin jännän äärellä. :-)
 
Mukavasti täällä jo porukkaa turisemassa:) Me oltiin ihanalla lomalla jossa stressi tästä vauvatouhusta kaikkosi hyvin mielestä, mutta ei tarvinnut kauan olla kotona kun jo tuntuu että ajatukset kiertää taas pelkästään tän aiheen ympärillä. Onneksi jouluksi meille tulee vieraita niin saa muuta ajateltavaa. Oon muuten raskautunut kaksi kertaa juuri lomalla tai loman jälkeen että periaatteessa toiveet on korkealla. Nyt kuitenkin tuntuu siltä että sunnuntaina alkaa menkat aika varmasti koska tuttuja juilimisia on jo havaittavissa. Niitä ei alkaneissa raskauksissa ollut. Mutta jonkinlainen toive tietenkin elää siihen asti kun tuhrua ekan kerran havaittavissa. Tää on jotenkin niin vuoristorataa näiden toiveiden ja pelkojen kanssa. Varmasti myös itseään valmistelee valmiiksi siihen pettymykseen. Että on jotenki muka helpompaa kun ne menkat alkaa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top